Iranissa syntynyt juontaja Arman Alizad ottaa rajusti kantaa keskusteluun, joka on kiihtynyt Iranin viikonlopun tapahtumien jälkeen. Alizadin mukaan osa poliitikoista ja aktivisteista vetoaa nyt kansainvälisiin lakeihin, vaikka hänen mielestään vuosikymmenten hiljaisuus Iranin sortoa kohtaan kertoo kaksinaismoralismista.
Viihdeuutisten mukaan Iranin tilanne nousi uudella tavalla otsikoihin, kun Israelin ja Yhdysvaltojen kerrotaan tehneen iskuja, joissa surmattiin maan hallintoon kuuluneita henkilöitä. Julkaisun mukaan osa iranilaisista on juhlinut iskuja, koska niiden toivotaan johtavan muutokseen ja vapautumiseen diktatuurista. Suomessa aihe on synnyttänyt myös kriittisiä reaktioita, joissa on vedottu kansainvälisiin sääntöihin ja oikeuteen.
Arman syyttää kaksinaismoralismista
Alizad, joka kertoo paenneensa perheensä kanssa Iranista vuonna 1979 vallankumouksen jälkeen, kommentoi tilannetta poikkeuksellisen kovasanaisesti. Hänen mukaansa erityisesti vasemmistolaisiksi kuvaamansa toimijat ovat aktivoituneet puhumaan laeista vasta nyt, vaikka hänen mielestään Iranissa on vuosikymmenten ajan poljettu perusoikeuksia ja naisten asemaa.
Alizad linjaa, etteivät ulkopuoliset hänen mukaansa voi määritellä iranilaisten tarinaa tai puhua heidän puolestaan silloin, kun aiempi hiljaisuus on ollut pitkä. Viihdeuutisten mukaan hän tiivistää viestinsä kärkevästi ja vaatii samaa johdonmukaisuutta myös nyt.
Kaapupakko ja hijab-keskustelu jakaa
Alizad nostaa esiin myös länsimaisen keskustelun hijabin “vapaudesta”. Hänen mukaansa Iranissa huivi ei ole valinta, vaan pakko, jota vastustavat naiset ovat joutuneet maksamaan kovaa hintaa. Hän pitää ongelmallisena sitä, että lännessä kaapupakkoon liittyvää väkivaltaa selitetään hänen mielestään kulttuurisen moninaisuuden nimissä.
Viihdeuutisten mukaan Alizad esittää samalla laajempaa kritiikkiä siitä, ketkä saavat tukea kansainvälisissä some- ja aktivistiverkostoissa, ja miksi joidenkin kriisien kohdalla reaktiot ovat hänen mielestään vaimeampia kuin toisten.
Suorat sanat herättävät reaktioita
Alizadin puheenvuoro on tyyliltään suorasukainen ja tunteikas, ja se osuu suoraan ajankohtaiseen ristiriitaan: miten arvioidaan kansainvälisiä iskuja silloin, kun taustalla on pitkä historia sorrosta, mielenosoituksista ja ihmisoikeuskiistoista. Juontajan kommentit ovat jo valmiiksi jakaneet mielipiteitä, ja keskustelu näyttää jatkuvan niin somessa kuin politiikassakin.
Lähde: Stara