Euroopassa ei pitäisi tuudittautua ajatukseen, että Venäjä tarvitsisi vielä viisi vuotta kyetäkseen haastamaan sotilasliitto Naton. Näin arvioi Venäjän sodankäyntiin erikoistunut tohtori Oscar Jonsson, joka työskentelee Ruotsin puolustusyliopistossa ja Naton puolustuskorkeakoulussa.
Jonssonin mukaan seuraava askel voi tulla huomattavasti aiemmin kuin monissa arvioissa on totuttu ajattelemaan. Hänen mukaansa mikään ei viittaa siihen, että Venäjä odottaisi “kiltisti” viittä vuotta ennen kuin se pyrkii koettelemaan Euroopan yhtenäisyyttä ja reagointikykyä.
Ruotsin tiedustelu näkee riskin jo vuoden sisällä sodan päättymisestä
Ruotsin sotilastiedustelu- ja turvallisuuspalvelu Must toteaa vuosiraportissaan, että Venäjällä voi olla kyky toteuttaa pienimuotoisempi sotilaallinen hyökkäys Natoa vastaan jo vuoden sisällä Ukrainan sodan päättymisestä. Arvion taustalla on näkemys siitä, että sotatilanteen pysähtyminen antaisi Venäjälle mahdollisuuden kerätä joukkojaan aiempaa laajemmin ja nopeammin Ruotsin välittömässä läheisyydessä.
Mustin mukaan Venäjän uhka Ruotsille ja Natolle on kasvussa, ja kynnys asevoimien käytölle on matala. Tämä tekee ennakoinnista entistä vaikeampaa, jos Eurooppa nojaa liian vahvasti pitkiin aikajänteisiin.
Sotasimulaatio siirsi painopistettä kohti syksyä 2026
Jonsson perustaa arvioitaan myös Saksan puolustusvoimien ja saksalaismedia Die Weltin yhteydessä esiin nostettuun sotasimulaatioon, jossa Venäjä käytti Kaliningradiin liittyvää humanitaarista kriisiä oikeutuksena hyökätä Liettuaan. Harjoituksessa Nato kärsi sisäisistä ristiriidoista, ja Etelä-Liettuassa sijaitseva Marijampolė menetettiin Venäjälle.
Jonssonin mukaan keskeinen havainto oli ajankohta. Skenaario ei sijoittunut aiemmin esillä olleisiin arvioihin 2030-luvun alusta, vaan syksyyn 2026. Tämä kontrasti on hänen mukaansa olennainen, koska sekä EU:ssa että Natossa on varauduttu siihen, että Venäjällä olisi mahdollisuus käynnistää laajempi sota eurooppalaisia Nato-maita vastaan vasta vuosina 2030–2031.
Euroopan heikkoudet ja sodankäynnin uudet vahvuudet
Jonsson arvioi, että eurooppalaiset Nato-maat ovat alakynnessä kahdesta syystä. Ensimmäinen liittyy Yhdysvaltoihin ja Euroopan sisäisiin erimielisyyksiin sekä poliittiseen epävarmuuteen, joka voi heijastua yhteiseen puolustukseen. Hänen mukaansa, jos omankin yhtenäisyyden arviointi on vaikeaa, on realistista olettaa Venäjän haluavan testata sitä.
Toinen syy on droonisodankäynnin kasvanut merkitys. Jonssonin mukaan Venäjän joukot ovat Ukrainan ohella ainoita, joilla on laajaa kokemusta nykyaikaisesta maataistelusta droonien avulla. Hän nostaa esimerkiksi harjoitustilanteen, jossa kymmenen ukrainalaista droonikuskia tuhosi kaksi Naton pataljoonaa yhden aamun aikana, ja vertaa tätä Ruotsin valmiudessa olevien pataljoonien määrään.
Jonssonin viesti on, ettei puolustukseen investoiminen yksin riitä, jos huomio kohdistuu hänen mielestään “eilispäivän sodankäyntiin”. Hän arvioi venäläisten sotateoreetikoiden ymmärtävän, miten läpinäkyvällä modernilla taistelukentällä suurten joukkojen keskittäminen on vaikeaa ilman välitöntä reaktiota. Siksi Euroopan pitäisi hänen mukaansa ajatella sodankäyntiä uudelleen ja huomioida uudet vahvuudet, panostamalla täsmäaseisiin ja moderniin suorituskykyyn.
Lähde: IL