Säästöpankki varoittaa tuoreessa tiedotteessaan uudesta huijausilmiöstä, jossa rikolliset pyrkivät ensin voittamaan uhrin luottamuksen esittämällä itse varoittajaa. Huijari voi esimerkiksi kertoa uhkakuvasta tai ”uudesta huijaustavasta” samaan aikaan, kun hän itse käyttää toisenlaista keinoa uhrin huijaamiseen.
Luottamusta rakennetaan varoittamalla
Säästöpankin digiturvallisuusyksikön päällikkö Mika Käyhkö muistuttaa, että pelkkä varoittelu ei vielä kerro varoittajan hyvistä aikomuksista.
Käyhkön mukaan jokaisen olisi syytä pysähtyä miettimään, mitä varoittaja pyytää tekemään seuraavaksi. Jos varoituksen varjolla hoputetaan esimerkiksi kirjautumaan pankkiin linkin kautta, luovuttamaan tietoja tai asentamaan ohjelma laitteelle, hälytyskellojen pitäisi soida.
Tavoitteena on sekä luottamuksen rakentaminen että uhrin huomion harhauttaminen pois todellisesta vaarasta. Kun katse kiinnittyy johonkin näennäiseen uhkaan, meneillään oleva huijaus voi jäädä kokonaan huomaamatta.
Pankki- ja henkilötiedot rikollisten tähtäimessä
Uusien huijaustapojen taustalla on usein hyvin konkreettinen tavoite: uhrin pankkitunnusten kaappaaminen ja tilin tyhjentäminen.
Myös henkilötiedoilla on rikollisille arvo. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi identiteettivarkauksiin tai myydä eteenpäin rikollisverkostoissa. Suomalaisten pankki- ja henkilötietoja liikkuu kaupan kansainvälisillä foorumeilla erittäin alhaisilla hinnoilla, mikä tekee niistä helposti hyödynnettävää ”raaka-ainetta” huijauksille.
Säästöpankin teettämän Säästämisbarometrin mukaan vain 62 prosenttia suomalaisista luottaa tunnistavansa huijausyrityksen. Samassa kyselyssä 41 prosenttia kertoi havainneensa jonkinlaisen huijausyrityksen.
Luvut kertovat, että merkittävä osa suomalaisista joko ei tunnista huijausta tai ei ole varma omasta digiturvataidostaan.
Kausihuijaukset palaavat joka vuosi
Säästöpankki muistuttaa myös kausiluontoisista huijauksista, jotka toistuvat vuodesta toiseen.
Black fridayn ja joulusesongin aikaan huijarit perustavat valeverkkokauppoja, joiden hinnat ja tarjoukset näyttävät houkuttelevilta mutta tuotteita ei koskaan toimiteta. Samoihin aikoihin lisääntyvät myös erilaiset pakettihuijaukset, joissa ihmisille lähetetään viestejä tekaistuista toimituksista ja maksamattomista maksuista.
Pankin viesti on selkeä: varoittavat puheet, kiireen tuntu ja yllättävät pyynnöt ovat aina syy katsoa tilannetta kriittisesti – oli viestin lähettäjä kuka tahansa.