Koronan pitkäaikaiset jälkioireet voivat vaikuttaa rajoituspäätöksiin.
Ilta-Sanomat kertoo tuoreesta norjalaistutkimuksesta, jonka mukaan long covidina tunnetun koronataudin pitkäaikaisia oireita esiintyy noin joka toisella koronan sairastaneella 16–30 vuotiaalla.
Koronan sairastaneilla voi olla vielä puolen vuoden päästä muun muassa uupumusta, hengitysvaikeuksia, kuumetta, kurkkukipua, yskää, lihaskipuja, rintakipuja, pahoinvointia, huimausta, päänsärkyä, masennusta, unettomuutta, haju- ja makuaistin muutoksia, muistiongelmia ja keskittymisvaikeuksia.
Long covid voi vaikuttaa rajoitustoimenpiteisiin
IS:n mukaan useat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että long covid voi vaikuttaa rajoitustoimenpiteisiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johtaja Mika Salminen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:in ylilääkäri Asko Järvinen sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Esa Rintala pitävät mahdollisena, että koronan pitkäaikaset oireet voivat olla yksi tekijä, joka otetaan huomioon, kun rajoitustoimia suunnitellaan.
THL:n Salminen on IS:n mukaan arvioinut Ylen A-studiossa maanantaina, että odotettua yleisemmäksi paljastunut long covid voi hidastaa Suomen avautumista. Myös HUS:in Järvinen on samoilla linjoilla.
– Jos rajoitustoimenpiteitä haluttaisiin jatkaa, niillä täytyisi olla joitakin muita perusteita. Koronan pitkäaikaisoireet on yksi tällainen mahdollinen peruste, kertoo Järvinen IS:lle.
Järvisen mukaan mahdollisilla rajoituksilla voitaisiin hillitä nuorten tartuntoja.
– Jos miettii nuorten kannalta, long covid -oireet olisi ehkä se peruste, jolla voisi kenties harkita joidenkin rajoitustoimenpiteiden perustelua.
Rintala painottaisi rajoitusten suunnittelussa terveydenhuollon kuormitusta, rokotuskattavuutta ja kuolleisuutta. Mutta myös long covidilla voisi olla oma vaikutuksensa.
– Kyllä se on varmaan sellainen asia, mikä tulisi huomioida, kun mietitään rajoitusten tarpeellisuutta, hän kertoo IS:lle.
Lisää tutkimustietoa kaivataan
Päätöksentekoa rajoitustoimenpiteiden suhteen vaikeuttaa saatavilla olevan tiedon niukkuus. Tutkimustietoa pitkittyneiden oireiden vaikutuksista tarvittaisiin lisää.
– Täytyy odottaa joulun jälkeiseen aikaan, ennen kuin siitä voidaan tehdä mitään päätelmiä. Se on se ongelma tässä, että tästä ei oikein ole tietoa. Päätöksiä joudutaan tekemään tässäkin ilman, että tarkkaan tiedetään ihan niin kuin aiemminkin, toteaa Järvinen.
Kuva: Pixabay