101:n keikkareissu Joensuuhun 90-luvulla sai oudon ja synkän alun, jota yhtyeen Marko H. muistelee yhä hyvin tarkasti. Päivä, jonka piti olla pelkkää ysärirundin rutiinia – soundcheckiä, pikaruokaa, päikkäreitä hotelissa ja illalla täysi tanssilattia – muuttuikin hetkessä rajuksi muistoksi, joka erottuu vuosikymmentenkin takaa muiden keikkapäivien joukosta.

Keikkapäivän päikkärit keskeytyivät koputukseen
Marko kertoo, että hän ja Jp olivat ottamassa perinteisiä päiväunia ennen illan esiintymistä. Yhtye majoittui Joensuussa hotellissa, jossa oli useita huoneita ja yhteiset vessat ja suihkut käytävällä – tyypillistä keikkabändin majoitusta tuon ajan rundielämässä.
Rauhallinen hetki katkesi yllättäen, kun huoneen ovelle koputettiin.
Marko nousi avaamaan ja oven takana odotti poliisi. Tilanne oli uniselle muusikolle hämmentävä.
Konstaapeli kysyi ensimmäiseksi, olivatko he nähneet tai kuulleet mitään poikkeavaa. Marko kertoi vastanneensa, että he olivat saapuneet Joensuuhun vasta päivällä, vetäytyneet lepäämään ennen keikkaa eivätkä olleet huomanneet mitään erityistä.
Synkkä alku illalle Joensuun keikalla
Vähitellen kävi ilmi, että samassa käytävässä, vastapäisessä huoneessa, oli tapahtunut jotain vakavaa. Keikkapäivän tunnelma synkkeni, kun hotellista vietiin ruumis arkussa ulos.
Keikkareissun alku oli kaikkea muuta kuin kevyt – tilanne jäi Markon mieleen pysyvänä muistutuksena siitä, miten rundiarkeen voi joskus osua myös elämän synkkiä puolia. Siinä missä yleensä suurimmat murheet liittyivät aikatauluihin, äänentoistoon tai keikkabussin teknisiin ongelmiin, Joensuun reissu sai aivan toisenlaisen sävyn.
Vaikka ilta jatkui lopulta suunnitelmien mukaan ja 101 nousi lavalle, taustalla kulkenut ajatus käytävällä aiemmin nähdystä tilanteesta ei täysin jättänyt muusikoita rauhaan. Keikkamuistoista puhuttaessa Joensuun reissu erottuu yhä muusta – ei tunnelman tai yleisön takia, vaan sen vuoksi, mitä oven ulkopuolella tapahtui juuri ennen valojen syttymistä lavalle.
