Kohdunkaulasyöpäkuolemia eniten seulontaiän ohittaneilla – testataanko ”vääriä” naisia?



Kohdunkaulasyövän riski on kasvanut Suomessa.

Kohdunkaulasyövän seulonnassa todettiin vuonna 2019 kaikkiaan 49 kohdunkaulasyöpää ja 1 024 esiastetta. Seulontaohjelmassa tehtyjen löydösten lukumäärä on aiempia vuosia huomattavasti suurempi. Esiasteita todettiin yli 80 prosenttia enemmän kuin viisi vuotta aiemmin, ja myös kohdunkaulasyöpien määrä oli poikkeuksellisen suuri.

– Vakavien löydösmäärien kasvu viittaa ennen muuta siihen, että HPV-testin avulla kohdunkaulasyöpiä löydetään papakoetta varhaisemmin. Myös kohdunkaulasyöpien riski on voinut kasvaa joissakin seulontaohjelman kohteena olevissa ikäryhmissä, epidemiologinen tutkija Maiju Pankakoski Suomen Syöpärekisteristä sanoo.

Riski sairastua iäkkäänä kohdunkaulasyöpään on suuri etenkin naisilla, jotka ovat saaneet aikaisemmin poikkeavia seulontatuloksia tai ovat osallistuneet epäsäännöllisesti seulontaan. Seulonnan lopetusikä on tällä hetkellä 60 vuotta, mutta osa kunnista kutsuu vapaaehtoisesti organisoituun seulontaan myös 65 vuotta täyttäneitä.

Huolestuttava epäsuhta testattavien välillä

Suurin osa yli 60-vuotiaiden naisten papa- ja HPV-testeistä tehdään naisille, joilla on matala sairastumisriski. Heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevien naisten testaus on huolestuttavan matalalla tasolla.

– Seulontaiän ylittäneistä naisista kaikkiaan vain noin kolmannes on käynyt papa- tai HPV-testissä ainakin kerran 65–74-vuotiaana. Noin 30 prosenttia naisista oli testattu ainakin kerran 65–69-vuotiaana, mutta 70–74-vuotiaina testattujen osuus oli vain 15 prosenttia, tutkija Natalie Keltto kertoo.

– Kutsuun perustuvaan kohdunkaulasyöpätestaukseen osallistuneiden yli 60-vuotiaiden naisten osuus oli tutkimuksessa hyvin pieni, vain noin yksi kymmenestä. Tästä huolimatta organisoidussa seulonnassa otetut näytteet vastasivat neljännestä kaikista vanhempien naisten kohdunkaulasyöpätesteistä, Keltto jatkaa.

Kansainvälisten suositusten mukaan kohdunkaulasyöpää tulisi seuloa vielä organisoidun väestöpohjaisen seulonnan päättymisenkin jälkeen etenkin vanhemmilta naisilta, joilla on korkea sairastumisriski. Syöpärekisterin tutkimuksen perusteella kolme neljästä yli 60-vuotiaana testatusta naisesta ei kuitenkaan kuulu korkean riskin ryhmiin. Riski sairastua on suuri etenkin naisilla, jotka ovat aiemmin saaneet poikkeavia seulontatuloksia tai ovat osallistuneet epäsäännöllisesti seulontaan.

– Kohdunkaulasyövästä johtuvia kuolemia on eniten seulontaiän ohittaneilla naisilla. Suurin osa kuolemista johtuu syövistä, jotka nimenomaan todetaan viimeisen yleisen seulontakutsukierroksen jälkeen, tutkimusjohtaja Ahti Anttila sanoo.

– Suomessa siis on tarpeen kehittää kutsuun perustuvaa seulontaa korkean riskin ryhmille myös yleisen seulontaiän loppumisen jälkeen. Tällä olisi todennäköisesti varsin suuri merkitys iäkkäämpien naisten kohdunkaulasyöpien ilmaantuvuuteen ja erityisesti taudin aiheuttamaan kuolleisuuteen, Anttila toteaa.

Opportunistinen testaus suosii parempiosaisia naisia

Tutkimuksessa selvisi myös, että myöhemmän iän kohdunkaulasyöpätestaus on yhteydessä aiempaan aktiiviseen seulontakäyttäytymiseen sekä aiempiin poikkeaviin testituloksiin. Testausaktiivisuutta lisää lisäksi korkea sosioekonominen asema ja korkea koulutustaso: aiemmin poikkeavia tuloksia saaneista korkeasti koulutetuista naisista yli 80 prosenttia testattiin 65–69-vuotiaana.

Huolestuttava havainto oli se, että heikommassa asemassa olevien vanhempien naisten testaus jää huolestuttavan matalalle tasolle. Esimerkiksi aiemmin poikkeavia tuloksia saaneista vähän koulutetuista ja työttömistä tai eläkkeellä olevista naisista alle 60 prosenttia oli testattu 65–69-vuotiaana. Osuus tippui alle 25 prosenttiin 70–74-vuotiailla.

– Tutkimus osoittaa, että opportunistinen testaus suosii tiettyjä väestöryhmiä ja väestöryhmien väliset erot ovat todella suuret. Näitä eroja ei voida pitää hyväksyttävinä, Anttila sanoo.

– Kohdunkaulasyöpäseulonnan jatkuminen 65-vuotiaaksi asti on tehokas tapa nostaa testauksen peittävyyttä, etenkin kun ottaa huomioon, että osallistumisinto organisoituun seulontaan on ollut suurta niillä 65-vuotiailla naisilla, jotka tällä hetkellä kutsun saavat. Heistä noin 76 prosenttia on osallistunut seulontaan, Keltto puolestaan toteaa.

Suomessa on parhaillaan vireillä lakimuutos, joka nostaisi kohdunkaulasyövän seulonnan lakisääteisen yläikärajan 65 vuoteen.

Lähde: Syöpäjärjestöt

SUOSITUIMMAT