Paniikkihäiriö lukeutuu ahdistuneisuushäiriöihin. Vielä pari vuotta sitten en osannut suhtautua kyseiseen sairauteen. Jos rehellisiä ollaan, pidin paniikkihäiriötä hieman luulosairautena. Ihmettelin miten ei omaa mieltä pysty hallitsemaan ja ajattelin, että paniikkihäiriö on vain mielen harjoituksen puute. Olin niin väärässä. Ja ymmärsin sen vasta kun sairastuin paniikkihäiriöön itse.
Minulla paniikkihäiriön laukaisi traumaattinen kokemus tämän vuoden keväällä. Uskon, että elämässä aiemmin koetut traumat pohjalla edessuttoivat paniikkihäiriön puhkeamista, tarvittiin vain vielä yksi tekijä laukaisemaan se.
Voisi kuvitella, että paniikkikohtaus iskee vain ahdistavissa ja pelottavissa tilanteissa. Itselleni on ollut pahinta se, kun paniikkikohtaus voi iskeä myös mukavissa tilanteissa. Kohtaus iskee varoittamatta. Kohtausta alkaa etukäteen pelätä ja silloin se myös iskee. Tämä johtaa helposti toistuvien kohtausten kierteeseen.
Kun kohtaus iskee, teen hengitysharjoituksia ja rauhoitan mielen menemällä esim. ulos luontoon. Metsä ja järvimaisema rauhoittaa. Panostan myös kodin hyvään energiaan ja nykyään valikoin myös hyvin tarkasti ihmiset ympärilleni. Pyrin välttämään myös ylimääräistä stressiä ja oikeastaan kaikkea negatiivista mikä lisää ahdistuneisuutta. En myöskään halua, että seurassani puhutaan pahaa esim. kanssaihmisistä tai kylvetään negatiivisuutta. Haluan keskittää energiani pelkkään hyvään.
Olisipa itselläni ollut vuosi sitten sama viisaus mikä on nyt. Mutta ei ollut, joten kannan nyt mukanani paniikkihäiriötä.
Haluan kirjoittaa aiheesta, sillä mielestäni paniikkihäiriöstä puhutaan vielä tänäkin päivänä yllättävän vähän. Koen, että aiheesta tulisi puhua enemmän, sillä elämme suorittamisen kulttuurissa, jossa kaikkien tulisi olla superihmisiä, katkeamattomia. Se on surullista. Pitää muistaa, että vahvakin ihminen voi mennä joskus rikki ja meissä kaikissa on säröjä.
Paniikkihäiriö on kuitenkin opettanut minut myös pysähtymään ja opettanut valtavasti armollisuutta itseäni kohtaan.
Uskon, että kaikella on tarkoitus ja uskon vahvasti siihen, että kaikki mitä elämä eteemme tuo, kuuluu meidän oppiläksyihimme ja tekee meistä sen ihmisen, joka meistä lopulta kuuluu tulla.
Mikä on paniikkihäiriö? Alla tietoa paniikkihäiriöstä. Lähde terveyskirjasto.
OIREET:
Paniikkikohtauksen aikana ilmenevät oireet ovat yksilöllisiä. Tyypillisiä oireita ovat sydämentykytys, rintakivut, hikoilu, vapina, hengenahdistus, tukehtumisen tai kuristumisen tunne, pahoinvointi, vatsavaivat, huimaus, pyörtymisen tunne, puutuminen, kihelmöinti, vilunväreet tai kuumat aallot. Seurauksena oireista on usein kuoleman, itsensä hallitsemisen menetyksen tai sekoamisen pelko, epätodellisuuden tunne tai itsensä vieraaksi tunteminen. Sydänoireet ja pelot saavat kohtauksesta kärsivän pelkäämään äkillistä kuolemaa tai ”hulluksi” tuloa.
Paniikkikohtauksessa oireet ja tuntemukset kehittyvät äkillisesti ja saavuttavat huippunsa nopeasti, noin kymmenessä minuutissa. Kohtaus kestää useimmiten alle puoli tuntia.
Ensimmäiset paniikkikohtaukset tulevat yllättäen ja tilanteissa, jotka eivät aiemmin ole olleet erityisen ahdistavia. Myöhemmin ihminen saattaa yhdistää aiemman paniikkikohtauksen johonkin tilanteeseen, joka alkaa ahdistaa, koska henkilöä pelottaa uuden paniikkikohtauksen mahdollisuus. Paniikkikohtaus saattaa kehittyä myös unen aikana.
Kohtaus aiheuttaa henkilölle usein pakonomaisen tarpeen poistua tilanteesta, jossa hän on. Tämän vuoksi paikat, joista on vaikea poistua, kuten väkijoukot tai esimerkiksi juhlat, voivat aiheuttaa voimakkaan pelon paniikkikohtauksen mahdollisesta alkamisesta. Tämä puolestaan herkistää paniikkikohtaukselle. Elämä saattaa tämän johdosta kapeutua merkittävästi.
Paniikkikohtausten tiheys vaihtelee ajan mittaan ja eri yksilöiden välillä. Kohtauksia voi ilmetä päivittäin, viikoittain tai harvemmin. Kohtaukset voivat olla voimakkuudeltaan eri asteisia, ja niiden aikana ilmaantuvat oireet voivat vaihdella. Elämäntilanteen vaikeudet, mielialahäiriöt tai toisaalta positiivisetkin jännittävät muutokset elämässä voivat hetkellisesti lisätä paniikkikohtauksia.
SYYT JA ESIINTYVYYS:
Paniikkikohtausten syy ja tausta on monisyinen ja osin tuntematon. Perinnöllinen alttius ja stressi lisäävät paniikkikohtausten todennäköisyyttä. Muutokset elämässä, ero tai läheisen kuolema voivat laukaista paniikkikohtauksen. Lapsuuden ja muun aikaisemman elämän äkilliset traumaattiset kokemukset lisäävät alttiutta paniikkikohtauksiin.
Paniikkihäiriö ilmenee 2–3 prosentilla väestöstä jossain elämän vaiheessa.
Paniikkihäiriön kulku on yleensä vaihteleva. Vuosikymmenten mittaan kohtaukset usein harventuvat mutta harvoin häviävät kokonaan.
HOITO:
Vaikka paniikkikohtaukset ovatkin sinänsä vaarattomia, ne voivat aiheuttaa merkittävää kärsimystä. Niitä voidaan hoitaa lääkityksellä ja psykoterapialla.
Kuvat Petri Naukkarinen
Seuraathan minua myös Instagramissa ♥️