Laamoja kokeillaan lammastilojen vartijoina – uuden hankkeen tarkoitus torjua susivahinkoja


WWF Suomi tiedottaa koordinoimastaan uudesta hankkeesta, jossa kokeillaan miten laumanvartijaeläimet voisivat torjua susivahinkoja lammastiloilla. Muualla maailmassa positiivisia kokemuksia on saatu muun muassa laamojen käytöstä. Nyt laamoja kokeillaan myös suomalaisilla tiloilla.

Ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa pohditaan, miten eläimiä voitaisiin käyttää laiduntavien lampaiden suojelussa. Tarkoitus on selvittää muun muassa laamojen käyttöä.

Susi aiheuttaa tilastojen mukaan keskimäärin yli sata lammasvahinkoa vuosittain. Vahinkojen torjumiseksi käytetään tällä hetkellä muun muassa sähköisiä suurpetoaitoja ja laumanvartijakoiria, mutta investoinnit ovat kalliita ja koirien pito suuri kustannuserä.

Mikkolan tilalla lampaita vartioi kaksi laamaa. Kuva WWF.

Muualla on saatu hyviä tuloksia laumaa vartioivista aaseista ja laamoista, jotka eivät luontaisesti siedä koiraeläimiä.

– Niillä on voimakas puolustuskäyttäytyminen ja kyky laumautua erilajistenkin eläinten kanssa. Laamojen käytön etuna on myös niiden samankaltainen ravitsemus ja hoito kuin lampailla, kertoo suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki hankkeen taustoista.

Positiivisia kokemuksia laamoista

Laamojen tehokkuudesta suurpetovahinkojen torjunnassa löytyy tutkimustuloksia ulkomailta. Yhdysvaltalaistutkimuksessa todettiin, että petovahingot loppuivat joko kokonaan tai vähenivät murto-osaan entisestä.

Suomessa ensimmäiset laamat siirtyivät lammastiloille kesäkuun lopussa. Viime vuonna kaksi karitsaa susille menettänyt lammastilallinen Peppi Laine on ottanut Mikkolan tilalle kaksi laamaa.

Laamat Mikkolan tilalla Salossa. Kuva WWF.

– Olemme valmiita kokeilemaan uusia tapoja estää susivahinkoja ja lähdimme mielenkiinnosta mukaan hankkeeseen. Laamat ovat olleet varsin asiallisesti ja ainakin silmämääräisesti laumaantuneet lampaidemme kanssa. Kaikki on sujunut oikein hyvin, kertoo Laine.

Laamojen ei odoteta ratkaisevan lammastilojen suurpeto-ongelmaa yksin, mutta niistä voidaan saada apua vahinkojen vähentämiseksi. Hankkeen on määrä kestää vuoden 2022 loppuun saakka.

Kuvat: Arttu Timonen/WWF

SUOSITUIMMAT