Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa on lisääntynyt voimakkaasti. Joka neljännen aikuisen suomalaisen maksa on rasvoittunut. Rasvamaksan takana on yhä useammin lihominen. Rasvamaksan seurauksena aiheutunut maksasyöpä lisääntyy myös voimakkaasti.
Maksasyöpään sairastuneiden määrä on kuusinkertaistunut Suomessa viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana.
– Maksakirroosi on yleisin maksasyövän syy. Kirroosi voi tulla myös ei-alkoholiperäisen maksasairauden seurauksena, sanoo professori Hannele Yki-Järvinen Helsingin yliopistosta. Yki-Järvinen puhuu ei-alkoholiperäiseen rasvamaksaan liittyvästä tutkimuksesta torstaina 13.2. Syöpäsäätiön symposiumissa Korpilammella Espoossa.
Ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin seurauksena tullut maksasyöpä on Yhdysvalloissa todettu kattavan 93 % maksasyövän lisääntymisestä ja osuuden voidaan olettaa olevan samantapainen myös Suomessa. Se lisääntyy edelleen voimakkaasti.
Maksasyöpään sairastuminen lisääntyy iän myötä ja eniten uusia tapauksia ilmenee noin 70-vuotiailla. Kaksi kolmasosaa sairastuneista on miehiä. Maksasyöpään sairastuu vuosittain Suomessa noin 600 henkeä. Se on ennusteeltaan huono: viiden vuoden kuluttua sairastumisesta elossa on 8 % sairastuneista.
Rasvamaksa on joka neljännellä
Joka neljännellä aikuisella suomalaisella on rasvamaksa. Heistä joka viides sairastaa taudin vaikeampaa tulehduksellista muotoa, steatohepatiittia, joka voi ajan myötä edetä maksakirroosiksi. Steatohepatiittia sairastavat olisi tärkeä löytää, koska heillä maksakirroosin sairastumisen riski on 20 prosenttia. Sitä voi vähentää laihduttamalla, liikkumalla ja välttämällä alkoholin käyttöä.
Alkoholiin liittymättömässä maksasairaudessakin jo noin yksi annos alkoholia päivässä kaksinkertaistaa maksakirroosin riskin. Merkittävästi vyötärölihavan henkilön maksalle on yhdestä alkoholiannoksesta yhtä paljon haittaa kuin neljästä annoksesta laihan henkilön maksalle.
– Siitä ei ole tällä hetkellä yksimielisyyttä, pitääkö alkoholinkäytöstä luopua kokonaan, Yki-Järvinen sanoo.
Yksi neljäosa maksasyövistä tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta, ilman kirroosia. Jos rasvamaksa etenee maksasyöväksi ilman kirroosia, syöpää on lähes mahdotonta löytää ajoissa.
Rasvamaksan riskit vyötärölihavuus ja 2-tyypin diabetes
Rasvamaksaa on syytä epäillä, runsaan alkoholinkäytön lisäksi, jos on selvä vyötärölihavuus tai 2-tyypin diabetes. Vyötärölihavista 7-8:lla kymmenestä on rasvamaksa. Normaalipainoisilla sitä esiintyy 1-2:lla kymmenestä.
Ei-alkoholiperäisestä rasvamaksasairaudesta puhutaan, kun henkilö juo vähemmän kuin 30 grammaa (miehet) tai 20 grammaa (naiset) alkoholia päivässä. Diagnoosi perustuu potilaan itse kertomaan arvioon alkoholinkäytöstään, sitä ei voi muuten erotella alkoholin aiheuttamasta rasvamaksasta.
– 30-50 prosentilla väestöstä on geneettinen alttius sairastua rasvamaksaan, Yki-Järvinen kertoo. Perinnöllisistä syistä alttius rasvan kertymiselle maksaan on yksilöllistä. Osa ihmisistä sietää ylipainoa ilman maksan rasvoittumista, mutta koska rasvamaksan perinnöllinen taipumus on hyvin yleistä, useimmilla selvä vyötärölle keskittynyt ylipaino alkaa rasvoittaa maksaa.
Rasvamaksa todetaan tavallisesti 40-60 vuoden iässä, mutta ihmisten lihomisen seurauksena sitä löytyy yhä useammin myös lapsilla ja nuorilla aikuisilla.
Lihavuusleikkaus olisi hyvä hoito
Rasvamaksaa voi hoitaa laihduttamalla ja liikkumalla. Laihtuminen on kuitenkin useimmille vaikeaa eivätkä tulokset ole pysyviä.
– Maksan sairaus pitäisi olla kriteeri lihavuusleikkaukseen pääsyssä. Lihavuusleikkaus on tähystyksessä tehtävä yhden päivän toimenpide, ja siitä on selvä hyöty leikatuille, sanoo Yki-Järvinen. Suomessa leikataan huomattavasti vähemmän ihmisiä kuin Ruotsissa, ja leikkauksista hyötyisivät selvästi useammat kuin nykyisten kriteerien perusteella leikkaukseen pääsevät.
Syöpäsäätiön symposiumi kokoaa 13.-14.2. alan tutkijoita ja lääkäreitä yhteen Espoon Korpilammelle. Vuoden 2020 symposiumin teemana ovat maksan ja haiman kasvaimet. Symposiumi on vuosittain järjestettävä moniammatillinen koulutustapahtuma, johon osallistuu yli sata syövän parissa työskentelevää tutkijaa ja lääkäriä. Tavoitteena on välittää uusinta tutkimustietoa laajasti erikoislääkäreille, erikoistuville lääkäreille sekä aiheesta kiinnostuneille syövän hoidon ammattilaisille. Symposiumin puheenvuoroja julkaistaan Lääkäriseura Duodecimin lehdessä myöhemmin keväällä. Symposiumi on järjestetty vuodesta 1974 lähtien.