Mikko Alatalo avautuu avovaimonsa itsemurhasta: ”Poika löysi vaatehuoneesta”


Mikko Alatalon, 69, elämäkerta Hän hymyilee kuin Mikko julkaistiin tänään 27.8.

Tuomas Marjamäen kirjoittama yli 500-sivuinen perusteellinen elämäkerta 50 vuoden uran tehneestä laulajasta ja neljän vaalikauden poliitikosta on täynnä hämmentäviä ja yllättäviä tarinoita. 

– Mikon hymyä ei voi moni sietää, mutta se on aito, todisti aikoinaan Juice Leskinen, Mikko Alatalon ystävä, työtoveri ja kirjan keskeinen sivuhahmo. 

Alatalon hymy teki hänestä aikoinaan koko kansan maalaispojan, suosikkilaulajan, tv-kasvon, moninkertaisen Syksyn Sävel -voittajan ja lopulta kansanedustajan 16 vuodeksi. Alatalo on esiintynyt yleisölle puolen vuosisadan ajan ja tehnyt Harri Rinteen kanssa tai yksin yli 700 laulua. Hän on kertonut inhimillisiä tarinoita maaseudun tyhjenemisestä, muuttoliikkeestä ja kaupunkiin siirtyneiden ihmisten kohtaloista sekä laulanut vähintään yhtä paljon rakkaudesta. 

Mikko on kokenut rocktähteyden ja tuulipukukansan suosion, viihdyttänyt perheen pienimpiä Känkkäränkällä ja laulattanut väkeä Tammerkosken sillalla. Kun muut manserokkarit istuivat kapakoissa, Alatalo hiihti tuntureilla, meloi ja kiipesi Kilimanjarolle. Hän on jopa toiminut aikoinaan Tahkovuorella vakinaisena hiihdonopettajana hiihtokoulussa, jossa oli oppilaana pikkupoikana Kalle Palander.

Alatalon matkan varrelle on mahtunut menestyksen lisäksi myös paljon hetkiä, jolloin Mikko ei ole jaksanut hymyillä. Hän on selvinnyt uran aallonpohjista, talousvaikeuksista, kokemastaan pilkasta sekä kaikkein rankimmasta – avovaimo Marja Mattilan itsemurhasta keskellä pahinta lamaa.

Alatalolla ja Mattilalla oli kaksi poikaa ja avoliitto kesti 19 vuotta, kunnes Mattila teki traagisen ratkaisunsa.

”Mikon ja Marjan tähän asti vahvana pysynyt suhde oli koetuksella. Neljänkympin kriisiä potenut Mikko myöntää, että myös erosta puhuttiin yhtenä vaihtoehtona. Mikko oli aina tapaillut keikoilla muita naisia ja puhunut niistä myös Marjan kanssa, mutta nyt se lisäsi ahdistusta”, kirjassa kerrotaan.

Pariskunnan 17-vuotias Jaska löysi perjantaina 13. marraskuuta 1992 äitinsä alakerran vaatehuoneesta hirttäytyneenä. Jaska oli tuolloin kotona kahdestaan 14-vuotiaan veljensä kanssa.

Alatalo oli autossa matkalla keikalle, kun hän sai hirvittävän puhelun kännykkäänsä. Hän kertoo olleensa pitkään vihainen ja hämmentynyt, miten ei ollut osannut nähdä, kuinka masentunut ja huolissaan Mattila oli ollut.

”Mikko ei vieläkään tiedä, mikä oli lopulta Marjan motiivi lähteä oman käden kautta. Mitään viestiä hän ei jättänyt eikä ollut aiemmin sanonut mitään, mistä asian olisi voinut yksiselitteisesti tulkita”, kirjassa kerrotaan.

”Marjalla saattoi olla hylkäämisen pelko. Ehkä hän mietti, miten käy, jos koti myydään alta. Muutammeko pois yhdessä vai erikseen. Mitään sellaista en hänelle kuitenkaan sanonut,” Alatalo miettii kirjassa.

Alatalo uskoo Mattilan valinneen teolleen tarkoituksella juuri perjantai 13. päivän.

”Hän teki pitkään valmisteluja poislähtöään varten. Voisi ajatella, että omaisia satuttaa, jos itsemurhan tekevä lähtee yhtäkkiä ja jättää kaiken rempalleen, mutta tämä sattui vielä enemmän”, Alatalo kertoo.

Perheen elämä ajautui kaaokseen kyseisen perjantai-iltapäivän aikana, ja Alatalolla oli suuria vaikeuksia pitää elämänsä kasassa. Hän yritti myös pitkään salata julkisuudelta avovaimonsa oikean kuolinsyyn.

Alatalo selvisi tilanteesta läheisten avulla ja muutaman kuukauden päästä hän sai tukea Seijalta, jonka kanssa hän meni myöhemmin naimisiin, ja liitto jatkuu edelleen. Heillä on kaksi yhteistä poikaa.

Mikko-Alatalon-Vaimo
Tuomas Marjamäki: Hän hymyilee kuin Mikko (Docendo 2020), sidottu, 542 sivua. 

Ylin kuva: Wikimedia Commons

SUOSITUIMMAT