Autismikirjo nousi tällä viikolla otsikoihin, kun tv-juontaja, toimittaja ja kolumnisti Tuomas Enbuske kertoi saaneensa Aspergerin oireyhtymän diagnoosin.
Enbuske kertoi Pyhimys – elämän tarkoitus -podcastissa elävänsä pitkiä aikoja päänsä sisällä ja että välillä hänen on vaikea palata takaisin ”ihmisten ilmoille”. Enbuske katosi julkisuudesta 2019 kesällä vakavan masennuksen takia ja kävi myös hoidettavana sairaalassa.
– Mä olin aina tosi kiinnostunut autismista. En tajunnut, että minulla on se. Nyt kun sain diagnoosin, se on mulle ihan itsestään selvää. Se on auttanut mua tosi paljon ymmärtämään, että miksi mä oon sellainen kun mä oon, Enbuske kertoo podcastissa.
Mitä autismi on?
Autismiliiton mukaan autismi ei ole vika, vaan olemisen tapa. Yhteiskunnallisessa keskustelussa autismikirjon ihmiset nähdään usein puutteiden ja vikojen kautta, mutta liitto toivoo tähän ajattelutapaan muutosta. Puutteiden sijaan tulisi keskittyä autismikirjon ihmisten vahvuuksiin ja hyvinvoinnin tukemiseen. Hyvinvoinnin vahvistuminen vaikuttaa myönteisesti autismikirjon ihmisten oppimiseen ja mielenterveyteen.
Monet autismikirjon lasten vanhemmat ovat kertoneet, miten musertavaa on kirjata lomakkeisiin omasta rakkaasta lapsestaan vain puutteita ja rajoitteita saadakseen arkeen tukea ja palveluita. Suuri osa autismitutkimuksesta on tähän saakka keskittynyt siihen, mikä autismia aiheuttaa (Etevan tutkimuskatsaus 2019). Taustalla lienee usko siihen, että autismin syntymekanismit ratkaisemalla oireyhtymä voitaisiin poistaa. Autismiliitto tukee sitä ajatusta, että autismi tulee nähdä yhtenä olemisen tapana, ei vikana, joka tulisi korjata.
Torjuva asenneilmapiiri vahvistaa autismikirjon ihmisten kokemusta vääränlaisuudesta ja vaikuttaa kielteisesti minäkuvaan. Tämä yhdessä korkean stressitason kanssa voi altistaa mielenterveyden häiriöille. Tuoreen suomalaistutkimuksen (Jokiranta-Olkoniemi et al. 2020) mukaan 78 %:lla autismikirjon ihmisistä esiintyy mielenterveyden häiriöitä. Ne taas ovat yhteydessä autismikirjon ihmisten kohonneeseen itsetuhoisuus- ja itsemurhariskiin.
Miten autistia tulee kohdella?
Belgialaisen autismiasiantuntija Peter Vermeulen (Phd) mukaan oppimisen edellytyksenä on autismikirjon ihmisen hyvinvointi.
– Ihminen oppii vain silloin, kun hän tuntee olonsa hyväksi. Stressaantuneena ei ole avoin uusille ajatuksille.
Autismikirjon ihmiset ovat stressiherkkiä. Jotta heidän hyvinvointiaan voidaan vahvistaa, on ymmärrettävä, mitkä asiat vähentävät stressiä ja tuottavat hyvää oloa juuri tälle ihmiselle. Jokainen autismikirjon ihminen tarvitsee autismiystävällisen ympäristön siellä missä elää, opiskelee tai käy töissä.
Autismiystävällisyys nähdään usein asiana, joka vaatii paljon resursseja ja erityisosaamista. Autismiliiton puheenjohtaja Päivi Norvapalon mukaan tämä ei ole totta.
– Autismiystävällisyys tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että asioita ennakoidaan ja selkeytetään, otetaan huomioon aistiyliherkkyydet ja kunnioitetaan jokaisen omanlaista tapaa olla vuorovaikutuksessa. Nämä asiat eivät ole kiinni resursseista, vaan enemminkin asenteesta, Norvapalo korostaa.
Muutos lähtee siitä, että siirretään huomio autismikirjon ihmisen vahvuuksiin ja nähdään hänessä oleva hyvä kuten lahjakkuus, taidot ja persoona. Positiivinen suhtautuminen edesauttaa autismikirjon ihmisen myönteisen minäkuvan syntymistä ja lisää hyvää oloa.
Kuva: Instagram