Iso-Britanniassa käydään parhaillaan vilkasta keskustelua ADHD-diagnooseista ja mielenterveyspalveluista. Taustalla on terveysministeri Wes Streetingin käynnistämä selvitys, jossa tutkitaan sekä ADHD- ja mielenterveysdiagnoosien määrää että hoitoon pääsyn ongelmia.
Samalla sosiaalinen media on täyttynyt sisällöstä, jossa lääkärit ja asiantuntijat avaavat, millaisia asioita vastaanotolla oikeasti käydään läpi. Yksi heistä on brittiläinen psykiatri Ali Ajaz, joka jakaa TikTokissa nimellä @draliajaz kaksitoista kysymystä, joita hän käyttää apuna aikuisen ADHD-epäilyn selvittelyssä.
Aikuisten ADHD usein piilossa
NHS:n mukaan aikuisen ADHD voi näkyä vaikeutena hallita aikaa, pysyä järjestyksessä, noudattaa ohjeita, keskittyä ja viedä tehtävät loppuun. Lisäksi moni kuvaa levottomuutta, mielensisäistä “sähinää” ja taipumusta impulsiivisiin tekoihin.
Moni on kuitenkin elänyt lapsuutensa ja nuoruutensa ilman diagnoosia. Silloin aikuinen ei välttämättä osaa yhdistää arjen haasteita ADHD:hen, vaikka oireita olisi paljonkin. Hoito ja tuki voivat tarkoittaa elämäntapamuutoksia, työjärjestelyjä, terapioita tai lääkitystä – yksilöllisesti sen mukaan, mitä ihminen tarvitsee.
Juuri siksi Ajaz korostaa, että hänen kysymyksensä eivät ole mikään “tee se itse” -diagnoosityökalu, vaan keskustelun avaajia lääkärin vastaanotolla.
TikTok-lääkärin 12 kysymystä aikuisen ADHD:stä
Ajazin mukaan moni voi vastata moneen kysymykseen “kyllä” ilman, että kyse on ADHD:stä. Olennaista on kokonaisuus: oireiden määrä, voimakkuus, elämänmittainen jatkumo ja se, miten ne haittaavat arkea.
Tässä hänen kaksitoista kysymystään lyhyesti selitettynä.
-
Onko sinulla vaikeuksia keskittyä jokapäiväisiin tehtäviin?
Tämä liittyy ADHD:n tarkkaamattomuuspuoleen: tavalliset, arkiset hommat tuntuvat yllättävän raskailta, ja ajatus karkaa helposti muualle. -
Menetätkö usein ajantajun tai unohdat rajasi?
Melut, sotku, muut ihmiset – tai omat ajatukset – vievät huomion helposti muualle. Moni kuvaa, että ajatus pomppii asiasta toiseen ilman, että sitä oikein edes huomaa. -
Teetkö usein huolimattomuusvirheitä työssä tai tehtävissä?
Ohjeisiin keskittyminen ja yksityiskohtien seuraaminen voi olla vaikeaa, vaikka motivaatio ja osaaminen muuten riittäisivät. -
Onko sinulla taipumus lykätä asioita viime tippaan?
Ajanhallinta on monelle ADHD-aikuiselle iso haaste. Tehtävän aloittaminen voi tuntua ylivoimaiselta, kunnes pakko vihdoin iskee. -
Onko sinun vaikea saada yksi tehtävä kerrallaan valmiiksi?
Kesken jäävät projektit, jatkuva hyppely tehtävästä toiseen ja ulkoisten ärsykkeiden viemä huomio ovat tyypillisiä piirteitä. -
Onko sinun vaikea organisoida arkeasi?
Myöhästely, unohtuneet tapaamiset ja ajan aliarviointi ovat monille tuttuja. Matkojen ja tehtävien vaatiman ajan ennakointi voi olla hankalaa. -
Häpeätkö joskus sitä, miten sotkuinen kotisi, huoneesi tai työtilasi on?
Toiminnanohjaus – suunnittelu, priorisointi ja asioiden loppuun saattaminen – on ADHD:ssa usein kuormittunut. Tämä näkyy helposti myös siisteydessä. -
Kadotatko usein tärkeitä esineitä, kuten puhelimen, avaimet tai lompakon?
“Poissa silmistä, poissa mielestä” toteutuu kirjaimellisesti. Heikko työmuisti ja tarkkaamattomuus vaikeuttavat tavaroiden paikkaan keskittymistä. -
Onko sinun vaikea rentoutua tai rauhoittua?
Aivot kaipaavat koko ajan virikettä. Se voi tuntua levottomuutena, sisäisenä kuplintana ja vaikeutena “pysähtyä” hetkeen. -
Onko sinulla univaikeuksia, koska mieli ei sammu?
Kun ajatukset sinkoilevat vielä sängyssäkin, nukahtaminen ja unessa pysyminen voivat olla hankalia, vaikka väsyttäisi. -
Onko sinulla vaikeuksia odottaa vuoroasi jonossa tai keskusteluissa?
Impulsiivisuus voi näkyä kärsimättömyytenä, puheenvuorojen päälle menemisenä tai levottomuutena jonotilanteissa. -
Onko sinun vaikea kuunnella, kun sinulle puhutaan suoraan?
Ulkoiset ärsykkeet tai omat ajatukset vievät kuulijan helposti muualle, varsinkin jos aihe ei ole erityisen kiinnostava.
Ajazin mukaan kysymykset ovat osa laajempaa arviointia, eivät diagnoosi sinänsä. Arvioinnissa huomioidaan myös läheisten – esimerkiksi puolison, perheen tai ystävien – kuvaus ihmisen toiminnasta eri tilanteissa.
Mitä tehdä, jos tunnistat itsesi?
Jos huomaat vastaavasi useaan kysymykseen myöntävästi ja arki on pitkään tuntunut jatkuvalta selviytymiseltä, seuraava askel ei ole itsediagnostiikka somessa, vaan ajan varaaminen lääkäriltä.
Asiantuntija voi arvioida, liittyvätkö oireet ADHD:hen, johonkin muuhun mielenterveyden haasteeseen – vai ihan normaaliin elämän kuormitukseen. Samalla voidaan pohtia, millainen tuki auttaisi juuri sinua: työjärjestelyt, arjen apuvälineet, terapia, vertaistuki tai mahdollinen lääkitys.
ADHD ei ole “luonteenheikkous” tai muotidiagnoosi, vaan neuropsykiatrinen häiriö, jonka tunnistaminen voi helpottaa monen aikuisen oloa huomattavasti.
Lähde: LADbible