Valtion taidetoimikunnat ovat myöntäneet vuoden 2021 valtionpalkinnot ansioituneille taiteilijoille, työryhmille ja taideyhteisöille.
Palkintojen yhteissumma on 226 000 euroa. Taiteen valtionpalkinnon voi saada tunnustuksena kolmen viime vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai pitkäaikaisesta, ansiokkaasta taiteellisesta urasta tai toiminnasta alan hyväksi.
Valtionpalkinnoista päättävät vuosittain valtion taidetoimikunnat, jotka toimivat Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) asiantuntijoina. Lastenkulttuurin palkinnosta päättää Taiteen edistämiskeskuksen johtaja. Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio jakoi palkinnot Kansallisoopperassa Helsingissä 17.11.2021.
Vuoden 2021 palkinnot:
Lastenkulttuurin valtionpalkinto: Kuvataiteilija Johanna Juvonen ja kuvataiteilija Biagio Rosa.
Arkkitehtuurin valtionpalkinto: AOR Arkkitehdit.
Elokuvataiteen valtionpalkinto: Pukusuunnittelija Tiina Kaukanen.
Esittävien taiteiden valtionpalkinto: Huoneiden kirja -teoksen ydintyöryhmä.
Kirjallisuuden valtionpalkinto: Suomentaja Sirkka-Liisa Sjöblom.
Kirjallisuuden valtionpalkinto: Tuli & Savu -lehti.
Kuvataiteen valtionpalkinto: Kuvataiteilija Tuula Närhinen.
Mediataiteen valtionpalkinto: Taiteilija Kaino Wennerstrand.
Monitaiteen valtionpalkinto: Mustarinda-seura.
Muotoilun valtionpalkinto: Keramiikkataiteilija Anu Pentik.
Musiikin valtionpalkinto: Kapellimestari Ari Angervo.
Musiikin valtionpalkinto: Hietsun Paviljongin musiikkitoiminnasta Hietsu is Happening ry ja Klassinen Hietsu ry.
Sarjakuvataiteen valtionpalkinto: Sarjakuvataiteilija Tiitu Takalo.
Taiteen valtionpalkintoperustelut 2021
Lastenkulttuurin valtionpalkinto
Lastenkulttuurin valtionpalkinto myönnetään kuvataiteilija Johanna Juvoselle ja kuvataiteilija Biagio Rosalle, Taidetila Toinila, Petäjävesi.
Taiteilijapari Juvonen & Rosa käynnistivät kesällä 2011 Petäjäveden kunnan omistamassa suojellussa rakennuksessa taidetoiminnan. He ”valtasivat” huonokuntoisen talon ja sen pihapiirin yhdessä seudun lasten kanssa luovan toiminnan käyttöön.
Vuosien varrella perheille suunnatun taidetoiminnan seurauksena pihapiiriin on muodostunut lasten ympäristötaiteen polku, joka toimii innostavana toiminnallisena kokonaisinstallaationa. Se rapistuu vuodenaikojen armoilla, ja uudistuu ja kasvaa vuosi vuodelta.
Toinilan hylätty rakennus itsessään on muuttunut virkeäksi tapahtumapaikaksi, joka on maksuton ja kaikille avoin tila, joka houkuttelee taiteen pariin. Toinilassa on järjestetty avoimia taidetyöpajoja, tapahtumia ja lasten omien teosten näyttelyitä. Se palvelee myös päiväkotien ja koulujen lapsia. Yhteisötaideprojekti on kehittynyt myös nykytaiteen suuntaan: Toinilan rakennuksessa toimii galleria, jossa on järjestetty taiteilijaparin kuratoimia näyttelyitä vuodesta 2016 alkaen. Kaikille avoimessa Taidetalossa nykytaide tulee helposti lähestyttäväksi ja lapsillekin tutuksi.
Palkinto on kunnianosoitus pienen paikkakunnan aktiivisille osallistavan taiteen ja sen saavutettavuuden edistäjille. Heidän toimintansa on vaikuttanut koko kunnan asukkaisiin ja lasten kuvataidekasvatukseen myönteisesti.
Valtion arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunta
Arkkitehtuurin valtionpalkinto myönnetään AOR Arkkitehdeille
AOR Arkkitehdit (Erkko Aarti, Arto Ollila, Mikki Ristola ja Kuutti Halinen) -toimisto on menestynyt erinomaisesti arkkitehtikilpailuissa reilun viiden toimintavuotensa aikana. Jo heidän ensimmäinen merkittävä voittonsa osoitti, että he osaavat toteuttaa kilpailuehdotuksesta laadukkaan arkkitehtonisen toteutuksen: vuonna 2015 AOR Arkkitehdit voitti kilpailun, jonka voittotyön perusteella toteutettu Jätkäsaaren peruskoulu edustaa innovatiivista nykyarkkitehtuuria.
Tämän jälkeen AOR on suuntautunut koulujen ja muiden julkisten tilojen rakentamiseen. He ovat tutkineet kiinnostavalla tavalla yksiaineisia massiiviratkaisuja, kuten Tuusulan lukion ja monitoimitalo Monion kilpailussa (2018). Heidän töissään välittyy aito kiinnostus uudistaa nykyarkkitehtuuria, ja toisaalta kiinnostus perinteisiä materiaaleja hyödyntäviin nykytulkintoihin. Esimerkkinä tällaisesta voidaan nostaa AOR Arkkitehtien voittoisa ehdotus Tampereen taidemuseon laajennukseksi (2017), jossa kiehtova muoto yhdistyy Tampereen vanhojen teollisuusrakennusten tiiliarkkitehtuuriin.
Muotoilun valtionpalkinto myönnetään keramiikkataiteilija Anu Pentikille
Helmikuussa 2021 tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Anu Pentik teki harrastuksestaan työn. Samalla hän perusti miehensä kanssa Posiolle yrityksen, josta rakentui maailman pohjoisin keramiikkatehdas. Vahva visio on johdattanut keramiikkataiteilijaa läpi vuosikymmenten. Pohjoinen luonto ja omaleimaisuus ovat jalostuneet taideteoksiksi ja käyttökeramiikaksi, joiden muotokieli puhuttelee.
Kunniatohtori Anu Pentik viettää 50-vuotistaiteilijajuhlaansa, joka on jalostunut muun muassa näytelmäksi ja upeaksi näyttelyksi. Taiteen valtionpalkinto täydentää juhlavuotta, perustuuhan se pitkäaikaiseen ansiokkaaseen toimintaan keramiikkataiteen hyväksi. Anu Pentik on luovuudellaan ja kokeilunhalullaan laventanut keramiikan rajoja.
Taiteilijanuransa voiman Anu Pentik on saanut Lapin luonnosta, kotikuntansa Posion erämaista. Elämän eri sävyjen punoutuminen taiteeksi on vaatinut monipuolisuutta, pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta. Lisäksi hän on kantanut vastuuta myös yritystoiminnasta ja perheestä. Anu Pentikin elämäntyö on Lapin sävyissä hehkuva taide, jossa ilmenevät ihmisen tunteiden koko skaala sekä luonnon monimuotoisuus.
Valtion audiovisuaalisten taiteiden toimikunta
Elokuvataiteen valtionpalkinto myönnetään pukusuunnittelija Tiina Kaukaselle
Elokuvataiteen valtionpalkinto annetaan pukusuunnittelija Tiina Kaukaselle elämäntyöstä elokuvataiteen parissa. Kaukanen on tehnyt monikymmenvuotisen uran puvustajana ja pukusuunnittelijana. Hän on vaikuttanut laajasti kymmenien kotimaisten elokuvien hahmojen kiinnostavuuteen, uskottavuuteen ja syvyyteen. Kaukasen pukusuunnittelijan uran ajallista mittavuutta kuvastaa sekin, että viisinkertainen Jussi-palkinnon voittaja palkittiin ensimmäisen kerran Jussi-palkinnolla 23 vuotta sitten, vuonna 1998.
Kaukasen työllä on ollut positiivinen vaikutus kulloisenkin karaktäärin rakentamiseen, mutta myös näyttelijäntyön kehittymiseen kotimaisessa elokuvassa. Hän on tehnyt laadukasta taiteellista työtä kotimaisissa elokuvissa.
Kotimaisella elokuva-alalla on vain hyvää sanottavaa Kaukasen työasenteesta ja luovuudesta. Hän edustaa sellaista elokuvan ammattikuntaa, johon kohdistuu harvoin julkista huomiota. Pukusuunnittelijat kuuluvat elokuvataiteen suureen hiljaisten tekijöiden joukkoon.
Mediataiteen valtionpalkinto myönnetään taiteilija Kaino Wennerstrandille
Kaino Wennerstrand (aiemmin Kim Modig) on monialainen ja omaehtoinen taiteilija, jolle liikkuminen eri taiteenlajien välillä on ihailtavan luontevaa. Hän on yli 10 vuoden ajan nostanut esiin teoksillaan ja kannanotoillaan kriittisiä näkökulmia taiteelle langetetuista hyödyllisyyden ja kauneuden usein sanattomista vaatimuksista. Hän on myös osallistunut julkiseen keskusteluun taiteilijan asemasta yhteiskunnassa ja markkinatalouden rattaissa.
Wennerstrandin teokset ovat käsitelleet muun muassa vanhenemista ja tulevaisuuden seniorikulttuureja, taiteen merkitystä, hierarkioita ja taloutta. Muodoltaan teokset ovat ääni- ja videoteoksia, käsitetaidetta, kirjoituksia, performansseja ja radiodokumentteja. Wennerstrandin työ on usein kollektiivista ja hän toimii osana Biitsi-duoa. Oman poikkitaiteellisen toimintansa ohella Wennerstrand on työskennellyt myös taidekentän organisaatioissa ja tapahtumissa. Koulutukseltaan Wennerstrand on äänisuunnittelija.
Wennerstrandin ohjaama Euroopan unionia käsittelevä teos Fixit saa ensi-iltansa Kuopion ANTI-festivaalilla ensi vuonna. Teos koostuu pop-kappaleista ja esityksestä.
Valtion esittävien taiteiden toimikunta
Esittävien taiteiden valtionpalkinto myönnetään Huoneiden kirja -teoksen ydintyöryhmälle
Turkulainen vapaan taiteen kenttä näytti kollektiivisen luomisvoimansa ja yhteistyökykynsä elokuussa 2021. Yli satapäinen taiteilijajoukko muutti Huoneiden kirja -projektissaan Turun vanhan Kivipainon ainutkertaiseksi elämysmaailmaksi. Monitaiteinen ja immersiivinen suurteos asutti tehdaslabyrintin aina komeroista katolle ja pihapiiriin asti luoden moniulotteisen, myyttisen ja vaikuttavan kokemismatkan eri nykyesitystaiteiden keinoin.
Hankkeen inspiraationa toimi Saila Susiluodon Huoneiden kirja -proosarunoteos vuodelta 2003. Susiluodon teoksen toteutumistavan mukaisesti kivitalon kokemuksellinen taidemaailma rakentui kerroksittain 64 teoksesta tai huoneesta. Kukin teos perustui assosiatiiviseen tulkintaan Susiluodon yksittäisrunosta, ja loi oman esteettisen ja materiaalisen näyttämömaailmansa.
Teokseen luotu pelillinen yleisösuhde johdatti katsojansa yksityiselle, omaehtoiselle kokemismatkalle teosten pariin, joiden mittasuhteet vaihtelivat intiimeistä kohtaamisista joukkokohtauksiin.
Huoneiden kirja säilytti ajatuksellisen ja taiteellisen fokuksensa läpi taidetehtaan. Kiitos tästä kuuluu teoskohtaisia työryhmiä ja kokonaisuutta koordinoineelle taiteelliselle ja tuotannolliselle ydintyöryhmälle.
Palkittava Huoneiden kirjan ydintyöryhmä: Alma Rajala (taiteellinen johto), Johanna Latvala (skenografia ja visuaalisuus), Jarkko Forsman (valot), Laura Naukkarinen (ääni), Riikka Mäntymaa (pukusuunnittelu), Venla Luoma (kokemuksellisuus ja yleisön kuljetus), Lee Lahikainen (liike), Maria Laitila (yleisötyö), Maiju Tainio (hovimestareiden koordinointi), Pia Puustelli (viestintä ja markkinointi) ja Saara Koiranen (tuotanto).
Valtion kirjallisuustoimikunta
Kirjallisuuden valtionpalkinto myönnetään suomentaja Sirkka-Liisa Sjöblomille
Suomentaja Sirkka-Liisa Sjöblom on kääntänyt vuosikymmenien ajan ruotsin- ja englanninkielistä kauno- ja tietokirjallisuutta. Hän on eri tyylilajit hyvin hallitseva, tarkka ja taitava kääntäjä.
Tänä vuonna ilmestyi Sjöblomin upea suomennos Pumpulienkeli ruotsalaisen Susanna Alakosken kunnianhimoisesta historiallisesta romaanista Bomullsängeln. Teos kuvaa 1900-luvun alun vaasalaista teollisuusmiljöötä ja sen ihmisiä. Sjöblom on onnistunut erinomaisesti palauttamaan suomen kielelle Alakosken suomalaiseen ympäristöön sijoittaman, mutta Ruotsin lukijakunnalle ymmärrettäväksi tekemän maailman. Teoksessa on paljon intertekstuaalisuutta, ja Sjöblom on osannut taitavasti sukeltaa erilaisten tekstilajien moninaisuuteen: päiväkirjoihin ja vuosikertomuksiin, lehtimainoksiin, hartausteksteihin, lauluihin, runoihin – ja etenkin repliikkien vaihteleviin tyylirekistereihin. Eteläpohjalaista puheenpartta on käytetty tyylikkäästi ja harkiten. Käännös on eheä ja vivahteikas kokonaisuus.
Kirjallisuuden valtionpalkinto myönnetään Tuli & Savu -lehdelle
Tuli & Savu -lehti on vuodesta 1994 tehnyt erinomaisen laadukasta ja pitkäjänteistä työtä kotimaisen runouskentän moninaistamiseksi ja kultivoimiseksi. Julkaisun runot, käännökset, esseet, artikkelit, kritiikit ja haastattelut ovat vaikuttaneet lähtemättömästi käsityksiin siitä, mitä runous ja poetiikka voivat merkityksellisimmin olla ja miksi ne voivat tulla.
Yhteiskunnallisesti utelias ajankohtaisuus ja perinneherkkä epäajanmukaisuus lyövät kättä numerosta toiseen. Julkaisu onnistuu tasapainottamaan erikoistuneen kielen ajattelun ja lukemisen hajamielisenkin nautinnon. Lehti tarjoaa sivistyksellisen foorumin ja kirjallisen yhteisön kaikille runouden ystäville ja kirjallisuuden ammattilaisille.
Kiitoksen ansaitsee myös lehden ja sen julkaisijan Nihil Interitin piiristä noussut uraauurtava työ digitaalisen runouden hyväksi sekä ennakkoluulottomat ulkoasut. Tuli & Savun runollisella tinkimättömyydellä on kestävää yleiskulttuurista merkitystä.
Taiteen moninaisuuden toimikunta
Monitaiteen valtionpalkinto myönnetään Mustarinda ry:lle
Mustarinda-seura on edelläkävijä. Se on yli kymmenen vuoden ajan pyrkinyt aktiivisesti hidastamaan ilmastonmuutosta haastamalla nykyisen fossiilitalouden ja kannustamalla muita toimimaan samoin. Mustarinda on taiteen ja tieteen yhdistäjä ja ennakkoluuloton ekologisten käytäntöjen kokeilija. Yhdistys edistää kestäviä arvoja ja elämäntapaa, ekologista ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä monialaista taiteen ja tieteen vuorovaikutusta.
Mustarinda-seura on juurtunut Kainuun Hyrynsalmella sijaitsevaan Mustarinda-taloon, jossa residenssivierailla on mahdollisuus kokeilla kestävää elämää käytännössä. Näyttelyiden ja tapahtumien korkeatasoinen ohjelma vetää puoleensa niin paikallisia kuin kauempaa saapuvia nykytaiteen, kestävän elämäntavan ja luonnon monimuotoisuuden ystäviä. Vuoden päätapahtuman, Jäkäläfestin, monitaiteinen ohjelma tuo esiin yhteisön vision jälkifossiilisesta yhteiskunnasta. Seura tekee laajaa yhteistyötä sekä paikallisesti että kansainvälisesti, ja julkaisee tasokasta Mustarinda-lehteä.
Valtion musiikkitaidetoimikunta
Musiikin valtionpalkinto myönnetään kapellimestari Ari Angervolle
Ari Angervo on tehnyt oman kapellimestari- ja viulistiuransa ohella hyvin merkittävän pedagogisen uran lukuisten suomalaisten orkesteri- ja kamarimuusikkojen sekä musiikin harrastajien kasvattajana. Angervolla on ollut kyky huomata lasten ja nuorten lahjat ja mahdollisuudet musiikkialalle.
Ari Angervo on toiminut kapellimestarina ja opettajana Sibelius-Akatemiassa, sekä eri musiikkioppilaitosten ja konservatorioiden päämäärätietoisena ja vaativana esikuvana vuosikymmenten ajan. Hän on johtanut orkestereita monilla maamme orkesterimusiikkileireillä, ja toiminut erilaisten musiikkikoulutustapahtumien keskiössä. Angervo on vaikuttanut myös lukuisten musiikkikilpailujen tuomaristoissa.
Ari Angervo soitti maineikkaan Onni Suhonen -kvartetin jäsenenä Okko Kamun, Ylermi Poijärven ja Risto Fredrikssonin kanssa. Hän toimi myös Suomen Kansallisoopperan konserttimestarina ja myöhemmin sen pitkäaikaisena kapellimestarina. Angervo on johtanut kaikkia maamme orkestereita, ja toiminut Oulun, Rovaniemen ja Lappeenrannan kaupunginorkestereissa taiteellisena johtajana. Hän on myös johtanut lukuisia orkestereita ulkomailla.
Musiikin valtionpalkinto myönnetään Hietsun Paviljongin musiikkitoiminnasta Hietsu is Happening ry:lle ja Klassinen Hietsu ry:lle
Hietsun Paviljonki on rikastuttanut toiminnallaan Töölön ja Helsingin musiikkielämää jo vuosia. Samoissa tiloissa toimii kaksi ryhmää Hietsu is Happening ry ja Klassinen Hietsu ry. Molemmat ryhmät koostuvat avarakatseisista, rohkeista ja ennen kaikkea valovoimaisista taiteilijoista.
Ohjelmistoa suunnitellaan aina laatu edellä, mutta samalla ennakkoluulottomasti ja riskejä kaihtamatta. Työryhmien tavoitteena on ollut rohkaista ohjelmiston taiteilijoita tekemään jotain uutta, tuntematonta ja haastavaa. Konserteissa yhdistetään luovasti klassista, jazzia, improvisaatiota, kirjallisuutta, tanssia ja kuvataidetta.
Hietsu is Happening ry:n ja Klassinen Hietsu ry:n yhteisöjen jäsenet ovat jo pitkään omalla esimerkillään osoittaneet miten tärkeää on haastaa itseään, etsiä uutta ja ottaa riskejä. Tämä välittyy Hietsun Paviljongin rikkaan monimuotoisissa konserteissa, ja se on nostanut Töölön kylätalon mielenkiintoisimmaksi paikallistoimijaksi Helsingissä, ja siten rohkaisevaksi esimerkiksi koko Suomen musiikkikentälle.
Valtion visuaalisten taiteiden toimikunta
Kuvataiteen valtionpalkinnon saa kuvataiteilija Tuula Närhinen
Tuula Närhinen on työskennellyt pitkäjänteisesti taiteen ja tutkimuksen rajapinnassa. Hänen työnsä ytimessä ovat kuvaamisen käytännöt ja ekologiset aiheet. Närhisen teokset ovat paikkasidonnaisia installaatioita, jotka perustuvat luonnonilmiöihin, ja esittämisen tavat tekevät hitaistakin muutoksista havainnoitavia. Teokset ovat käsitelleet muun muassa merten muovisaasteita ja vuorovesiä.
Närhinen esittää usein teostensa osana myös kuvaamisen menetelmät, jolloin itse työprosessi saa teoksellisia elementtejä. Närhinen valmistui kuvataiteen tohtoriksi vuonna 2016. Väitöskirjassaan hän käsitteli katselulaitteita ja kuvausvälineistöjä pohtien sitä, miten välineet tekevät maailmaa näkyväksi. Närhinen tekee taidetta ja taiteellista tutkimusta tavalla, joka on oivaltavaa, taidokasta ja hauskaa. Hän jatkaa pitkää ympäristötaiteen perinnettä raikkaalla näkökulmalla.
Sarjakuvataiteen valtionpalkinnon saa sarjakuvataiteilija Tiitu Takalo
Tiitu Takalo käsittelee tuotannossaan vaikuttavalla tavalla yksilön ja yhteiskunnan suhteita. Takalon vuonna 2020 ilmestynyt Memento Mori (WSOY) on tästä voimakas esimerkki. Teos pureutuu ihmiselon ydinkysymyksiin, ja siinä käsitellään aivoverenvuodon seurauksia ja siitä selviämistä. Tarina ei jää vain yksilötasolle, vaan kuvaa myös sairastamisen yhteiskunnallisia ulottuvuuksia.
Teoksessaan Minä, Mikko ja Annikki (Suuri Kurpitsa, 2014) Takalo kuvaa yhteiskunnan muutosta kotikaupunkinsa Tampereen Annikin puutalokorttelin ympärillä. Takalo tekee myös merkittävää työtä tutkimuksellisten näkökulmien esittämisessä sarjakuvan keinoin. Takalon teoksissa välineenhallinta yhdistyy kerronnalliseen herkkyyteen ja voimaan.