Valtakunnallista kurkkuviikkoa vietetään kuluvalla viikolla 20.–26.3. Kurkku on yksi suomalaisten suosikkivihanneksista erityisesti tuoreutensa, makunsa ja helppokäyttöisyytensä vuoksi. Satonäkymät tälle keväälle ja tulevalle kesälle ovat erinomaiset.
10 kiloa jokaiselle suomalaiselle
Kurkku on yksi yleisimmistä vihanneksista suomalaisten ruokapöydissä. Vuonna 2022 kasvihuonekurkkua viljeltiin Suomessa noin 50 miljoonaa kiloa ja ulkomailta tuotiin noin 5 miljoonaa kiloa. Se tarkoittaa, että Suomessa syötiin noin 165 miljoonaa kurkkua. Keskiverto suomalainen syö siis noin 10 kiloa, eli 30 kurkkua vuodessa. Kymmenen vuotta sitten suomalainen söi vuodessa kurkkua noin 7 kiloa, eli määrä on lisääntynyt merkittävästi. Valtaosa kurkuista syödään kotimaisina.
– Suomalaiset haluavat kurkkunsa nimenomaan kotimaisina. Kurkun kotimaisuusaste on erittäin korkea, noin 90 prosenttia. Kotimaisen kurkun maku ja tuoreus ovat ylivoimaisia verrattuna tuontikurkkuun, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan sijainen Lassi Remes.
Kurkun satonäkymät myös tälle keväälle ovat erinomaiset.
– Nyt auringon lämmittäessä vihannestaimia, kotimaisen kurkun tuotanto ja tarjonta lisääntyy kevättä kohti. Suomalaiset voivat luottaa siihen, että kotimaisen kurkun saatavuus on jatkossakin erinomainen, Remes sanoo.
Suomi on kurkun maailmanennätysmaa
Suomalainen kurkku rikkoo myös maailmanennätyksiä. Suomessa on maailman korkeimmat kasvihuonekurkun keskisadot ja korkeimmat huippusadot. Keskisato 2022 oli Suomessa 109 kiloa yhtä kasvihuoneneliömetriä kohden. Hollannissa keskisato 2020 oli 70 ja Espanjassa 10 kiloa neliömetriä kohden (FAO). Satomäärä vaikuttaa suoraan viljelyn maankäyttöön. Esimerkiksi kurkun viljelyssä Espanjassa tarvitaan yli 10-kertainen ala maata saman vihannesmäärän tuottamiseen Suomeen verrattuna.
– Kasvihuoneviljelyosaaminen on Suomessa maailman huipputasoa, jonka ansiosta ala on muun muassa pudottanut ilmastovaikutustaan 60 prosenttia vuodesta 2014. Tämä on kasvihuoneviljelijöiden vuosikymmenten työn tulos. Kotimainen kurkku on vastuullinen valinta, vuodenajasta huolimatta, Remes sanoo.
Kurkkua viljelee Suomessa 117 yritystä 46 hehtaarin alalla.
C-vitamiinipommi
Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että kurkku on erinomainen C-vitamiinin lähde. Yksi kurkku sisältää noin 28 milligrammaa C-vitamiinia, joka vastaa jo pienen lapsen päivittäistä suositusta ja on melkein 40 prosenttia aikuisen saantisuosituksesta. C-vitamiini suojaa soluja vaurioilta ja torjuu infektioita. Keho ei tuota C-vitamiinia itse, joten siksi sen saannista on huolehdittava ruokavaliolla. C-vitamiini ei myöskään varastoidu elimistöön, joten päivittäinen saantisuositus (lapset 30–50 mg, aikuiset 75 mg) on saatava ruuasta.
Parhaimmillaan kurkku maistuu tuoreena sellaisenaan. Kurkkua voi käyttää kuitenkin monenlaiseen ruuanlaittoon. Se sopii esimerkiksi vihersmoothieen tai pikkelöitynä erilaisten ruokien kylkeen. Yksi hittiresepti tällä hetkellä on myös kurkkusushi, jossa merilevä on korvattu kurkulla.
Kurkun hedelmä on marja
Kurkku kuuluu Cucurbitaceae-heimoon, johon kuluu köynnöstäviä kasveja. Muita kurkkukasveja ovat esimerkiksi meloni, kurpitsa ja kiwano. Viljelykasvina kurkku tuottaa vihanneshedelmiä tai – kasvitieteellisesti ilmaistuna – erivärisiä, erimuotoisia ja erikokoisia maltoisia marjoja. Nykyiset viljelylajikkeet ovat partenokarppisia eli tuottavat pelkästään emikukkia, joista kehittyy hedelmä ilman pölytystä.
Maailmalta löytyy paljon erilaisia kurkkuja, esimerkiksi valkoisia ja jopa keltaisia kurkkuja. Toistaiseksi näitä ei olla nähty Suomen markkinoilla viime vuosikymmeninä. Tiettävästi 1940- ja 1950-luvulla Helsingin torilla myytiin ympäristökunnissa lavoissa viljeltyjä valkoisia kurkkuja.
Lähde ja kuva: Kauppapuutarhaliitto ry