Radio Suomipopin Aamulypsystä tunnetuksi tullut Juha Perälä, 38, juontaa kanavalla nykyisin Perälän Asiakaspalvelu -ohjelmaa. Mies myös juontaa elokuussa alkanutta tv-ohjelmaa Melkein MENSA.
Perälä tunnetaan roisista huumorista. Joskus miehen päivitykset ovat saaneet myös negatiivista palautetta, kuten esimerkiksi vuonna 2015, kun hän tarjosi kotoaan festarimajoitusta naisille/tytöille. Osan kommentoijista mielestä Perälän päivitys oli mustaa huumoria, osan mielestä aihe taas on sellainen, ettei siitä sovi vitsailla.
Nyt Perälä on jälleen mahdollisesti sohaissut muurahaispesään, kun hän jakoi Instagramissa kuvan vauvasta, jonka tutti muodostuu suusta ja palavasta sikarista. Perälä sanoo kuvatekstissä kyseisen tutin olevan paras syy hankkia lapsi.
– Kun miettii hyviä syitä hankkia lapsi Yksi on ylitse muiden. Hassu Tutti 🤣🙈 #itkuveks
Perälän julkaisu on saanut enimmäkseen nauravia kommentteja, mutta myös kritiikkiin varaudutaan ja miestä neuvotaan perhesuunnittelussa.
Sähkönsiirtomaksut nousivat otsikoihin neljä vuotta sitten, kun ne lähtivät kohtuuttoman rajuun nousuun.
Verkkoyhtiöiden liikevaihto nousi yhdessä yössä, vuodenvaihteessa 2015–2016, yhteenlaskettuna keskimäärin 38 prosenttia. Ylen selvittämien kolmentoista verkkoyhtiön liikevaihdot kasvoivat vuosien 2015-2018 välillä keskimäärin lähes 43 prosenttia.
Yhtiöt ovat perustelleet korotuksia valtion edellytyksellä turvata sähkönjakelu maahan vedettävillä kaapeleilla, mutta useat selvitykset ovat osoittaneet, että korotukset ovat olleet tarvittavaa suurempia. Talouselämän mukaan kuluttajat maksoivat vuonna 2018 peräti 300–500 miljoonaa euroa liikaa sähkön siirrosta.
7. lokakuuta edunvalvontajärjestö Omakotiliitto käynnisti kansalaisaloitteen, jossa vaaditaan ”sähkön siirtomaksuja kuriin”. Aloitteessa esitetään lakimuutosta, jolla jakeluverkkoyhtiöiden tuottoja kohtuullistettaisiin ja yhtiöt velvoitettaisiin tekemään kustannustehokkaita verkkoinvestointeja. Myös esimerkiksi kansanedustaja Heikki Vestman (kok) on vaatinut sähköyhtiöiden ”röyhkeän rahastuksen” lopettamista.
Omakotiliitto korostaa, että siirtomaksujen osalta kyse on ”monopolitoiminnalla kerättävistä ylisuurista voitoista”.
– Ei riitä, että nousua hillitään, vaan nykyisiä siirtohintoja on saatava alas. Nyt kun ilmiö on tunnettu ja tiedostettu laajalti, miksi tilannetta enää haluttaisiin ylläpitää, kysyy Omakotiliiton toiminnanjohtaja Janne Tähtikunnas.
Keskiviikkoaamuun mennessä Kansalaisaloite oli kerännyt 45 492 allekirjoitusta. Eduskunta ottaa aloitteen käsittelyyn, jos se saa vähintään 50 000 allekirjoitusta. Keräysaikaa on huhtikuuhun saakka, joten aloite etenee hyvin todennäköisesti eduskuntaan.
Omakotiliiton sivustolla kerrotaan, että Taloustutkimuksen marraskuussa 2020 tekemän tutkimuksen mukaan sosiaalidemokraattien kannattajista 58 prosenttia, keskustan kannattajista 54 prosenttia ja vasemmistoliiton kannattajista 59 prosenttia uskoo, että Omakotiliiton kansalaisaloite menestyy eduskunnassa ja sähkönsiirtoja koskeva lainsäädäntö muuttuu. Vihreiden kannattajista 49 prosenttia uskoo aloitteen menestyvän, mutta 27 prosenttia ei osaa sanoa.
Energiateollisuuden mukaan hinnankorotukset eivät ole olleet ylimitoitettuja.
Lapsen pitkään odotettu syntymä mullistaa kaiken, kirjaimellisesti.
Totuttu arki ja omat prioriteetit ottavat kuin huomaamatta täysin uuden suunnan ja omaa elämää alkaa muutenkin katsella erilaisista lähtökohdista, sen minkä yövalvomisiltaan jaksaa.
Vanhemmuus on ihanaa, mutta se ei silti ole aina helppoa, sillä lasten kanssa tuppaa sattumaan ja tapahtumaan yhtä sun toista.
Alle on kerätty 9 kuvavertailua eräiden vanhempien elämästä ennen lapsia ja nyt. Mikä niistä näyttää tutuimmalta?
Tasavallan presidentin kanslia piti tiistaina tiedotustilaisuuden itsenäisyyspäivän vastaanotosta, joka poikkeaa totutusta sillä tänä vuonna ei koronatilanteen takia nähdä perinteisiä Linnan juhlia.
– Oikeastaan voi olla niin, että näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa voimme välittää täältä Linnan juhlista sellaista tunnelmaa, että katsotaan Suomea silmiin. Kokea se ainutlaatuinen kansakunnan menestystarina ja tuntea ja tunnistaa vahvuutemme, jolla kaikki vaikeudet on voitettu ja tullaan voittamaan, tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi.
Presidentinlinnassa ei tänä vuonna nähdä pariatuhatta ihmistä, sillä juhlat laajennetaan kotisohville.
– Kaksi miljoonaa ihmistä on seurannut tv-lähetystä, pitänyt omaa juhlaansa kotioloissa. Niin tänäkin vuonna, Niinistö totesi.
Juhlaillan aikana tullaan kuulemaan muun muassa veteraanien, lasten, nuorten ja varusmiesten ajatuksia. Lähetyksessä nähdään myös katsojien tervehdyksiä ja muistoja aiemmista itsenäisyyspäivän vastaanotoista.
Juhlalähetyksessä seurataan juhlimista eri puolilla Suomea ja aluelähetyksissä käsitellää mm. hyvinvointiyhteiskuntaa, työtä- ja yrittäjyyttä, vapaaehtoistyötä sekä Suomen luontoa ja saamelaisuutta.
Illan aikana nähdään myös erilaisia esityksiä, joita tarjoavat mm. Seela Sella, Esko Salminen, Ylioppilaskunnan laulajat, Diandra, Aarne Pelkonen, Ida Elina ja Suomen kansallisbaletin tanssijat illan ensivalssin esittäjinä. Osa esityksistä tapahtuu suorana ja osa on nauhoitettu etukäteen.
Ylen lähetyksissä seurataan suorana itsenäisyyspäivän viettoa niin Presidentinlinnassa kuin eri puolilla Suomea. Juhlalähetystä luotsaavat Linnan juhlien konkariselostajat Jussi-Pekka Rantanen ja Ella Kanninen.
Lähetystä voi seurata suorana Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa 6. joulukuuta klo 19.30 alkaen.
WWF:n Luontoliven uusimmassa lähetyksessä katsoja pääsee seuraamaan lintujen talviruokintaa vanhassa, suojellussa metsässä. Livekuvassa voi vilahtaa talitiaisten ja närhien lisäksi uhanalaisia töyhtö- ja hömötiaisia ja hyvällä onnella jopa valkoselkätikka. Tällä kertaa kokemusta siivittää yleisön pyynnöstä myös ääni.
WWF:n Luontoliven uusimman kameran kuvaan odotellaan tänä talvena muun muassa hömötiaisia, töyhtötiaisia ja valkoselkätikkoja. Ne ovat kaikki uhanalaisia lajeja. Varsinkin lisääntyneistä metsien hakkuista kärsivät hömö- ja töyhtötiainen ovat taantuneet viime aikoina huolestuttavan nopeasti.
– Suurin uhka nopeasti uhanalaistuneille hömö- ja töyhtötiaiselle ovat hakkuut ja metsien yksipuolistuminen. Talousmetsästä ei esimerkiksi hömötiaiselle löydy läheskään yhtä hyvin talviravintoa kuin vanhoista luonnonmetsistä, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen kertoo.
WWF vei livekameran toistamiseen suojeltuun vanhaan metsään Etelä-Karjalaan. Metsänsä Metso-ohjelman kautta suojelleen Hannu Siitosen mukaan kameran edustalla käy melkoinen suhina. Ilahduttavaa on Siitosen mukaan ollut se, että myös hömötiaisia on näkynyt.
– Suuri osa ihmisistä ei edes tiedä, millainen on vanha metsä. Tässä kamerassa näkee juuri tällaista monimuotoista metsää ja vanhan metsän lajeja, kuten hömötiaisia. Tämä on kuin näyteikkuna, Siitonen sanoo.
WWF sai viime talvena livekamerasta paljon kiitosta erityisesti ihmisiltä, joilla on vaikeuksia päästä luonnonhelmaan tai joiden taloyhtiöissä lintujen talviruokinta on kielletty. Myös opettajilta ja lasten vanhemmilta tuli paljon kiitosta. Lähetys auttoi opetuksessa ja myös rauhoitti lapsia.
Äänet osaksi virtuaalista lintuhavainnointia
Tänä syksynä WWF vastasi saamaansa palautteeseen ja toiveisiin tuomalla äänet mukaan lähetykseen.
– Talvilintukamerassa päätettiin nyt testata äänen käyttöä yleisön pyynnöstä. Jää nähtäväksi, miten hyvin laitteisto toimii läpi syksyn sateiden ja myrskyjen, sekä miten talven pakkaset vaikuttavat herkkään elektroniikkaan, WWF:n digitaalisen viestinnän kehityspäällikkö Justus Hyvärinen huomauttaa.
Hyvärinen muistuttaa, ettei esimerkiksi jonkin matkan päässä kulkevan maantien ääniltä voi kuitenkaan täysin välttyä.
– Lintujen ruokintapaikka on kuitenkin niin syrjäinen, että pääosin lähetyksessä kuullaan vain luonnon ääniä, Hyvärinen jatkaa.
Ihmisen tarjoama talviruokinta voi auttaa monia lintuja selviämään pahimpien pakkasten yli. Talviruokinnasta voi olla apua monelle uhanalaiselle lajille, mutta se ei ole ensisijainen keino niiden suojelemiseksi.
Kamera on osa WWF:n Luontoliveä
Talvilintukamera on osa WWF:n laajempaa Luontolive-palvelua, jossa seurataan suoria lähetyksiä suomalaisesta luonnosta. Aiemmin kamerat ovat taltioineet muun muassa saimaannorpan, sääksen, ahman, kyyn, metsäpeuran, liito-oravan ja järvilohen elämää. Lähetyksiä on katsottu yhteensä seitsemän miljoonaa kertaa.
WWF on toteuttanut talvilintukameran yhdessä luontokuvaaja Hannu Siitosen kanssa. Kameran teknisestä toteutuksesta vastaavat Live Eye ja Pukki Visuals.
Helsingin käräjäoikeudessa on langetettu viisi tuomiota yhden päivän aikana tapahtuneesta väkivaltaisesta rikossarjasta, uutisoi Iltalehti.
Iltalehden mukaan käräjäoikeus tuomitsi noin 40-vuotiaan naisen kolmen vuoden ja kahden kuukauden ehdottomaan vankeuteen törkeästä raiskauksesta, törkeästä ryöstöstä ja vapaudenriistosta. Rikoksiin osallistui neljä muuta henkilöä, jotka myös saivat tuomiot.
Rikokset tapahtuivat Helsingissä 2017 syksyllä huumeporukan välienselvittelyssä. Rikoksen uhreina olivat raiskatuksi joutunut henkilö, jonka sukupuoli ei ole tiedossa, sekä tämän tyttöystävä.
Tapahtumat saivat alkunsa, kun uhri aikoi ostaa yhdeltä vastaajista huumetta. Uhri houkuteltiin sisälle taloon pahoinpideltäväksi ja ryöstettäväksi, mutta hänellä ei ollut rahaa, joten hänet siirrettiin toisessa kaupunginosassa olevaan asuntoon, jossa oli myös hänen tyttöystävä.
Toisessa asunnossa uhrilta uhattiin katkaista sormi ja häntä hakattiin pesäpallomailalla sekä kirveen hamarapuolella. Häntä potkittiin ja hakattiin tyttöystävän edessä. Raiskaaja riisui uhrilta osittain housut, jonka jälkeen hän työnsi limsapulloa kaula edellä tämän peräaukkoon.
Tuomitut pahoinpitelivät myös uhrin tyttöystävää. Häntä lyötiin, potkittiin, hakattiin vasaralla varpaisiin sekä pesäpallomailalla päähän ja häneltä vaadittiin puukolla uhaten kumppaninsa velkaa. Lisäksi raiskaaja iski nitojalla niittejä tyttöystävän reisiin ja leikkasi häneltä hiukset.
Iltalehden mukaan tuomitut myönsivät vain joitakin perusmuotoisia tekoja ja kiistivät kaikki muut syytteet.
Nelikymppinen nainen tuomittiin 3 vuodeksi ja 2 kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen ja korvaamaan raiskatulle 5 000 euroa kärsimyksestä. Tuomion saivat myös vuonna 1981 syntynyt mies (2 vuotta ja 10 kuukautta ehdotonta vankeutta), vuonna 1992 syntynyt nainen (2 vuotta ja 7 kuukautta ehdotonta vankeutta), vuonna 1981 syntynyt nainen (1 vuosi ja 4 kuukautta ehdotonta vankeutta) ja vuonna 1970 syntynyt mies (1,5 vuotta ehdollista vankeutta). Lisäksi uhrit perivät nelinumeroiset korvaukset väkivalta- ja omaisuusrikoksista.
Suomen sää muuttuu suuresti viikon loppua kohden. Viikon alkupuolisko on lämmin ja torstaina jopa myrskyinen, mutta loppuviikosta jo pakastaa ja tupruttaa sakeasti lunta, paikoin jopa 20 senttimetriä.
Forecan ennusteen mukaan tällä viikolla nähdään melkoinen muutos Suomen sääolosuhteissa. Viikko alkaa lämpimissä merkeissä ja paikoin saadaan nauttia jopa 11 asteen lämpötiloista, mutta sitten talvi tekee rynnäkön.
– Keskiviikkona sateet tulevat lumena vain Kilpisjärven tienoilla, jossa voi sataa lunta yli 10 senttimetriä. Torstaina Etelä-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla osa sateista tulee lumena, lunta sataa paikoin jopa lähes 20 senttimetriä. Perjantaina lumisateita leviää laajemminkin maan etelä- ja keskiosaan, perjantaina saatetaan etelässäkin saada maa valkoiseksi. Lunta tulee tämän hetken ennusteen mukaan etelässäkin paikoin 5–15 senttimetriä, eniten sisämaassa. Idässä lunta voi sataa paikoin jopa 20 senttimetriä, kertoo Forecan meteorologi Joanna Rinne.
Iso heilahdus lämpötiloissa, +11 asteesta pakkaselle
Tiistaina päivälämpötila on etelässä ja lännessä 5–9 astetta, idässä, maan keskiosassa ja pohjoisessa 0–5 astetta. Keskiviikkona lämpötila nousee etelässä jopa 9–11 asteeseen, maan keskiosassa 5–9 asteeseen ja pohjoisessa laajalti 0–5 asteeseen. Torstaina maan etelä- ja keskiosassa on 5–10 astetta, mutta Lappiin alkaa virrata jo pohjoisesta kylmää ilmaa. Lapissa on torstaina päivällä laajalti 1–8 astetta pakkasta.
– Perjantaina lähes koko maassa on pakkasta päivälläkin, yksittäisiä paikkoja lukuun ottamatta, Rinne sanoo.
Tälle viikolle ennustetaan myös myrskytuulia ja -puuskia kaikille Suomea ympäröiville merialueille.
– Paikalliset tuulituhot ovat mahdollisia keskiviikon vastaisesta yöstä keskiviikkoon ja uudelleen torstaina maan etelä- ja keskiosassa.
Kimi Räikkönen ei ole maailman ainoa itseoikeutettu kylmäpäinen ”Ice Man”, sillä New Yorkin osavaltiossa olevasta Rochesterista löytyy jäänhoitokoneen kuljettaja, joka ei todellakaan vähästä hätkähdä.
Yläpuolella olevalla videolla mies ajaa jäänhoitokoneella kentälle puhdistamaan jäätä junioriottelun erätauolla. Yhtäkkiä laitteen alla alkaa näkyä liekkien loimotusta ja sitten se leimahtaa ilmiliekkeihin. Mitä tekee koneen kuljettaja? Jatkaa viileän rauhallisesti matkaansa, ohjaten liekehtivän laitteen pois kentältä ihmisten kirkuessa ja hämmästellessä kaukalon reunoilla.
Kaukalon johtajan mukaan palo aiheutui rikkoutuneesta hydrauliikkaputkesta. Jäällä erottuukin selvästi punainen vana siellä, minne nestettä on valunut.
Alla olevalla videolla nähdään tilanne kuvattuna kaukalon laidalta.
Oletko kuullut viherpuurosta tai salaatista pizzan täytteenä?
Marraskuun pimeys voi viedä helposti voimat ja samalla ruokaympyräkin kapenee. On niin helppoa unohtaa kaikki vihreä, kun ulkonakin on harmaata.
Älä anna harmauden viedä mennessään, vaan voita se puolellesi rouskuvien salaattien ja tuoksuvien yrttien avulla. Tämä onnistuu lisäämällä ruokahetkiin annos vihreää, jolloin huomaat miten lempiruokasi saa uutta virtaa loppuvuoden pimeyteen.
Alla konsteja taistella marraskuun harmautta vastaan pirteillä ja tuoreilla makuelämyksillä.
Laita mantelijuoma ja kaurahiutaleet tehosekoittimeen ja anna seistä hetki. Lisää turkkilainen jogurtti, jääsalaatti, minttu ja avokado sekä hunaja. Pyöräytä tasaiseksi seokseksi. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa hunajaa. Laita viherpuuro kulhoon ja koristele avokadolla, vadelmilla, mustikoilla, meloonilla ja mintulla.
Punainen pestokastike: 5 kpl aurinkokuivattua tomaattia, 1 valkosipulinkynsi, 1/2 punainen paprika, ripaus suolaa, 1 1/2 dl oliiviöljyä, 25 g parmesaanijuustoa, 1/2 dl cashewpähkinöitä.
Lisäksi: 200 g mozzarellajuustoraastetta.
Pinnalle: 100 g makeaa frisee salaattia, 125 g minimozzarellapalloja, 150 g miniluumutomaatteja, 1 punasipuli, Rucolaa, oliiviöljyä, balsamiviinietikkaa.
Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen ja lisää suola ja öljy. Lisää pizzajauhot ja vaivaa taikinaa kunnes se on kimmoisa. Kohota liinan alla noin 20 min. Vaivaa taikina ja jaa halutessasi kahteen osaan. Kaulitse pyöreähköiksi pizzoiksi. Pohjat saavat näyttää itse tehdyiltä ja olla reunoiltaan epäsymmetriset. Voit muotoilla pizzan myös esimerkiksi sydämen malliseksi. Laita leivinpaperilla suojatulle uunipellille tai kuumalle pizzakivelle.
Valmista punainen pestokastike. Mittaa pestokastikkeen ainekset tehosekoittimeen ja pyöräytä tasaiseksi kastikkeeksi. Levitä kastike pizzapohjan päälle ja ripottele pinnalle juustoraaste. Paista 250 asteessa, kunnes pohja on saanut hieman väriä ja juusto sulanut. Levitä päälle runsaasti makeaa friseesalaattia, minimozzarellapalloja, miniluumutomaatteja, punasipulirenkaita ja rucolaa. Valuta pinnalle oliiviöljyä ja balsamiviinietikkaa.
Ruokaisa salaatti savuporosta ja tuoreista yrteistä
1 kg keitettyjä perunoita, 1 pussi jääsalaattia, 150 g savupororouhetta, 1 ruukku viinisuolaheinää, 2 maustekurkkua, 1 omena tai päärynä, 1 punasipuli, 100 g (pakaste)herneitä, 200 g miniluumutomaatteja, 1 ruukku persiljaa, 1/2 ruukkua oreganoa, mustapippuria ja suolaa myllystä, balsamiviinietikkaa ja oliiviöljyä.
Paloittele kuoritut, kypsät perunat sopiviksi suupaloiksi. Laita ne salaattikulhoon ja sekoita joukkoon savupororouhe, jääsalaatti, viinisuolaheinä ja paloiteltua maustekurkkua, omena ja hienonnettua punasipulia. Lisää herneet ja puolitetut miniluumutomaatit. Hienonna persilja ja oregano. Lisää ne muiden ainesten joukkoon. Rouhi joukkoon mustapippuria ja suolaa myllystä. Valuta oliiviöljyä ja balsamiviinietikkaa salaatin päälle.
Autoala kattaa toimialana niin autojen tukku- ja vähittäiskaupan, huolto- ja korjaamotoimialan, autojen leasingin ja vuokrauksen sekä katsastusalan. Autoala työllistää yli 30 000 henkilöä ja alan yhteenlaskettu liikevaihto on noin 16 miljardia euroa. Autojen tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto on lähes 12 miljardia euroa. Jos mukaan lasketaan myös autojen ja perävaunujen valmistus sekä autojen varaosien tukku- ja vähittäiskauppa, työllisten määrä kasvaa yli 50 000 henkilöön.
Alan toimialakatsaus kertoo haastavista ajoista
Autoalan vuoden 2019 toimialakatsaus kertoo osaltaan haastavista ajoista, joita korona tänä vuonna syventää. Vähittäiskaupan mediaaniyrityksen liikevaihto laski vuonna 2019 noin 1,3 prosenttia, kun edellisenä vuonna liikevaihto oli maltillisessa kasvussa.
Vähittäiskaupan mediaaniyrityksen kannattavuus nettotuloksella mitattuna parani hieman edellisvuodesta ollen 0,9 prosenttia liikevaihdosta. Parhaimman neljänneksen tulos parani jonkin verran edellisvuodesta ja päätyi 2,2 prosenttiin. Heikoimman yritysneljänneksen nettotulokset ovat olleet nollan tuntumassa. Myös vuonna 2019 heikoimmin selvinnyt neljännes alan yrityksistä teki tappiota.
Sijoitetun pääoman tuotolla mitattuna autojen vähittäiskaupan kannattavuus heikkeni vuonna 2019. Mediaaniyrityksen sijoitetun pääoman tuotto laski 0,4 prosenttiyksikköä 6,9 prosenttiin, joka edustaa korkeintaan tyydyttävää tasoa.
Autokaupan tärkeimmät tunnusluvut – uusien autojen ensirekisteröinnit ja käytettyjen autojen myynti – laskivat viime vuonna edellisvuoteen nähden. Myös kuluvan vuoden 2020 aikana uusien autojen myynti on laskenut selvästi koronapandemian takia maalis-kesäkuussa. Uusien autojen rekisteröintien ennustetaan tänä vuonna jäävään noin 91 000 autoon, kun viime vuonna rekisteröitiin 114 200 uutta henkilöautoa. Markkinan ennakoidaan ensi vuonna jäävän vielä selvästi normaalia tasoa alemmas, noin 103 000 henkilöautoon.
Käytetyt autot ja hybridit nousseet suosioon
– Käytettyjen autojen kauppa sen sijaan on toipunut koronasta paremmin. Se on kannatellut autoalaa uusien autojen myynnin notkahduksessa. Käytettyjen autojen markkinan on tänä vuonna ennakoitu päätyvän noin 1,0 prosentin kasvuun viime vuoteen nähden. Myös huolto- ja korjaamopalvelujen kysyntä on ollut vilkasta, vaikka ajokilometrien väheneminen näkyykin huoltojen määrän hienoisena vähenemisenä, toteaa Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa.
Tämän vuoden tammi-lokakuun välillä ovat menettäneet eniten markkinaosuutta dieselkäyttöiset henkilöautot. Dieselautoja oli ensirekisteröity lokakuun loppuun mennessä vasta 10 995, kun koko viime vuonna niitä ensirekisteröitiin 20 871 kappaletta.
Lataushybridejä oli ensirekisteröity lokakuun loppuun mennessä 10 603, kun koko viime vuonna niitä ensirekisteröitiin 5 966. Täyshybridejä, joita ei pysty lataamaan pistokkeesta, ensirekisteröitiin lokakuun loppuun mennessä 15 162 kappaletta. Täyssähköautoja ensirekisteröitiin tammi-lokakuussa 2 924.
Sähköautojen uusia hankintatukia ei ole tulossa
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) ilmoitti viime viikolla AKL eSummit -tapahtumassa, että Suomeen ei ole odotettavissa uusia hankintatukia sähköautoille.
– Sähköautojen hankintatukia on ollut meitä rikkaammissa maissa kuten Norjassa. En lupaa että sähköauton ostamista harkitsevat jotakin meiltä voivat odottaa, sellaista suunnitelmaa ei ole olemassa, Vanhanen totesi.
Sähköauton hankkiva yksityishenkilö voi saada valtiolta 2 000 euroa hankintatukea alle 50 000 euroa maksavasta täyssähköautosta. Yritykset eivät tukea saa.
Vanhanen oli kuitenkin latausinfran kehittämisen kannalla.
– Latausinfra on ehkä se, joka tällä hetkellä toimii jonkinlaisena pullonkaulana.
Vanhanen uskoo, että ladattavat ajoneuvot sekä vety ja kaasu tulevat vahvistamaan asemaansa jatkossa verrattuna polttomoottorikäyttöisiin autoihin. Suuntaa ohjataan autoverolla, joka perustuu päästöihin.
– Se saattaisi olla hyvin tehokas keino liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Realismia on, että Suomen teillä on vielä pitkään miljoonia polttomoottoriautoja, Vanhanen arvioi.
Kun päästökohtaisen polttoaineveron tulot alkavat vähentyä noin kymmenen kahdenkymmenen vuoden kuluttua, Vanhanen ehdottaa uudeksi verotulojen lähteeksi kilometripohjaista mallia.
