Koti Blogi Sivu 960

Seiska: Sanna Marin ei saapunut Lauri-isänsä hautajaisiin

0
Sanna_Marin_2019-valtioneuvoston-kanslia-laura-kotila-crop
Sanna Marin, kuva: Valtioneuvoston kanslia / Laura Kotila

Pääministeri Sanna Marinin, 34, isä Lauri Marin menehtyi 23. kesäkuuta 65-vuotiaana.

Laurin hautajaiset pidettiin viime lauantaina ja paikalla oli miehen kaksi lasta, mutta ei nuorimmaista eli Sannaa. Sanna syntyi Laurin viimeiseen avioliittoon, joka päättyi Laurin liiallisen alkoholinkäytön takia Sannan ollessa taapero. Sittemmin Sanna varttui sateenkaariperheessä.

Seiskan toimittaja oli paikalla Lauri Marinin hautajaisissa Pohjois-Savon Vieremällä, jonne oli kokoontunut kolmisenkymmentä hautajaisvierasta.

Seiskan mukaan hautajaistilaisuus oli koruton, mutta kaunis, ja rovasti muisteli Laurin uraa mm. helsinkiläisravintolan hovimestarina ja Suezin kanavan rauhanturvaajana.

Pääministeri on kertonut julkisesti, ettei ollut hyvissä väleissä isänsä kanssa. Lauri puolestaan kertoi Seiskalle pitäneensä yhteyttä tyttäreensä sekä myös onnitelleensa häntä pääministeriydestä.

– Eihän tästä kauaa ole, kun viimeksi soiteltiin, ehkä kuukauden päivät. Joskus soittaa Sanna, joskus minä, Lauri kertoi Seiskalle viimeiseksi jääneessään haastattelussa.

Lähde: Seiska

Kuva: Valtioneuvoston kanslia / Laura Kotila

Kuinka monta kaloria paloi Henna Kalinaisen kuntosalikäynnin aikana? Video

0

Monista realitysarjosita tuttu Henna Kalinainen halusi viime syksynä tehdä elämäntaparemontin, joten hän aloitti laihdutusprojektin.

Henna noudatti projektin aikana vähähiilihydraattista ruokavaliota ja kuntoili salilla sekä kotona.

Alla olevalla videolla Henna käy Kuntokeskus Sporttikuja -nimisellä salilla Helsingin Herttoniemessä ja kertoo siellä tuntemuksistaan. Katso videolta, kuinka monta kaloria Hennalta paloi reilun tunnin treenin aikana.

Henna Kalinainen on tuttu mm. tv-sarjoista Big Brother SuomiMaatilan prinsessa ja Viidakon tähtöset. Alla Hennan kokovartalokuva laihdutusprojektin alkaessa.

Tältä hän näytti juhannuksen aikoihin.

Katso myös:

Kuinka paljon Henna Kalinainen laihtui ensimmäisen laihdutusviikkonsa aikana?

Hulavanteen pyöritys

Lähtöpaino

Kokovartalokuva alussa

Vihdoinkin ilouutisia teatteririntamalta – häkellyttävä ilmiö tekee paluun jo ensi viikolla!

0

Koronapandemia katkaisi viime kevään esityskauden kaikilta teattereilta maaliskuun puolivälistä lähtien, jolloin suuri osa odotetuista esityksistä jouduttiin perumaan koko loppukevään osalta. Tämä tarkoitti myös sitä, että Suomen suurimman teatterin, Helsingin Kaupunginteatterin, kaikkien aikojen suurin tuotanto, Disney-musikaali Pieni merenneito, jouduttiin perumaan koko loppukevääksi.

Nyt voidaan kuitenkin lopultakin kertoa odotettuja ilouutisia, sillä Pieni merenneito tekee paluun Helsingin Kaupunginteatterin Suurelle näyttämölle hyvin pian, sillä sen esityskausi alkaa jo ensi viikolla, 8.8.2020. Liput kannattaa hankkia heti, sillä kaikki esitykset tullaan hyvin todennäköisesti myymään loppuun!

Esityksen puitteet ovat erittäin näyttävät

Pieni merenneito oli viime syksynä ja keväänä yksi Suomen suurimmista teatteri-ilmiöistä. Äärimmäisen suosittu musikaali on ennennäkemätön visuaalinen ilotulitus, jossa Helsingin Kaupunginteatterin Suuri näyttämö muutetaan huikeilla efekteillä vedenalaiseksi maailmaksi. Lavalla nähdään erittäin vaikuttavia efektejä sekä 3D-tekniikkaa, ja näyttelijät mm. leijailevat ilmassa esityksen aikana.

Ariel (Sonja Pajunoja)

Suurtuotannon on ohjannut musikaalien erikoistaituri Samuel Harjanne ja lavalla nähdään mm. Sanna Saarijärvi Ursulana. Eivätkä hyvät uutiset lopu tähän, sillä esityksiä tulee olemaan enemmän kuin mitä niitä peruttiin.

Ariel ja Ursula (Sanna Saarijärvi)

Lue Pieni merenneito -musikaalin koko kuvaus ja lisätiedot Teatterimatka.fi-sivulta, josta löydät myös lippulinkin Helsingin Kaupunginteatterin viralliseen lipunmyyntikanavaan.

Kuvat: Helsingin Kaupunginteatteri / Robert Seger

Muikkuverkot tappoivat nuoren saimaannorpan

0

Erityisesti saimaannorpan kuutteja suojelevat verkkokalastusrajoitukset päättyivät 30. kesäkuuta. Metsähallituksen mukaan ensimmäisestä kuutin verkkokuolemasta ilmoitettiin 27.7.2020. Naaraskuutti oli kuollut muikkuverkkoon eteläisellä Saimaalla.

Heinäkuu on saimaannorpan kuuteille niiden elämän vaarallisinta aikaa, sillä verkoilla saa kalastaa norppien keskeisimmilläkin elinalueilla. Muikkuverkoilla on edelleen sallittua kalastaa läpi vuoden, vaikka nekin ovat norpille vaarallisia.

Keväiset verkkokalastusrajoitukset ovat riittämättömät, sillä norppien verkkokuolemat ovat nyt siirtyneet heinäkuulle. Kesällä 2019 viisi kuuttia koki tukehtumiskuoleman kalaverkkoihin heinäkuussa verkkokalastusrajoitusten päättymisen jälkeen.

– Saimaannorpan suojaksi laaditut kalastusrajoitussopimukset ja -asetus eivät nykyisellään riitä suojelemaan ainutlaatuista norppaamme Saimaalla ja turvaamaan sen kannan riittävää kasvua. Rajoitukset ovat puutteelliset ajallisesti, alueellisesti ja pyydystyyppien suhteen. Verkkokalastuksen norpalle aiheuttama ahdinko ei ole kadonnut mihinkään” toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton saimaannorppa-asiantuntija Kaarina Tiainen.

Myös norpille vaarallisten löysänieluisten katiskojen määrä Saimaalla on taas kasvussa, vaikka ne ovat ympärivuotisesti kiellettyjä saimaannorpan keskeisimmällä levinneisyysalueella. Lisäksi norppia kuolee verkkoihin ympäri vuoden.

Viime talven huonon pesimäkauden ja yleistyvien leutojen talvien takia on entistä tärkeämpää estää saimaannorppien kalanpyydyskuolemat. Jokainen norpan kalanpyydyskuolema on liikaa ja vaikeuttaa kannan kasvua kohti suotuisan suojelun tasoa.

Kuolleiden saimaannorppien määrän on arvioitu olevan todellisuudessa lähes kolme kertaa havaittua suurempi, sillä vain osa saimaannorpan kuolleisuudesta tulee tietoon. Tämä koskee myös kalanpyydyksiin kuolleita.

Luonnonsuojeluliitto vetoaa kaikkia Saimaalla kalastavia osallistumaan kuuttien ja aikuisten norppien suojeluun.

– Jättäkää kaikki verkot sekä löysänieluiset katiskat laskematta veteen. Kalastakaa norppaturvallisilla pyydyksillä. Niitä ovat tiukkanieluiset katiskat, vieheet ja onget. Kaupassa, kalatiskillä ja ravintolassa asioidessa on myös hyvä varmistaa, että myytävä kala on pyydetty norppaturvallisesti, Tiainen vetoaa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) asettama laajapohjainen työryhmä laatii parhaillaan esitystä pyydysrajoituksista seuraavaksi viideksi vuodeksi. Luonnonsuojeluliitto esittää, että saimaannorpan koko elinalue on saatava vapaaksi norpalle vaarallisista pyydyksistä ympärivuotisesti.

Saimaannorppa on edelleen erittäin uhanalainen, ja sen kanta on pirstoutunut Saimaan eri vesistöalueille. Norppia on viimeisen kanta-arvion mukaan noin 410 yksilöä. Tämä ei ole vielä suotuisan suojelun taso, eikä saimaannorpan sukupuuton uhka ole väistynyt. Viime talvena saimaannorpan pesintäolosuhteet olivat vaikeat. Syntyneitä kuutteja löytyi vain noin 40, joista kuolleita oli kymmenen.

Lähde: Suomen luonnonsuojeluliitto

Kuva: Vesa Ala-Hakula

Muistatko vielä: Tämä video nosti Jope Ruonansuun tähtiin, katso!

0

Vajaa kaksi viikkoa sitten vain 56-vuotiaana kuollut taiteilija Jope Ruonansuu muistetaan multitalenttina miehenä. Hän soitti, lauloi, sävelsi ja tietenkin myös harjoitti komiikkaa. Imitaattorina suomalaiset hänet vahvasti muistavat, ja sellaisena hänet suurelle yleisölle aikanaan myös esiteltiin.

Muistatko vielä mistä hetkestä Jope nousi julkisuuteen?

Hän oli toki esiintynyt televisiossa Klasu Thomassonin luotsaamassa Klaustrofobia-sketsiohjelmassa jo 80-luvun alussa, mutta jättipotti kosahti vuonna 1988. Pedro Hietanen ja M.A. Numminen olivat löytäneet Jopen ja häneltä ilmestyi pitkäsoittolevy Matkiva kulkuri.

Vuonna 1988, levy siivittämänä, Jope otettiin esiintymään suosittuun Vesku Show´hun. Tästä sketsistä repesi Jopen suosio. Muistatte varmaan, että tuohon aikaan tv-kanavia ei paljon ollut, ja jokaisella suosikkiohjelmalla oli miljoona, hyvässä lykyssä kaksi miljoonaa tv-katsojaa.

Katso alta Jopea 24-vuotiaana.

https://www.youtube.com/watch?v=EnfL0sOq_04

Tervetuloa Saaran Spahan! Eläinsuojelukeskuksen videosta viraalihitti

0

Katso somekansan sydämet sulattanut video kunnon mutakylvystä!

Eläinsuojelukeskus Tuulispään Facebookissa jakama video on noussut suureen suosioon. Videolla Saara-niminen emakko nautiskelee kunnon mutakylvystä, ja myös videon teksti ottaa ilottelusta kaiken irti. Teksti on nimittäin muotoiltu kylpylämainokseksi!

– Tervetuloa Saaran Spahan! Erikoisuutena Jokasorkan kokovartalo-mutalilluhoito, ihoa hellivällä sorakuorinnalla ja kosteuttavalla savinaamiolla, joka on valmistettu kotitilalla Aidosta somerolaisesta savesta! Saaran Spa avoinna niin kauan kuin mutaa ja savea riittää. Turvaväli kannattaa pitää, ainakin Span emäntään, tai muuten voi hoidon päälle saada emakon hampaanjäljet takalistoonsa. Lämpimästi tervetuloa!

Videon kommenteissa sekä ihastellaan Saaran nautiskelua, että ollaan innoissaan liittymässä sen seuraan.

– Pitääkö hoitoaika varata etukäteen vai onko ok, että vaan tulee ja heittäytyy mutaan? 🙂

– Nauttii joka solullaan, ihana ilme 💗

– Kylläpä näyttää tekevän hyvää kylpylän spa-hoito! 😅👍🐖❤

– Heleän hipiän salaisuus…”vain minä ja mutalillinki tiedämme sen”… 😃

– Kyllä on toisella hyvä olla ❤❤

Popkuningatar Kylie Minogue julkaisee syksyllä uuden albumin – kuuntele ensimmäinen single!

0

Popkuningatar Kylie Minogue julkaisee uuden Disco-nimisen albumin 6.11.2020

Levyn ensimmäinen single on ”Say Something”, jonka voi kuunnella yläpuolelta tai Spotifyssa.

”Say Something” -singlen on tuottanut Minoguen pitkäaikainen yhteistyökumppani Biff Stannard.  

Yli 80 miljoonaa albumia urallaan myynyt Kylie Minogue on suunnitellut albumin visuaalisen konseptin yhdessä luovan johtajan Kate Morossin ja video-ohjaaja Sophie Mullerin kanssa. 

Minoguen edellinen albumi Golden julkaistiin vuonna 2018. Levy sijoittui listakärkeen Englannissa ja Australiassa. Kaiken kaikkiaan australialaisen popkuningattaren singlet ovat viettäneet yli 300 viikkoaEnglannin Top 40 -singlelistalla. Myyntimenestyksen lisäksi Kylie on palkittu lukuisilla palkinnoilla, mm. kolmella Brit Awardsilla, kahdella MTV Music Awardsilla sekä Grammyllä.

Tiktakin tytöt ovat nyt lähes nelikymppisiä – tältä he näyttävät nyt!

0

Tiktak oli kuuden suomalaisen nuoren naisen muodostama rock-yhtye, joka saavutti suosiota yli ikärajojen.

Yhtyeen ensimmäinen single Sekoitat mun maailman julkaistiin 23. elokuuta 1999. Saman vuoden lokakuussa julkaistu yhtyeen toinen single Lopeta oli suuri menestys ja Tiktakista tuli Suomen nuorin platinaa myynyt yhtye marraskuussa 1999 julkaistulla albumillaan Frendit. 

Ja olihan niitä hittejä. Muistattehan: Kyyneleet, Satuprinsessa, Tuuleksi taivaanrantaan, Heilutaan, Sankaritar…

Yhtye teki pienoisen comebackin muutama vuosi sitten, mutta orkesterin perustamisesta on kulunut nyt jo yli 20 vuotta. Teinitytöistä on varttunut liki nelikymppisiä naisia. Miltä he näyttävät nyt? Katso!

Emppu:

https://www.instagram.com/p/CBQe_iRhDIq/

Mimmu:

View this post on Instagram

M&M Synttärikuva

A post shared by mimmuhirvonen (@mimmuhirvonen) on

Petra:

Tuuli:

Noora (oik)

Se ei aina ole musta – Onko kasvoissasi viattomalta näyttävä punoitus, se voi olla melanooma, kuvalinkki!

0

Yleensä ajatellaan, että melanooma on tumma luomi, ehkä siinä voi olla jopa ”röpelömäistä” pintaa.

Aina ei kuitenkaan ole näin. Tämän sai karvaasti huomata Melissa-niminen nainen, joka kuvaa kasvoissaan olevaa punoitusta kuin se olisi ollut ”eräänlainen finni”.

Melanoomat lisääntyvät auringonoton myötä koko ajan, ja Suomessakin niitä tavataan toista tuhatta vuosittain. Melanooma voi lähettää etäpesäkkeitä, sillä se on syöpä. Siksi se on myös niin vaarallinen. Melanooma voi tehdä etäpesäkkeen vaikkapa maksaan tai keuhkoihin.

Katso Melissan ihomuutoksesta kuva täältä.

SYL: Eläkejärjestelmän vahvistaminen on löydettävä muualta kuin nuorten lompakoista

0

Nuorten sukupolvien luottamus eläkejärjestelmään horjuu.

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry julkaisi kannanoton, jossa sanotaan, että keinot eläkejärjestelmän kestävyyden vahvistamiselle on löydettävä muualta kuin nuorten lompakoista.

SYL:n mukaan Suomen eläkejärjestelmä on sukupolvien välinen sopimus, jonka edut ja kustannukset on tarkoitettu oikeudenmukaisesti jaettaviksi sukupolvien kesken. SYL muistuttaa, että hyvinvointivaltiomme oikeutus perustuu siihen, että jokainen sukupolvi voi luottaa erinäisiin yhteiskunnan yhteisiin vakuutuksiin elämän riskien varalta. SYL:n mukaan luottamus eläkejärjestelmään horjuu tällä hetkellä nuorten sukupolvien näkökulmasta.

Siinä missä osa työeläkemaksuista menee rahastoihin, rahoitetaan valtaosa tämän päivän eläkkeistä työssäkäyvien ja työnantajien kautta. Väestörakenteen muutos aiheuttaa paineita eläkejärjestelmälle ja nuoremmille sukupolville, kun eläkkeellä olevien määrä kasvaa ja työssäkäyvien määrä vähenee. SYL:n mielestä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden tulee olla järjestelmän kehittämisen lähtökohta ja sitä on tehtävä vahvemmin nuorten ehdoilla.

– Keinot järjestelmän kestävyyden vahvistamiselle on löydettävä muualta kuin nuorten lompakoista. Eläkemaksujen korottaminen ei ole oikeudenmukaista, vaan se lisää sukupolvien välistä epätasa-arvoa lisäämällä nuorten ja pienempien ikäluokkien maksutaakkaa. Yhden sukupolven vakuuttaminen ei saa heikentää muiden sukupolvien asemaa, korostaa SYL:n puheenjohtaja Tapio Hautamäki.

Eläkemaksujen korottaminen on luonut painetta muun verotuksen keventämiselle, joka puolestaan voi johtaa hyvinvointivaltion palveluiden ja etuuksien heikentymiseen. Myös nuoremmilla sukupolvilla tulee olla oikeus saavutettaviin ja laadukkaisiin palveluihin sekä kattavaan sosiaaliturvaan.

Eläkkeissä on vahva omaisuudensuoja, minkä vuoksi eläkkeiden taso nähdään yhteiskunnallisesti saavutettuna etuna. On sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kannalta perusteltua käydä keskustelua käytössä olevista keinoista eläkejärjestelmän turvaamiseksi. Eläkkeiden progressiivisen verotuksen kiristäminen toisi SYL:n mukaan lisäresursseja yhteiskunnan muihin yhteisiin vakuutusjärjestelmiin, kuten julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitukseen, josta hyötyy jokainen sukupolvi.

SYL toteaa tiedotteessaan, että eläkejärjestelmän tulee olla yhdenvertainen ja kannustaa työurien pidentämiseen. Ensisijaisesti eläkejärjestelmää tulee vahvistaa työuria pidentämällä esimerkiksi uudelleenkouluttautumista helpottamalla ja mahdollistamalla osa-aikaista työskentelyä työuran lopulla. Työelämää tulee kehittää myös laadullisesti panostamalla systemaattisesti työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Opiskelijoiden osalta keskeistä on tarjota matalan kynnyksen vaikuttavia mielenterveyspalveluita, joilla tuetaan opinnoissa jaksamista ja tulevien ammattilaisten hyvinvointia pidemmälläkin tähtäimellä. Tämän päivän hyvinvoiva opiskelija on huomisen hyvinvoiva ammattilainen – meidän kaikkien yhteisen kestävän eläkejärjestelmänkin tärkein resurssi.

Kestävä eläkejärjestelmä on kaikkien sukupolvien ja vakaan yhteiskunnan etu. SYL huomauttaa, että myös nuorilla sukupolvilla on oikeus nauttia eläkejärjestelmän tuomista eduista tulevaisuudessa, eikä järjestelmää voida kehittää kestävästi ilman nuoria. SYL:n mukaan sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden tulee olla eläkejärjestelmän kehittämisen lähtökohta.

Kuva: Pixabay