Perustulokokeilun tulokset julkaistiin: Toimeentulo ja psyykkinen terveys koettiin paremmaksi, työllisyysvaikutukset vähäisiä


Tartu Ridgen tarjoukseen!

Tuplaamme ensitalletuksesi aina 100 euroon asti!



Kela on julkaissut tulokset perustulomallin kokeilusta, jossa kävi ilmi, että perustulon saajat olivat tyytyväisempiä elämäänsä ja kokivat vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta kuin vertailuryhmään kuuluneet. He kokivat myös taloudellisen hyvinvointinsa paremmaksi. Kokeilun työllisyysvaikutusten tulkintaa vaikeuttaa vuonna 2018 käyttöön otettu aktiivimalli.

Suomessa järjestettiin 2017–2018 kaksivuotinen perustulokokeilu. Sen arviointitutkimus on nyt valmistunut. Työllisyyttä koskevat rekisteritiedot kattavat molemmat kokeiluvuodet ja kyselytutkimuksen tulokset on analysoitu aiempaa laajemmin. Lisäksi perustuloa saaneiden henkilöiden haastatteluihin perustuva tutkimus täydentää kuvaa kokeilusta.

Arvioinnin ennakkosuunnitelman mukaisesti perustulon työllisyysvaikutukset mitattiin marraskuun 2017 ja lokakuun 2018 välisenä ajanjaksona. Perustuloa saaneiden työllisyys parani sen aikana hieman enemmän kuin vertailuryhmällä. Tarkastelujaksolla perustulo lisäsi työpäivien lukumäärää 6 päivällä, ja perustuloa saaneet olivat töissä keskimäärin 78 päivää. 

Vaikutusten tulkintaa kuitenkin vaikeuttaa vuoden 2018 alussa käyttöön otettu työttömien aktiivimalli, joka tiukensi työttömyysturvan saamisen ehtoja epäsymmetrisesti molemmissa tutkimusryhmissä. 

– Kokeilun toisen vuoden vaikutuksia on mahdotonta erottaa aktiivimallin vaikutuksista, sanoo johtava tutkija Kari Hämäläinen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.

Ensimmäisen kokeiluvuoden aikana, jolloin aktiivimalli ei ollut käytössä, perustulolla ei ollut työllisyysvaikutuksia koko perustuloryhmän tasolla. Perustulo näyttää kuitenkin vaikuttaneen eri ryhmiin hieman eri tavalla: esimerkiksi perustuloa saaneissa lapsiperheissä työllisyys parani molempina kokeiluvuosina. Ryhmäkohtaiset tulokset ovat kuitenkin epävarmoja havaintojen vähyyden ja lukuisten testausten takia.

– Kokonaisuudessaan kokeilun työllisyysvaikutus jäi pieneksi. Tämä kertoo siitä, että osalla Kelan työttömyysetuuksia saavista työllistymisen esteet ovat toisaalla kuin etuusbyrokratiassa tai rahallisissa kannustimissa, Hämäläinen sanoo.

Perustuloa saaneet kokivat psyykkisen ja taloudellisen hyvinvointinsa paremmaksi

Perustulokokeilun hyvinvointivaikutuksia selvitettiin kyselytutkimuksella, joka tehtiin puhelimitse juuri ennen kokeilun päättymistä.

Kyselyyn vastanneet perustulon saajat kokivat hyvinvointinsa paremmaksi kuin vertailuryhmän vastaajat. He olivat tyytyväisempiä elämäänsä ja kokivat vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta, masennusta, alakuloa ja yksinäisyyttä. Lisäksi he arvioivat kognitiivisen toimintakykynsä eli muistinsa, oppimisensa ja keskittymiskykynsä paremmaksi.

– Perustuloa saaneet vastaajat kokivat myös toimeentulonsa ja taloudellisen hyvinvointinsa paremmaksi kuin vertailuryhmässä. Heistä useammat kokivat hallitsevansa taloutensa hyvin ja että heillä oli taloudellinen hätävara, kertoo tutkimusryhmän päällikkö Minna Ylikännö Kelasta.

Perustuloa saaneet luottivat toisiin ihmisiin ja yhteiskunnan instituutioihin sekä omaan tulevaisuuteensa ja vaikutusmahdollisuuksiinsa enemmän kuin verrokit. Tämä voi johtua perustulon vastikkeettomuudesta, jonka on aiemmissa tutkimuksissa havaittu lisäävän ihmisten luottamusta järjestelmään.

– Tutkimuksen perusteella ei voida varmasti sanoa, että koeryhmän parempi hyvinvointi johtuisi juuri perustulon saamisesta. Toisaalta myös muissa maissa järjestetyistä alueellisista ja paikallisista perustulokokeiluista on saatu samansuuntaisia tuloksia hyvinvoinnin kohenemisesta, Ylikännö sanoo.

Kyselyn vastausaste oli 23 % (perustulon saajilla 31 % ja vertailuryhmällä 20 %), joka on kyselytutkimuksille tyypillinen.

Haastattelut tuovat esiin lähtökohtien ja vaikutusten yksilöllisyyden

Tutkimusta varten myös haastateltiin 81:tä perustulon saajaa. Haastattelut tuovat esiin kokeilun vaikutusten moninaisuuden sekä erot perustulon saajien lähtökohdissa ja elämäntilanteissa.

Osa haastateltavista kertoi perustulokokeilun vaikuttaneen työllistymiseen selvästi, kun taas osa kuvasi vaikutukset vähäisiksi. Myös haastateltavien erilaiset kokeilua edeltäneet lähtökohdat vaikuttivat työllistymiseen.

Osalle kokeilu tarjosi uusia mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan esimerkiksi vapaaehtoistyön tai omaishoivan muodossa. Moni kertoi, että perustulo vahvisti autonomian tunnetta. Vaikka kuvaukset perustulon vaikutuksista olivat yleisesti melko myönteisiä, joillekin kokeilu oli myös luonut painetta työllistyä ja vaikeuksia jaksamisessa.

– Perustulo näyttää lisänneen aktiivisuutta eri muodoissa niillä, jotka olivat aktiivisia jo aikaisemminkin. Sen sijaan niillä, joiden elämäntilanne oli ennen kokeilua haastava, perustulo ei näytä poistaneen ongelmia, arvioi professori Helena Blomberg-Kroll Helsingin yliopistosta.

Maailman ensimmäinen valtakunnallinen, lakisääteinen ja satunnaistettu perustulokokeilu

– Perustulokokeilu on tuottanut arvokasta tietoa sosiaaliturvan mahdollisuuksista. Kokeilun tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää myös sosiaaliturvaa uudistettaessa, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen.

Suomen perustulokokeilu oli maailman ensimmäinen valtakunnallinen, lakisääteinen ja satunnaistettuun kenttäkoeasetelmaan perustuva perustulokokeilu. Kokeiluun osallistuminen ei pohjautunut vapaaehtoisuuteen, joten sen vaikutuksista voi tehdä luotettavampia arvioita kuin muissa, vapaaehtoisuuteen perustuvissa kokeiluissa on mahdollista.

– Kokeilun toteutus onnistui hyvin, ja se tuotti uutta tietoa, jota ei olisi saatu ilman kokeilua. Se myös osoitti, että laajamittaisten yhteiskuntakokeilujen järjestäminen on Suomessa lainsäädännöllisesti mahdollista, sanoo ohjelmajohtaja Olli Kangas Suomen Akatemian strategisesta tutkimuksesta.

Perustulokokeilussa 2 000 työtöntä henkilöä sai verotonta perustuloa 560 euroa kuukaudessa riippumatta muista tuloistaan tai siitä, hakivatko he aktiivisesti töitä. Perustulon saajat valittiin satunnaisesti niiden henkilöiden joukosta, jotka marraskuussa 2016 saivat työttömyysetuutta Kelasta.  Vertailuryhmän muodostivat henkilöt, jotka saivat marraskuussa 2016 Kelasta työttömyysetuutta mutta eivät tulleet valituiksi perustulokokeiluun.

Kokeilu alkoi 1.1.2017 ja päättyi 31.12.2018. Sen toteuttamisesta päätti Juha Sipilän hallitus. Tavoitteena oli selvittää, miten Suomen sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa vastaamaan paremmin työelämän muutoksia. Kela vastasi kokeilun toimeenpanosta.

Lähde ja kaaviokuva: Kela

Kuvituskuva: Pixabay


JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommentti
Kirjoita tähän nimesi

VIRAALI-VIDEOITA



SUOSITUIMMAT

Seiska: Eronneella Niklas Hagmanilla oudot asumisjärjestelyt – asunut vuosia hotellissa

Niklas Hagman asuu Seiskan mukaan hotellissa. Entinen NHL-jääkiekkoilija Niklas Hagman ja ex-missi Piritta Hagman erosivat 12 avioliittovuoden jälkeen vuoden...

Valtteri Bottas jakoi yhteiskuvan rakkaansa kanssa – ”Etkö anna hänenkään…”

Valtteri Bottas jakoi kuvan rakkaansa Tiffany Cromwellin kanssa pariskunnan yhteiseltä pyöräilylenkiltä. Formulakuljettaja Valtteri Bottas ja hänen naisystävänsä, australialainen pyöräilijä...

MTV: TikTok-käyttäjä ei tiennyt, minkä kanssa pelleili

Mies kuvasi videolle, kuinka hän kosketteli rannalta löytämäänsä outoa otusta. Myöhemmin selvisi, että kyseessä oli vaarallinen portugalinsotalaiva. Aika ajoin...

Renne Korppilasta eronneen Iida Ketolan jättiyllätys – muuttaa maalle

Iida Ketola kertoo ostaneensa talon maalta. Tilalle naisen seuraksi muuttaa kesäkuussa myös kolme lammasta sekä kanoja. Kampaajana työskentelevä Iida...

Seiska: Helena Koivu vaatii Mikko Koivulta jättisummia

Mikko ja Helena Koivun avioeroa puidaan amerikkalaisessa oikeusistuimessa. NHL-miljonääri Mikko Koivu ja hänen vaimonsa Helena Koivu ilmoittivat vuosi sitten...

Seiska: Heikki Paasonen petti avovaimoaan ja vei kiekkotähden vaimon

Seiskan mukaan suosikkijuontaja Heikki Paasosen, 37, viime viikolla Instagramissa yllättäen ilmoittaman eron taustalta löytyy pettämistä ja kolmiodraama. Paasonen kirjoitti viime...

MTV: Hellekupla poksahtaa pian – säähän täyskäännös jo ehkä viikonloppuna

Suomea on hellinyt viime päivinä kauan odotettu kesäinen lämpö. Taivaalle on kuitenkin pian kerääntymässä synkkiä pilviä. Aina Mustaltamereltä saakka...

Jatkamalla tämän sivuston käyttöä sitoudut käyttämään evästeitä. Lue lisää

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta saisit parhaan mahdollisen selauskokemuksen. Tallennamme laitteellesi aika ajoin pieniä datatiedostoja, joita kutsutaan evästeiksi (cookies).

Sulje