Mediapersoona Niko Saarinen avaa Aki Linnanahteen Talk Show -podcastissa rankkoja muistoja nuoruudestaan ja sitä, miten teini-iän suhde huomattavasti vanhempaan mieheen vääristi hänen käsitystään rakkaudesta, läheisyydestä ja parisuhteesta. Nelikympin kynnyksellä hän kertoo kuitenkin uskovansa, että löytää vielä loppuelämän rakkautensa.
Nuoruuden suhde vanhempaan mieheen jätti jäljet
Saarinen oli vasta rippikouluikäinen, kun hänellä oli seksisuhde yli kolmekymppisen miehen kanssa. Nykyään hän näkee kokemuksen selkeästi ongelmallisena.
– Ei toi ole tervettä, mutta varmaan sekin on vaikuttanut monella tavalla muhun ihmisenä, Saarinen sanoo podcastissa.
Tilanne teki homoudesta ja omasta seksuaalisuudesta vaikean asian, eikä ajatus kahden miehen välisestä rakkaudesta tuntunut pitkään mahdolliselta.
Hellyys tuntui pitkään vastenmieliseltä
Saarinen kertoo, että vielä ensimmäisessä parisuhteessaan hän ajatteli, että kaksi miestä voi harrastaa seksiä, mutta eivät rakastaa toisiaan samalla tavalla kuin mies ja nainen.
Hyvin tavalliset parisuhdeasiat, kuten kädestä pitäminen tai hyvän yön suudelmat, tuntuivat hänestä pitkään vääriltä.
– Mulle piti opettaa, että se on ok, että mies pitää miestä kädestä. Mua oksetti se ajatus, vaikka mä tiesin, että olen umpihomo, Saarinen kuvailee.
Hänen mukaansa taustalla vaikutti kokemus nuoruudesta: vanhemmat miehet eivät halunneet hellyyttä tai arkea, vaan ainoastaan seksiä. Se jätti hänen mielensä tasolle, jossa läheisyys ja rakkaus eivät kuuluneet miehen ja miehen väliseen suhteeseen.
Seksi ei ole enää parisuhteen pääroolissa
Ajan myötä Saarinen on opetellut tunnesiteitä ja läheisyyttä uudella tavalla. Hän kertoo, ettei seksi näyttele hänen nykyisessä ajattelussaan parisuhteessa pääosaa.
Henkinen yhteys ja luottamus ovat nousseet tärkeimmiksi. Jos ne ovat kunnossa, Saarinen sanoo antavansa paljon anteeksi seksin suhteen.
Usko rakkauteen elää yhä vahvana
Vaikka taustalla on vaikeita kokemuksia ja vääristyneitä malleja rakkaudesta, Saarinen uskoo yhä vahvasti siihen, että rinnalle löytyy kumppani.
Hän myöntää ajattelevansa vanhoillisesti siitä, että ihminen ei olisi ”kokonainen” yksin, vaan kaipaa parisuhdetta. Samalla hän pohtii, onko nykyisessä elämäntilanteessa tilaa suhteelle, jossa voisi olla täysillä läsnä. Siitä huolimatta toive ei ole kadonnut.
– Mä toivon, että se tulee vielä vastaan, Saarinen sanoo podcastissa.