Jalkapallon MM-kisat Qatarissa on vietetty ja uusi maailmanmestari on saatu Argentiinasta. Argentiina voitti kolmannen kerran, ja edellisestä voitosta olikin ehtinyt kulua jo 36 vuotta. Argentiinan voittoa oli paikan päällä Qatarissa juhlistamassa iso joukko kansainvälisiä tähtiä muiltakin aloilta kuin jalkapallo, ja vaikka vedonlyönti voittajasta oli käynyt kovana, ovat pelaajien silmissä jo uudet kohteet kuten Valioliigan mestaruus ja Saksan mestaruus – mutta palataan hetkeksi Qatarin maisemiin.
300 miljardin kisat
Joulukuussa pelatut jalkapallon MM-kisat Qatarissa olivat kevyesti maailman kalleimmat jalkapallokisat. Ne maksoivat Qatarille sellaiset 300 miljardia, mikä on todella paljon enemmän kuin yksikään maa ennen tätä. Esimerkiksi aiemmin Japanin ja Etelä-Korean kisat maksoivat vain viisi miljardia, mikä sekin on iso summa, mutta näiden kisojen hintalappuun verrattuna minimaalinen.
Qatar maana on upporikas, mutta öljysheikkien maassa raha ja hyvinvointi eivät ole jakautuneet tasaisesti ja siksi maa, ja kisat saivat paljon mediahuomiota ennen kisojen alkamista – itseasiassa jo ennen kuin kisat edes myönnettiin maalle.
Mitä sitten tällä valtavalla rahamäärällä saatiin aikaiseksi? Ensinnäkin raha käytettiin reilussa 12 vuodessa. Rakennus- ja perustustyöt olivat alkaneet jo ennen vuotta 2010, mutta sen jälkeen kun 2010 FIFA teki päätöksen kisojen antamisesta Qatarille, alkoivat suunnitelmat edetä kovaa tahtia. Vuonna 2010 ei nimittäin maan infrastruktuurissa ollut tarvittavaa majoitusta, eikä edes tieverkkoja, saatika sitten julkista liikennettä kisaturisteille tai edes peliareenoita- kaikki nämä piti rakentaa 2010-luvun aikana, jotta kisat saataisiin pelattua alkutalvesta 2022. Rahalla rakennettiin käytännössä koko pääkaupunki Doha uusiksi, sekä sen naapurissa oleva Lusail City. Itseasiassa Lusail City rakennettiin suorastaan aavikolla nollasta alkaen – projekti alkoi 2005 ja koko kaupungin rakentaminen maksoi noin 45 miljardia euroa.
Kaupunki-infran ohella jalkapallon MM-kisa tarvitsivat luonnollisesti myös näytelmien eli otteluiden pääpaikat, areenat. Stadioneita rakennettiin seitsemän ainoastaan näitä kisoja varten ja samalla rakennettiin uusi metroverkosto Dohaan ja sen ympärille kisaturistien käyttöön ja kyyditsemiseen. Itse metroverkosto maksoin noin 36 miljardia euroa.
Doha rakennettiin käytännössä uusiksi, mukaan lukien myös hotellit ja tiestö ja Qatar sai uuden laajennetun päälentoaseman, jonka laajennus pelkästään kustansi noin 15,5 miljardia. Dohaan rakennettiin samalla myös uusi, suuri satama.
Ketä sait bongattua kisoissa?
Avajaiset olivat mahtava näytös, jossa mukana oli myös amerikkalainen Hollywood-näyttelijä Morgan Freeman. Avajaisissa oli esiintymässä myös etelä-korealainen pop laulaja Jung Kook BTS:stä – itseasiassa katsomon 60 000 katselijasta ja online lähetyksen lähes 5 miljardista katsojasta taisi iso osa olla mukana vain ja ainoastaan Jung Kookin vuoksi, eikä niin jalkapalloilun. Paikalla olivat myös Black Eyed Peas, J Balvin sekä Robbie Williams sekä mm. Maluma esiintyi avajaisissa – ja katsomossa näkyi luonnollisesti koko kisojen jalkapallolähettiläs David Beckham, joka saa varmasti pitkään kuulla osallistumisestaan, eikä mitenkään hyvässä valossa – mutta hän voi suhtautua kritiikkiin vähän samalla tavalla kuin Cristiano Ronaldo, kun pankkitilillä on kymmeniä tai satoja miljoonia euroja, ei kaikkien kritiikistä tarvitse niin hirveästi välittää.
Kisojen katsomossa oli mukana luonnollisesti myös jalkapalloilijoiden vaimoja sekä ystäviä, kuten Lionel Messin pitkäaikainen fani, tennistähti Victoria Azarenka, joka postasi omalle sosiaalisen median seinälleen kuvan Argentiinan ottelusta, mutta ei ottanut selfietä kuitenkaan. Katsomoista bongattiin myös toinen tennistähti, nimittäin argentiinalainen Diego Schwartzman. Katsomoissa ja kisapaikoilla nähtiin myös argentiinan värejä kantamassa jamaikalainen pikajuoksija Usain Bolt – hän siis kannatti mestaruuden voittanutta joukkuetta.
Olihan kisoihin kutsuttu myös vuoden 2010 mestareita, ja näistä nähtiin ihan yhteiskuvaa myöten espanjalaiset Carles Puyol, David Villa sekä Andres Iniesta. Katsomoissa nähtiin myös läjä brassitähtiä: Kaka, Cafu, Roberto Carlos sekä Ronaldo olivat katsomassa mmm. Brasilian ja Sveitsin välisen ottelun.
Ja jos olet seurannut yhtään esimerkiksi Intian mediaa, olet varmasti nähnyt isot listaukset ja kuvat kaikista niistä kuuluisista intialaisista näyttelijöistä ja viihdeartisteista, jotka olivat katsomassa kisoja Qatarissa – heidän listaamisensa vain Suomessa on hieman turhaa, koska suurelle osalla suomalaisia intialaiset starat ovat nimeltään vähintään yhtä merkittäviä kuin amerikkalaisten baseball joukkueiden pelaajat suomalaisille jalkapallofaneille. Ehkä yhtenä tunnetuimmista intialaisista paikalla oli mm. Bollywood tähti Deepika Padukone.
Saatoit nähdä myös dubailaisen Karen Wazenin kisoissa, jossa hän oli osittain töissä edustamassa Fashion Trust Arabiaa, kuten samoissa tehtävissä paikan päällä oli myös saudilähtöinen Nojud Alrumaihi, kuten myös libanonilainen Cynthia Samuel Bakri. Paikanpäällä oli myös amerikkalainen laulaja-lauluntekijä sekä näyttelijä Janet Jackson, sekä muoti-ikonit Naomi Campbell sekä Bella Hadid.
Poliitikot ja maailman rikkaat kisoissa
Jos sitten katsotaan urheilumaailman ulkopuolelta, ketä kisoissa oli katsomoissa, niin vähän aikaa sitten itselleen Twitterin ostanut Elon Musk oli paikan päällä katsomassa ainakin finaaliottelun. Hyvin luonnollisesti lähes jokaiselta maalta oli oma edustajansa paikan päällä, mutta mitä pidemmälle joukkueet etenivät, sitä korkeamman luokan katsojia alkoi katsomossa olla – kuten Ranskan Emmanuel Macron, joka nähtiin kisoissa mm. FIFA:n puheenjohtajan Gianni Infantinon kanssa.
Miksi se oli niin iso asia – ollako paikan päällä vai ei?
Monet kritisoivat FIFA:n päätöstä jo 2010 antaa kisat Qatarille, jolla ei maana ole minkäänlaisia jalkapallonäyttöjä, ja joka ei joukkueenakaan yltänyt kovin hienoihin näytöksiin kotikisoissaan. Mutta tietäen FIFA:n budjetit ja rahankäytön, ei ole ihme, että Qatar sai kisat – rahalla. Vaikka iso kritiikki kohdistuikin FIFA:n päättäjiin ja ei-jalkapallosta liittyviin tekijöihin, se ei itseasiassa edes ollut se suurin kritiikin syö. Isommat syyt löytyvät itse Qatarista, sen yhteiskunnasta ja asenteista esimerkiksi vähemmistöihin sekä naisen asemaan yhteiskunnassa. Kun vielä tiedossa oli se, että kisojen rakentaminen vierastyöläisillä huonoissa ja vaarallisissa työolosuhteissa oli aiheuttanut kammottavan määrän kuolemia – oli kritiikille paljonkin syitä.
Kisojen aikana monissa maissa nähtiin vähintäänkin suoratoistolta dokumentti kisojen myöntämistä edeltävästä ajasta Ranskassa – kuinka esimerkiksi Ranskan ylpeys jalkapallojoukkue PSG päätyi qatarilaisten omistukseen…
Mutta ne henkilöt, jotka menivät kuitenkin kisoihin tai katsoivat kisat kotonaan eivät halunneet ottaa kantaan yhteiskunnallisiin asioihin, vaan halusivat seurata lajia, jota rakastavat. Eikä Qatar ole ensimmäinen paikka tai ensimmäiset kisat, joihin politiikka yhdistetään – vaan pikemminkin kaikki nykyaikana järjestettävät isot turnaukset ovat tavalla tai toisella poliittisia välineitä – hyvässä ja pahassa.
Seuraavat isot kisat katsottavaksi
Meitä suomalaisia kiinnostavat eniten jääkiekon MM-kisat, mutta isossa kansainvälisessä kuvassa jääkiekko on niin pieni laji, ettei se pääse edes kunnolla listoille, kun listataan isoja tulevaisuuden tapahtumia. Sen sijaan katse on jo esimerkiksi seuraavissa kesäolympialaisissa, jotka alkavat 26.7.2024 Pariisissa, tai kenties jo katse on siitä eteenpäin vuoden 2028 kisoihin Los Angelesissa – siinä välissä ovat sitten vuoden 2026 talvikisat helmikuussa Milanossa. MM jalkapallo pelataan seuraavan kerran 2026 ja ensimmäistä kertaa kisoihin pääsee peräti 48 maata tämän vuoden 32 maan sijasta! USA:n, Kanadan ja Meksikon isännöimään vuoden 2026 MM-lopputurnaukseen pääsee peräti 48 maata eli 16 enemmän kuin mitä oli mukana Qatarissa. Fifa on kaavaillut kisoissa pelattavaksi 16 alkulohkoa, joissa kaikissa olisi kolme joukkuetta. Jokaisesta lohkosta etenisi kaksi parasta jatkopeleihin.