Sähköpyöräily kasvattaa suosiotaan, mutta monilla on siitä suuria huolenaiheita


Sähköpyöräilyn suosio on kasvanut viime vuosina, mutta lisääntyneet varkaudet ja lataamisen paloturvallisuuteen liittyvät riskit mietityttävät edelleen monia. Tässä muutamia vinkkejä, miten näihin riskeihin voi varautua paremmin.

Yhä useampi polkee pyörää moottorin avustamana, on ainakin kokeillut sähköpyöräilyä tai harkitsee sähköpyörän hankintaa. Pandemia-aika antoi nostetta pyöräkulttuurille, ja kynnys sähköpyörän satulan hyppäämiseen on madaltunut myös kasvaneen mallivalikoiman ja vuonna 2021 parantuneen työsuhdepyöräedun myötä. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn mukaan jo noin joka neljäs suomalainen on tavalla tai toisella kiinnostunut sähköavusteisesta pyörästä.

Keväällä toteutetun kyselyn vastaajista 15 prosenttia kertoo harkitsevansa nyt sähköpyörän hankintaa ja vajaa kymmenes (8 %) saattaisi hankkia sähköpyörän, jos työnantaja tarjoaisi sen työsuhde-etuna. Neljällä prosentilla vastaajista sähköpyörä jo on itsellään, ja osa kertoo käyttävänsä julkisia, yhteiskäyttöpyöriä.

Miksei sähköpyörän hankinta sitten kiinnosta? Enemmistö niistä, jotka eivät nyt harkitse sähköpyörän hankintaa tai koe sähköpyöräilyä itselleen sopivaksi liikkumismuodoksi, polkevat mieluummin tavallisella pyörällä (68 %) tai liikkuvat muilla tavoilla (21 %). Joka kolmas vastaaja kokee sähköpyörät itselleen liian kalliiksi. Kuitenkin myös turvallisuuteen liittyvät tekijät vaikuttavat taustalla: vastaajista viidennes (18 %) on huolissaan, että arvokas pyörä saatettaisiin varastaa, ja joka kymmenes epäilee lataamisen ja akun paloturvallisuutta. Monilla ei myöskään ole paikkaa, jossa pyörää voisi ladata.

– Kalliit polkupyörät valitettavasti houkuttelevat varkaita. Vahinkotilastojemme mukaan arvokkaiden pyörien varkaudet ovat lisääntyneet viime vuosina, ja jopa noin joka kolmas yli tuhat euroa maksaneista pyöristä on varastettu lukitusta pyörävarastosta tai muusta sisätilasta. Varkauksia ei siis ole helppo estää, mutta siihen on kuitenkin monia keinoja. Tärkeintä olisi, ettei kukaan ostaisi varastettuja pyöriä, koska silloin niiltä katoaisi markkinat, sanoo projektijohtaja Antti Määttänen LähiTapiolasta.

Kaksi lukkoa hidastaa varkaita – turvallisesta pyöräkellarista taloyhtiön valtti?

Polkupyörien varkaudet ovat ammattimaistuneet, mikä näkyy siinä, että niitä viedään yhä useammin lukituista tiloista ja monesti useampia, arvokkaita pyöriä kerralla. Polkupyöräilijälle paras ratkaisu on silti pyrkiä säilyttämään kulkupeliä aina sisätiloissa, jos mahdollista.

– Kerrostalossa painavaa sähköpyörää on tietysti vaikeaa viedä asuntoon, mutta taloyhtiöissä voidaan pyrkiä siihen, että pyörävaraston lukitus on kunnossa ja pyörän saa esimerkiksi lukittua johonkin telineeseen kiinni rungosta. Pienen rengaslukon lisäksi kannattaa aina käyttää myös esimerkiksi U-lukkoa, sillä se hidastaa varkaita. Uusissa taloyhtiöissä tai vanhoista taloissa lukituksen uusimisen yhteydessä voidaan tietysti myös harkita kulunvalvonnan parantamista, pohtii Määttänen.

Jos pyörä varastetaan, sen takaisin saamisessa auttavat hyvät tunnistetiedot. Uudesta pyörästä kannattaa aina ottaa talteen runkonumero, erityistuntomerkit sekä säilyttää ostokuitti. Lisäksi sähköpyörästä voi ottaa talteen mahdollisten irrotettavien osien, kuten akun tai näytön, tunnistetiedot. Ota pyörästä myös valokuvia.

Latauspalot harvinaisia – sähkölaitteiden ja palovaroittimien kunto hyvä tarkistaa

LähiTapiolan vahinkotilastojen valossa sähköpyörien lataamiseen liittyvät tulipalot eivät ole ainakaan vielä sen yleisempiä kuin muistakaan ladattavista laitteista aiheutuneet palot. Määttänen kuitenkin muistuttaa, että kaikkien sähkölaitteiden lataamiseen liittyy aina pieni paloriski.

– Mikäli laite on kunnossa, se ei ole kolhiintunut ja sitä ladataan laitteeseen kuuluvalla laturilla, on todennäköisyys palon syttymiselle pieni. Kaikissa ladattavissa laitteissa kannattaa aina käyttää vain valmistajan hyväksymiä latureita, oli kyse sitten sähköpyörästä, puhelimesta, tabletista tai otsalampusta.

Sähköpyörää hankkiessa kannattaa miettiä ajatuksella lataamisen järjestämistä. Osasta pyörämalleista saa akun irti. Tällöin sen voi viedä ladattavaksi eri tilaan kuin missä pyörää säilytetään.

– Akku tai pyörä kannattaa aina ladata palamattomalla alustalla. Jos lataus tapahtuu sisätiloissa, kuten asunnossa tai pyörävarastossa, kannattaa varmistaa, että siellä on palovaroitin kunnossa. Mahdollinen palon alku on tällöin mahdollista huomata riittävän ajoissa. En kuitenkaan koskaan lataisi mitään sähkölaitetta yöllä valvomatta – en edes pyörää esimerkiksi erillisessä ulkovarastossa tai katoksessa.

Sähköpyörän vakuuttaminen

Kotivakuutuksesta korvataan esimerkiksi sähköavusteisen pyörän varkaus-, palo- ja ilkivaltavahinkoja. Laajasta kotivakuutuksesta voidaan korvata myös kolarista tai kaatumisesta pyörälle aiheutuneita vahinkoja, jos kyse ei ole kilpailemisesta tai maastoajosta.

Kotivakuutuksen vastuuvakuutuksesta voidaan korvata myös pyörällä toiselle aiheutettuja vahinkoja, kuten kolarista, joka aiheutui huolimattomuudestasi.

Työsuhdepyörä on työnantajan hankkima ja siten usein vakuuttama, mutta se on myös mahdollista vakuuttaa kotivakuutuksen yhteydessä.

Ota huomioon, että tehokkaimmat sähköpyörät luokitellaan mopoiksi. Jos pyörän teho ylittää 1 kW tai moottori jatkaa polkemisen avustusta yli 25 km/h nopeudessa, kyse on lain mukaan moposta, joka ei kuulu kotivakuutukseen. Tällaiselle pyörälle on otettava lain mukaan liikennevakuutus ja lisäksi sille on mahdollista ottaa vapaaehtoinen kaskovakuutus.

Yli 250 watin tehoiset tai yli 25 km/h moottorin avustuksella ilman polkemista kulkevat pyörät pitää liikennevakuuttaa. Liikennevakuutus korvaa onnettomuuden sattuessa henkilövahinkoja. Tarkemmin sähköisten liikkumisvälineiden luokitteluun ja vakuuttamiseen voi tutustua esimerkiksi Traficomin ja Liikennevakuutuskeskuksen sivuilla.

LähiTapiolan kevään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen vastasi 5.–10.3.2022 kaikkiaan 1 063 suomalaista. He edustavat manner-Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Kantar TNS ja tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lähde: LähiTapiola

Kuvituskuva: Pixabay

SUOSITUIMMAT