Kansainvälistä sairaanhoitajan päivää vietetään 12.5., kun sairaanhoidon esikuvan, hoitotyön pioneerin Florence Nightingalen syntymästä on kulunut 200 vuotta.
Sairaanhoitajan päivää ei ole koskaan aiemmin juhlittu näin poikkeuksellisissa oloissa. Koronapandemian takia valmiuslaki sääntelee sairaanhoitajien työtä ja lisäksi WHO on julistanut tämän vuoden sairaanhoitajien ja kätilöiden vuodeksi.
Suomalaiset sairaanhoitajat ovat myös juhlapäivänään edelleen suurien haasteiden edessä koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi.
Kun koronakriisi puhkesi Suomessa, pula suojavarusteista johti sosiaali- ja terveydenhuollon äärimmäisiin tilanteisiin. Työnantajat tarjosivat sairaanhoitajille koronasuojaksi muun muassa sadetakkeja. Työntekijöitä kannustettiin myös rakentamaan suu-nenäsuojaimia talouspaperista, niiteistä ja kuminauhoista. Samaa nenä-suusuojusta kehotettiin käyttämään peräti kahden viikon ajan tai kunnes se hajoaa.
Tiedot käyvät ilmi Sairaanhoitajaliiton koronakyselystä huhtikuun. Kysely oli auki kuukauden ajan, kun koronakriisi puhkesi ja aiheutti Suomeen hallituksen määräämän poikkeustilan. Sairaanhoitajat vastasivat kyselyyn nimettömästi ja kertoivat kokemuksistaan koronaepidemian aikana.
Koronakyselyyn tuli huhtikuun puoleenväliin mennessä noin 740 vastausta. Suurin osa vastaajista on julkisella sektorilla työskenteleviä sairaanhoitajia. Vajaa puolet vastaajista työskentelee sairaalassa.
Sairaanhoitajat ovat aiemmin kritisoineet sekavaa ja jatkuvasti muuttuvaa ohjeistusta ja johtamista sekä kertoneet kokemastaan pelosta, ahdistuksesta ja epävarmuudesta. Samat teemat toistuivat myös tämän kyselyn vastauksissa.
Huhtikuun alkupuolen aikana kyselyyn tuli paljon kommentteja muun muassa työ- ja potilasturvallisuudesta, hygieniasta ja alanvaihdosta.
Työsuojelu ja potilasturvallisuus huolestuttavat – ”Onko Suomella varaa tapattaa sairaanhoitajat?”
Sairaanhoitajaliiton koronakyselyyn vastanneet sairaanhoitajat olivat hyvin huolissaan työ- ja potilasturvallisuudesta. Moni koki, ettei kukaan välitä eikä vastaa työsuojelusta eikä työntekijöiden turvallisuudesta. Suojaimista oli monissa paikoissa huutava pula.
– Suojavarusteita ei ole ollut saatavilla, joten tilalle on tarjottu muun muassa sadetakkeja.
– Johtavalta lääkäriltä tuli viesti: Henkilösuojusten riittävyys palveluasumisen yksiköissä pyritään turvaamaan. Valmistautukaa kuitenkin improvisoimaan. Suu-nenäsuojusmaski syntyy nopeasti talouspaperista, niiteistä ja kuminauhoista.
– Tänään saimme uuden ohjeistuksen, jonka mukaan laitoshuoltajat voivat käydä ”pikaisesti” koronaepäiltyjen ja -positiivisten potilashuoneissa ilman mitään suojaimia. Ei oikein mene järkeen.
– Pelottaa. Pahinta on se, että esimiesasemassa minun pitäisi pystyä huolehtimaan työntekijöiden suojavaatetuksesta, eivätkä suusuojaimet ja desinfiointiaineet riitä.
Suojavarusteiden puutteellisuus voi maksaa ihmishenkiä myös elvytystilanteissa.
– Meille painotetaan, ettei koronapotilasta saa alkaa elvyttämään ilman oikeanlaisia suojauksia, joita ei käytännössä löydy sairaalasta. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kun suojavälineitä ei ole, ei elvytetä. Kerro tämä sitten omaiselle.
Hygienia huolettaa – ”Hoitajat ovat alkaneet kuljettaa saippuaa ja vettä autoissaan kanistereissa”
Moni kyselyyn vastannut sairaanhoitaja on huolissaan hygieniasta. Vastauksista käy ilmi, että joissakin työpaikoissa suojainten käyttöä on ohjeistettu hygieniasääntöjen ja virallisen ohjeistuksen vastaisesti.
– Tuntuu että normaaliolojen tarkat hygieniaohjeet voidaan nyt unohtaa eikä saa kyseenalaistaa epämääräisiä ja puutteellisia ohjeita.
– FFP3-maskeja ei ole käytettävissä lainkaan, vaikka potilaille joudutaan tekemään toimenpiteitä, joissa ehdottomasti pitäisi olla 3-luokan maski, esimerkiksi imemään hengitysteitä.
– Suojavarusteet ja käsidesi ovat vähissä jo tässä vaiheessa epidemiaa. Olen jopa ostanut omaa käsidesiä työhöni, koska en saa sitä työnantajan puolesta. Sama koskee maskeja. Työpaikassani hoitajat ovat alkaneet kuljettaa saippuaa ja vettä autoissaan kanistereissa, että pystyvät pesemään käsiään.
– Kukaan ei osaa vastata kysymyksiin ja tarvikkeet hupenevat pelottavan nopeasti. Saimme määräyksen, että työvuoron ajaksi on käytettävissä vain kaksi kirurgista suu-nenäsuojusta. Syynä määräykselle on suojusten loppuminen.
– Huoli suojavarusteiden riittävyydestä on koko ajan läsnä. Esimerkiksi kirurgisia maskeja käsketään käyttää väärin, vain kaksi maskia saa käyttää yhden päivän aikana.
– Yhdessäkään työvuorossa henkilökunnan wc-tiloissa ei ole ollut riittävästi käsisaippuaa tai käsipaperia, johon kuivata kädet pesun jälkeen. Joissakin wc-tiloissa kädet kuivataan pyyhkeeseen, joka ei ole millään tavalla hygieenistä edes normaalioloissa.
– Työnantaja on alkanut säästämään desinfektioaineita, ja pitää niitä tätä nykyä lukkojen takana. Koska esihenkilöt ovat etätöissä, emme pääse ottamaan aineita lisää lukituista kaapeista. Meillä rivihoitajilla ei ole niihin avaimia.
Moni aikoo vaihtaa alaa – ”Oma terveys on viimeinen hinta, jonka valtio saa minusta irti”
Sairaanhoitajat kertoivat uupumuksesta ja arvostuksen puutteesta. Osa vertasi sairaanhoitajia orjiin. Osa taas mietti, että työstä kuuluisi saada vaarallisen työn lisää. Kymmenet sairaanhoitajat kertoivat vaihtavansa alaa koronakriisin jälkeen.
– Eikö tästä, jos mistä, pitäisi koronapotilaita hoitaville maksaa vaarallisen työn lisää? Miesvaltaisilla aloilla maksetaan vähemmästäkin.
– Hoitajia tunnutaan pitävän eräänlaisina orjina, joiden tehtävä on nöyrästi palvella muuta kansaa unohtaen samalla muut velvoitteensa ja elämänsä. Hoitajat voidaan velvoittaa nykyoloissa mihin tahansa työtehtäviin milloin tahansa ja miten tahansa.
– Hyvin moni suunnittelee alanvaihtoa heti kun tämä tilanne ohi. Hoitaja on kuin jalkapallo, jota voi potkia mihin tahansa suuntaan: siirtää töihin paikasta toiseen, vaihtaa tehtävät, peruuttaa lomat. Meillä ei ole minkäänlaisia oikeuksia vaan pelkkiä velvoitteita. Olemme kuin orjat.
– Olen ylpeä omasta ammatistani. Mutta jos koronan aiheuttama poikkeustilanne, jonka sairaanhoitajat oman terveytensä uhalla pelastavat, ei vieläkään tuo ammatille lisää arvostusta eli palkkaa, aion varmasti vaihtaa alaa.
– Ala on useampaa erilaista työtä tehneenä ja nähneenä aivan uskomaton. Kun tai pikemminkin jos tästä selvitään, lopetan työni hoitajana. Nämä palvelusvuodet saavat riittää. Oma terveys on viimeinen hinta, jonka valtio saa minusta irti. Jos sen saan pitää, olen kiitollinen, ja kuittaan ulos viimeisen kerran.
– Arvostuksen puute, pieni palkka, vähättely, pakottaminen työhön ja oikeuksien polkeminen ovat liian paljon. Rakastan työtäni, mutta en ole todellakaan valmis sen puolesta kuolemaan, mikä minulle voi olla todellisuutta.
– Jos koronan aiheuttama poikkeustilanne, jonka sairaanhoitajat oman terveytensä uhalla pelastavat, ei vieläkään tuo ammatille lisää arvostusta eli palkkaa, aion varmasti vaihtaa alaa.
– Ihmisten puheissa arvostetaan hoitajia, mutta muutoin arvostus ei näy. Tällä palkalla en ole enää valmis vaarantamaan itseäni ja läheisiäni. Näistä asioista on puhuttu jo vuosia, eikä mikään tule muuttumaan. Uskon, että jatkossa Suomessa tulee olemaan vielä suurempi hoitajapula. Omalta osaltani tämä kutsumusammatti on ainakin nyt nähty.
Sairaanhoitajaliiton koronakysely aloitettiin maaliskuun puolivälissä. Kyselyyn tuli kuukaudessa noin 740 vastausta. Vastaajista 86 % on sairaanhoitajia, 8 % terveydenhoitajia, 5 % esimiehiä, 2 % terveydenhoitajia, 2 % kätilöitä ja loput opiskelijoita ja muita ammattilaisia.
Vastaajista 86 prosenttia työskentelee julkisella sektorilla ja 12 prosenttia yksityissektorilla. Sairaalassa työskentelee 47 prosenttia vastaajista.
Lähde: Sairaanhoitajaliitto
Kuvituskuva: Pixabay