Euroopassa on jälleen noussut esiin huoli suurvallan ja sotilaallisen kriisin laajenemisesta, kun Naton pääsihteeri Mark Rutte on kehottanut liittolaisia varautumaan pahimpaan. Rutten mukaan Naton on kyettävä valmistautumaan “valtavaan sotaan”, ja hän arvioi Venäjän voivan hyökätä Naton jäsenmaahan seuraavan viiden vuoden aikana.
Rutten viesti Saksassa oli poikkeuksellisen kova
Puheessaan Saksassa Rutte kuvaili Venäjän jo kiihdyttävän peiteltyä kampanjaa länsimaisia yhteiskuntia vastaan. Hänen mukaansa Naton on varauduttava sellaiseen sodan mittakaavaan, jota aiemmat sukupolvet Euroopassa joutuivat kestämään.
Rutte maalasi myös synkän skenaarion siitä, mitä seuraisi, jos Venäjä saavuttaisi tavoitteensa Ukrainassa. Hänen mukaansa se voisi johtaa tilanteeseen, jossa Venäjän joukot painostaisivat entistä pidempää Nato-rajaa ja aseellisen hyökkäyksen riski liittolaisia kohtaan kasvaisi.
Ukrainan sodan varjo näkyy myös rauhanneuvottelujen ympärillä
Taustalla on helmikuussa 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, joka jatkuu yhä. Tekstin mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on pyrkinyt lopettamaan taistelut, ja hänen hallintoaan edustavia henkilöitä on vieraillut Moskovassa keskusteluja varten.
Lähteen mukaan Venäjä hylkäsi presidentin tuoreen rauhansuunnitelmaehdotuksen. Vladimir Putin on puolestaan varoittanut, että Venäjä olisi “valmis” taistelemaan, jos Euroopassa syttyisi sota, vaikka hän on samassa yhteydessä kiistänyt Venäjän aikovan sotia Eurooppaa vastaan.
Britannian ministeri: Yhdysvaltain turvatakuut eivät ole entisellään
Rutten arvioille löytyi tukea myös Britannian hallinnosta. Aseministeri Al Carns totesi Telegraphille, että Eurooppa on vuosikymmeniä nojannut Yhdysvaltojen turvallisuustakuisiin, mutta moninapaisten uhkien kasvaessa Yhdysvaltojen rooli ei hänen mukaansa välttämättä ole yhtä suoraviivainen kuin aiemmin.
Carnsin mukaan “sodan varjo” tuntuu jälleen Euroopassa, ja siksi pelote on pidettävä uskottavana. Hän muistutti myös siitä, että Nato on kokonaisuutena väkiluvultaan ja resursseiltaan Venäjää suurempi.
Jos Venäjä hyökkäisi Nato-maahan, tilanne laukaisee liiton viidennen artiklan mukaisen keskinäisen puolustuksen periaatteen, jolloin liittolaisten odotetaan vastaavan hyökkäykseen yhteisesti.
Tekstissä viitataan lisäksi väitteeseen Venäjältä paljastuneesta “kohdelistasta”, jossa olisi 23 brittiläistä kaupunkia.
Lähde: Unilad