Juuri julkaistun tilaston mukaan noin neljäosalla pojista ja viidesosalla tytöistä on ylipainoa tai lihavuutta. Tilastossa julkaistiin ensimmäistä kertaa tietoja myös lasten ja nuorten vaikean lihavuuden yleisyydestä.
Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2023 -tilaston mukaan noin neljäsosalla 2–16-vuotiaista pojista (26 %) ja vajaalla viidesosalla tytöistä (17 %) oli ylipainoa tai lihavuutta vuonna 2023. Osuudet olivat pojilla 0,9 prosenttiyksikköä ja tytöillä 0,4 prosenttiyksikköä pienemmät kuin vuonna 2022.
Lihavuutta oli kahdeksalla prosentilla 2–16-vuotiaista pojista ja kolmella prosentilla tytöistä. Vaikean lihavuuden yleisyys oli 2–16-vuotiailla pojilla 1,7 prosenttia ja tytöillä 0,6 prosenttia.
Ylipaino ja lihavuus olivat yleisempiä kouluikäisillä kuin alle kouluikäisillä, ja pojilla yleisempiä kuin tytöillä kaikissa ikäryhmissä.
”Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus ovat merkittävä kansanterveyden haaste, joka heikentää monin tavoin fyysistä ja psykososiaalista terveyttä ja hyvinvointia lapsena ja myöhemmin aikuisena”, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Päivi Mäki.
Tilastossa on käytetty ylipainon ja lihavuuden kriteerinä aikuisen painoindeksiä vastaavaa lapsen painoindeksiä (ISO-BMI). Ylipainon raja-arvona on ISO-BMI 25 kg/m2 tai enemmän ja lihavuuden rajana 30 tai enemmän. Lisäksi tilasto kattaa tiedot vaikean lihavuuden (ISO-BMI ≥ 35 kg/m2) yleisyydestä.
Tietoja lihavuuden yleisyydestä tarvitaan lasten ja nuorten terveyden edistämistoimien suunnittelussa
THL:n seuranta lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden esiintyvyydestä kattaa vuodet 2014–2023.
Lapsuuden lihavuuteen liittyvien terveysvaikutusten vuoksi on erittäin tärkeää, että saatavilla on luotettavaa ja ajantasaista tilastotietoa lasten ylipainon ja lihavuuden yleisyydestä ja siinä tapahtuneista ajallisista muutoksista.
Tietoa tarvitaan terveyspolitiikan ja lasten lihavuuden ehkäisyn ja hoidon sekä terveyspalvelujen ja terveyden edistämistoimien suunnittelussa sekä tehtyjen toimien vaikuttavuuden seuraamisessa.
Vuoden 2023 tilastossa julkaistiin ensimmäistä kertaa tiedot vaikean lihavuuden yleisyydestä.
”Vaikka vaikea lihavuus on Suomessa lapsilla melko harvinaista, sen yleisyyttä on tärkeää seurata. Tutkimuksista tiedetään, että lihavuuden liitännäissairauksien riski on suurempi ja lihavuuden jatkuminen aikuisuuteen todennäköisempää lapsilla, joilla on vaikeaa lihavuutta kuin lapsilla, joilla lihavuus ei ole vaikea-asteista”, Mäki sanoo.
Ylipainon ja lihavuuden yleisyydessä on alueellisia eroja
Alueiden välillä on eroja lasten ja nuorten ylipainon, lihavuuden ja vaikean lihavuuden yleisyydessä.
Yleisintä ylipaino ja lihavuus olivat pojilla ja tytöillä Satakunnan hyvinvointialueella ja harvinaisinta Helsingissä. Vaikea lihavuus oli yleisintä pojilla Kainuun (2,9 %) ja tytöillä Satakunnan hyvinvointialueella (1,0 %) ja harvinaisinta pojilla Helsingissä (1,0 %) ja tytöillä Länsi-Uudellamaalla ja Helsingissä (0,4 %).
”Lasten terveen kasvun tukemiseksi ja lihavuuden ehkäisemiseksi tarvitaan toimia yhteiskunnan eri sektoreilla, esimerkiksi päätöksenteossa, terveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa, kouluissa sekä yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa”, Mäki sanoo.
”Tavoitteena on tehdä terveyttä edistävistä elintapavalinnoista mahdollisimman helppoja ja luontevia kaikille lapsille ja lapsiperheille sekä tarjota tarvittavaa tukea ja hoitoa.”
Pituus ja painotietojen kattavuus on edelleen parantunut
THL:n ylläpitämät tilastotiedot lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyydestä perustuivat vuonna 2023 noin 496 000 lapsen ja nuoren lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa mitattuihin pituus- ja painotietoihin. Tiedot kattavat 57 prosenttia koko maan 2–16-vuotiaista lapsista ja nuorista.
Vuosien 2022 ja 2023 välillä tietojen kattavuus kasvoi yli 4 prosenttiyksikköä. Helsingin kaupungin ja Ahvenanmaan lisäksi 15 hyvinvointialueella kattavuus riitti tietojen julkaisemiseen.
”On tärkeää, että tietojen siirtymistä lastenneuvolasta ja kouluterveydenhuollosta kehitetään edelleen potilastietojärjestelmien tuottajien, hyvinvointialueiden ja THL:n yhteistyönä”, toteaa THL:n erikoistutkija Maaret Vuorenmaa.
”Lasten pituus- ja painotietojen kattavuuteen vaikuttaa myös se, miten hyvin lakisääteiset, määräaikaiset terveystarkastukset toteutuvat eri puolilla Suomea. Pituus- ja painotietojen kattavuus voi parhaimmillaankin olla vain niin korkea kuin terveystarkastusten kattavuus on”, Vuorenmaa jatkaa.
Ylipainon ja lihavuuden yleisyydessä tapahtuneita ajallisia muutoksia tarkasteltaessa tulee huomioida rekisteriaineistoon liittyvät puutteet ja muutokset. Lisäksi on hyvä huomioida, että lasten pituus- ja painotietojen kattavuus on seuranta-aikana parantunut, mikä todennäköisesti vaikuttaa tuloksiin.