Masennus on suomalaisilla yleinen sairaus. Keskimäärin yhdeksän suomalaista jää joka päivä työkyvyttömyyseläkkeelle sen takia. Masentuneena vuorovaikutustilanteet saattavat tuntua kuluttavilta ja avun hakeminen vaikealta. Siksi kotona matalalla kynnyksellä tarjottavat hoidot ovat voisivat auttaa monia sairastuneita.
Psykiatrian erikoislääkäri, dosentti Tero Taiminen referoi Lääkärilehdessä 12.12.2024 yhdysvaltalais-brittiläisen tutkimuksen tuloksia, joiden perusteella kotona toteutettava aivojen tasavirtastimulaatio on tehokas ja turvallinen hoitokeino masennukseen.
Tasavirtastimulaatio perustuu otsan iholle suunnattuun matalaan, noin 1-2 mA:n, sähkövirtaan, jolla vaikutetaan dorsolateraaliseen prefrontaaliseen aivokuoreen. Yksittäinen hoitokerta kestää 20-30 minuuttia ja niitä on viikossa kahdesta viiteen. Tasavirtastimulaatiota on THL:n Avohilmon perusteella käytetty vuoden 2024 joulukuuhun mennessä Suomessa yli 700 potilaan hoidossa.
”Tasavirtastimulaation käyttö on alkanut viime vuosina lisääntyä, mutta potilasmäärät ovat marginaalisia verrattuna esimerkiksi yli 60 000 kuntoutuspsykoterapiassa olevaan (Kelan tilastollinen vuosikirja 2023) ja yli 600 000 mielialalääkkeitä käyttävään suomalaiseen”, kertoo vastaava lääkäri, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri Petteri Joelsson Clin Oy:stä.
”Menetelmä täydentää masennuksen hoitovalikoimaa. Se on pitkäkestoista psykoterapiaa edullisempaa eikä siihen liity lääkkeiden verraten usein aikaansaamia sivuoireita. Nykyaikaisilla laitteilla on mahdotonta saada minkäänlaista yliannosta. Hoito toteutetaan potilaan kotona niin, että potilas opastetaan etäyhteyksin laitteen turvalliseen käyttöön. Kenenkään ei asuinpaikkansa vuoksi tarvitse jäädä paitsi tästä hoidosta”, Joelsson kuvaa.
Miksi tehokas ja turvallinen hoito ei ole vielä yleistynyt?
”Tunnistan ainakin kaksi pidäkettä hoitojen yleistymiselle. Ensiksi tämä menetelmä sisällytetään harvoin työterveyshuollon sopimuksiin. Tästä vaihtoehdosta ei ole varmaankaan ollut tietoa, sillä tasavirtastimulaation tarjoaminen masennuksen vuoksi työkykynsä menettäneelle olisi kannattava sijoitus. Toiseksi Kela ei toistaiseksi korvaa kotikäyttöisillä laitteilla vastaanotettavaa hoitoa, mikä ohjaa potilaita käymään päivittäin poliklinikalla käyttämässä laitetta – se on hyvin epäkäytännöllistä ja masennusta sairastavalle usein kohtuuttoman raskasta”, Joelsson pohtii.
”Masennuksen hoidon kustannukset ovat työnantajalle vähäisiä verrattuna ammattitaitoisen työntekijän pitkän sairauspoissaolon aiheuttamiin ongelmiin nähden”, sanoo Clin Oy:n toimitusjohtaja Ralf Hjorth. ”Neuromodulaatiohoidot eivät ole enää pelkästään masennuksen hoidon tulevaisuutta vaan jo tätä päivää. Suomessa työterveyshuoltoa tarvitaan näiden tarjonnan lisäämiseen.”