Syöpäjärjestöiltä varoitus: Nopeimmin yleistyvää syöpää on jäänyt diagnosoimatta sadoittain

Syöpäjärjestöjen mukaan suomalaisia on todennäköisesti odottamassa melanoomabuumi, sillä melanoomadiagnoosit vähenivät reippaasti vuonna 2020

Melanoomaan sairastui vuonna 2020 Suomessa 826 miestä ja 717 naista. Tämä on 15 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Melanooma on länsimaissa nopeimmin yleistyvä syöpä, joka lisääntyy Suomessa normaalisti sekä naisilla että miehillä noin viiden prosentin vuosivauhtia, joten diagnoosien määrän vähentyminen ei kerro todellista tilannetta.  

– Vähentynyttä uusien melanoomien määrää selittänee ihmisten vähäisempi hakeutuminen ja pääsy tutkimuksiin koronavuonna, miettii tilastojohtaja Janne Pitkäniemi Syöpäjärjestöjen tutkimuslaitoksesta Suomen Syöpärekisteristä. 

Tämä on Pitkäniemen mukaan huolestuttavaa, koska mitä varhaisemmin melanooma löydetään, sitä parempi ennuste taudilla on. Melanooma lähettää jo melko varhaisessa vaiheessa etäpesäkkeitä, ja etäpesäkkeitä lähettäneen taudin hoitaminen on huomattavasti hankalampaa.  

On odotettavissa, että lähivuosina melanoomaa diagnosoidaan selvästi enemmän, kun korona-aikana diagnosoimatta jääneet taudit löytyvät. 

Rusketus ja lieväkin ihon palaminen ovat ihovaurion merkkejä

Syöpäjärjestöjen Taloustutkimuksella teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 63 prosenttia suomalaisista ihannoi rusketusta. Reilu kymmenen vuotta sitten rusketusta ihannoi 76 prosenttia, eli asenteet muuttuvat hitaasti. 

Ruskettunut iho on useimpien mielestä edelleen hyvännäköinen, vaikka lieväkin ihon palaminen ja rusketus ovat ihovaurion merkkejä. 

Yli puolet suomalaisista ruskettaa ihoaan auringossa ainakin joskus, vaikka se ei ole terveellistä. 

Säteily voimakkaimmillaan juhannuksen korvilla

Suomessa UV-säteily on voimakkaimmillaan muutamien viikkojen ajan ennen ja jälkeen juhannuksen. Kesäpäivän seisauksen tienoilla aurinko nousee taivaalla niin korkealle kuin se Suomen leveysasteilla on mahdollista. Näinä päivinä UV-säteilyn voimakkuutta kuvaava UV-indeksi ylittää Suomen eteläosissa pilvettömänä päivänä voimakkaan säteilyn rajan eli lukeman kuusi. Tällaisia päiviä on kesässä keskimäärin yhdeksän. Pohjois-Suomessa UV-indeksi kohoaa samalla ajanjaksolla korkeintaan viiteen.  

UV-säteilyltä kannattaa suojautua, kun UV-indeksi ylittää luvun kolme. Eteläisessä Suomessa suojautumisraja alkaa keskipäivällä ylittyä huhtikuun puolivälissä. Suojautumisrajan ylittäviä päiviä saattaa esiintyä syyskuun puoliväliin saakka. Pohjois-Suomessa suojautumisraja ylittyy keskimäärin toukokuun loppupuolelta elokuun alkupäiviin, mutta voi ylittyä aurinkoisina päivinä jo huhtikuussa. 

– Parhaat suojautumiskeinot ovat varjo, vaatteet ja voide, sanoo tutkija Anu Heikkilä Ilmatieteen laitokselta. 

On hyvä muistaa, että varjoon vetäytyminen ei suojaa UV-säteilyltä kokonaan. Suora säteily pysähtyy varjostavaan rakenteeseen, mutta varjoon pääsee hajasäteilyä. Pilvettömänä päivänä UV-säteilyn määrä voi kuitenkin jopa puolittua varjossa. 

Ihon palaminen vaurioittaa solujen perimää 

Jos iho saa liikaa UV-säteilyä, se palaa. Iho punoittaa, kuumottaa ja on arka muutaman päivän ajan. Palamista ei osata pitää välttämättä pidetä kovin pahana asiana, sillä iho näyttää korjaantuvan entiselleen.  

– Punoittava ja kuumottava iho on kuitenkin merkki vakavista soluvaurioista, muistuttaa Säteilyturvakeskuksen (STUK) erityisasiantuntija Anne Höytö. 

UV-säteily vaurioittaa solun perimää, mikä puolestaan käynnistää ihon puolustusmekanismit. Iho yrittää puolustautua UV-säteilyä vastaan ruskettumalla ja paksuuntumalla, ja mikäli altistus on voimakas, myös tulehdusreaktiolla. Tulehdus näkyy ihon palamisena, eli punoituksena, kuumotuksena ja turvotuksena.  

Lieväkin ihon palaminen ja rusketus ovat merkkejä ihovaurioista. Perimäaineksen vaurioitumisen lisäksi UV-säteily vaurioittaa ihon tukirangan kollageeni- ja elastaanisäikeitä. Ihon omat korjausmekanismit korjaavat osan vaurioista, mutta korjaamattomat perimävauriot voivat johtaa ihosyövän kehittymiseen. Tukirangan vauriot näkyvät ajan myötä ihon ikääntymisenä, eli rypistymisenä ja pigmenttimuutoksina. 

Länsimaissa ihosyövät, erityisesti melanooma, yleistyvät, koska ihmiset viettävät pitkiä aikoja auringossa eivätkä suojaa ihoaan riittävästi.  

– Iho voi palaa, kun UV-indeksi on vähintään kolme. Keväthangilla iho voi palaa matalammallakin UV-indeksin arvolla, sillä lumi heijastaa tehokkaasti UV-säteilyä, Anne Höytö kertoo. 

Ihon palamisherkkyyteen vaikuttaa ihotyyppi. Siinä missä UV-indeksin ollessa kolme, vaaleahiuksinen ja -ihoinen, pisamainen henkilö palaa noin 40 minuutissa, ruskeahiuksinen- ja silmäinen henkilö pystyy oleskelemaan auringossa palamatta yli puolitoista tuntia.  

UV-indeksiä kannattaa seurata esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen UV-indeksin ennuste -sivulta, jotta voimakas UV-säteily ei pääse yllättämään. UV-indeksin arvon voi pian tarkistaa myös Ilmatieteen laitoksen sääsovelluksesta, joka uudistuu toukokuussa. 

Uusi kampanja nuorille 

Säteilyturvakeskuksen, Ilmatieteen laitoksen ja Syöpäjärjestöjen Fressis-palvelun yhteinen nuorille suunnattu #suniho-kampanja pyrkii kertomaan tulevana kesänä ihon palamisen haitallisuudesta ja siitä, milloin suojautuminen on tarpeen.  

Lähde: Syöpäjärjestöt

Kuvituskuva: Pixabay

SUOSITUIMMAT

Syöpään sairastunut Heli Palsanmäki tilanteestaan Seiskalle: lopullinen tuomio kesällä

Heli Palsanmäki sai alkuvuodesta järkyttäviä uutisia, kun hänen kohdustaan löytyi rutiinitutkimuksessa neljän sentin kasvain. Syöpä oli ehtinyt levitä. Huutokauppakeisarin...

Uusi kuvajulkaisu Paula Koivuniemestä ilman tuttua meikkiään – nyt hänet bongasi Jesse Kaikuranta

Legendaarinen laulaja Paula Koivuniemi, 74, on totuttu näkemään julkisuudessa vahvassa silmämeikissä, jota voisi jopa sanoa hänen eräänlaiseksi tavaramerkikseen. Viime...

Laulajatähti Britney Spears julkaisi suru-uutisen – ”toivomme yksityisyyttä”

Britney Spears julkaisi lauantaina uutisen, joka on saanut valtavasti huomiota sosiaalisessa mediassa. Kymmenet tuhannet ihmiset ovat kommentoineet suru-uutista alle vuorokauden aikana.

Jonna Tervomaa, 49, katosi vuosia sitten julkisuudesta – tältä hän näyttää nyt

Jo lapsitähtenä "Minttu sekä Ville" -kappaleella Suomen kansan hurmannut Jonna Tervomaa, 49, on tehnyt menestyksekkään uran muusikkona. 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa...

Lue tästä horoskooppisi viikolle 20 (16.5.–22.5.)

Oinas (21.3.–19.4.) Alkuviikosta tapahtuu jotain suurta, joten harkitse tarkoin vaihtoehtojasi, sillä asia voi kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Loppuviikkoon...

Stefan Therman kommentoi poliisioperaatioon johtanutta tilannetta – ”Loukkaavaa, vaarallista ja kaikin puolin oksettavaa”

Kohuliikemies Stefan Therman aiheutti perjantaina Helsingin arvoalueella poliisioperaation. Virkavalta oli mitä ilmeisimmin hälytetty paikalle, koska hän oli heitellyt ilmeisesti (ex-)avovaimonsa Sofia Bélorfin...

Seiska sai käsiinsä Stefan Thermanin raivoamisvideon :”Marokkolainen h***a!”

Kerroimme aiemmin, että Sofia Bélorfin ja Stefan Thermanin asumuserosta kehkeytyi melkoinen näytelmä. Stefu raivostui Sofian vietyä suurimman osan tavaroistaan pois yhteisestä kodista....

Seiska: Sometähti Auri Kananen siivoaa sotkuisia koteja ilmaiseksi – silti hurjat tienestit

Antaumuksellinen ylöjärveläinen siivousekspertti Auri Kananen, 28, on tunnettu tavastaan siivota sotkuisia koteja ilmaiseksi, mutta Seiskan selvityksen perusteella hän ei ansaitse elantoaan pelkällä...

Martina Aitolehti ja tanskalainen julkkisrakas: ensimmäinen yhteiskuva julki!

Pari viikkoa sitten uutisoitiin, että Hannu Pikkaraisesta eronnut Martina Aitolehti on löytänyt rinnalleen uuden rakkaan. Kyseessä on tanskalainen seurapiirijulkkis Jesper Backer.

Jasmine Tukiainen, 32, on kuollut

Televisiosta tuttu kauneusalan yrittäjä Jasmine Tukiainen menehtyi sairaalassa keskiviikkona 11. elokuuta 32-vuotiaana. Suru-uutisesta kertoi ensimmäisenä Seiska, jonka mukaan Johanna Tukiaisen, 43,...

Jatkamalla tämän sivuston käyttöä sitoudut käyttämään evästeitä. Lue lisää

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta saisit parhaan mahdollisen selauskokemuksen. Tallennamme laitteellesi aika ajoin pieniä datatiedostoja, joita kutsutaan evästeiksi (cookies).

Sulje