Syöpälääkäri: Nämä elintavat altistavat pahiten syövälle – varsinkin yksi alkoholijuoma on ”tässä suhteessa kova myrkky”



Docrates Syöpäsairaalan perustaja, syöpälääkäri ja professori Timo Joensuu kertoo geenimuutoksille pahiten altistavat elintavat – ja varoittaa ”Havahdu näihin oireisiin” -listausten sudenkuopasta.

Timo Joensuun mukaan suurin osa syövistä liittyy elintapoihin eikä geeneihin. Joensuu tietää, mistä hän puhuu, sillä hän on sädehoidon ylilääkäri sekä syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri.

Keskiviikkona 7. huhtikuuta vietettävän Maailman terveyspäivän lähestyessä Joensuu käy läpi, mistä arjen paheista on eniten haittaa terveydelle. Joensuun mukaan näyttää ilmeiseltä, että tietyt haitalliset elintavat edesauttavat syövän kehittymistä ja voivat vaikuttaa myös siihen, että syöpä on aggressiivisempi kuin se muutoin olisi. Monessa syövässä ilmaantumisen huippu alkaa 70 ikävuoden tienoilla, mutta huonoilla elintavoilla syöpämuutoksia voi tulla jo paljon aiemminkin.

– Syövän riskitekijöistä yksi merkittävimmistä on alkoholi, jonka vähäinenkin käyttö lisää ruuansulatuskanavan syövän sekä rinta- ja maksasyövän vaaraa. Olenkin huolissani ikääntyvien ihmisten alkoholinkäytöstä, koska se kuormittaa suolen limakalvoa ja lisää huomattavasti myös paksusuolen ja peräsuolen syöpiä. Erityisesti calvados-viina on tässä suhteessa kova myrkky, Joensuu kertoo.

Välimeren ruokavaliolla tutkittuja hyötyjä

Juomatapojen lisäksi myös ruokailutottumuksilla on suora yhteys syöpäriskiin. Erityisen paljon ruokavalio vaikuttaa ruoansulatuskanavien syöpiin, mutta sillä on merkitystä muidenkin syöpien kohdalla. Vaikutus on iso myös laajemmin ihmisen kokonaisvaltaiseen terveyteen: oikeanlainen ravinto ehkäisee esimerkiksi muistihäiriöitä, tyypin 2 diabetesta, masennusta sekä sydän- ja verenkiertoelinten sairauksia.

– Tutkitusti parhaat syöpäterveyttä ja hyvinvointia edistävät ruokavaliomallit ovat yleisten ravintosuositusten mukainen ruokavalio sekä niin sanottu Välimeren ruokavalio, johon kuuluvat oleellisena osana muun muassa runsas kasvisten käyttö sekä vähäinen liha- ja maitotuotteiden käyttö. Vaihtoehtoruokavalioista, kuten pH-dieetista, karppauksesta, paastosta ja Gersonin dieetistä, ei ole näyttöä syövän ehkäisyssä tai hoidossa, eikä niitä siksi voida suosittaa syövän ehkäisyyn, Joensuu toteaa.

– Tärkeintä on katsoa kokonaisuutta ja arjen päivittäisiä valintoja. Herkuttelu silloin tällöin ei ole pahasta, eivätkä yksittäiset ruoka-aineet, juomat ja mausteet ratkaise kokonaisuutta. Ruokavalio ei saisi johtaa kilojen kertymiseen, sillä lihavuus on keskeinen monen syöpätyypin riskitekijä. On myös hyvä muistaa, että ruuanvalmistusmenetelmillä on väliä: erityisesti käristämisen, savustamisen ja runsaan suolan käytön on todettu suurentavan syöpäriskiä, hän jatkaa.

Pitkäaikainen altistus auringolle voi aiheuttaa syöpää, vaikkei iho palaisikaan

Auringossa pitää kesän lähestyessä olla tarkkana, Joensuu muistuttaa. Erityisen tärkeää on suojata iho asianmukaisesti ja pitää huoli siitä, ettei se pala.

– Yhtäältä on totta, että aurinko on kaiken elämän lähde ja siitä saatavalla D-vitamiinihormonilla on hyvin paljon elintoimintoja sääteleviä tehtäviä: D-vitamiini vaikuttaa antavan vahvaa suojaa, ei pelkästään syöpää vaan myös muita vakavia sairauksia vastaan. Toisaalta on huolehdittava siitä, ettei iho pala auringossa.

– Ihon toistuva palaminen altistaa ihovaurioille, jotka voivat iän myötä aiheuttaa ongelmia. Vaaleaihoisimmat, punatukkaiset ja pisamaiset palavat herkimmin. Porottavalta auringolta on erityisen tärkeää suojata aurinkovoitein lapset ja nuoret, sillä heidän ihonsa on ohuempi ja herkempi auringon vaikutuksille. Iän myötä myös pidempään auringonvalolle altistunut iho voi kehittää syöpää, vaikkei olisikaan koskaan palanut. Kannustan tarkkailemaan ihomuutoksia ja luomia, ja ottamaan tarvittaessa yhteyden lääkäriin, mikäli jokin huolettaa.

Hyvät elintavat suojaavat monelta syövältä

Joensuu painottaa tarvetta ajattelutavan muutokselle mitä tulee elinkohtaiseen syöpäluokitteluun ja eri syöpiin liitettäviin haitallisiin elintapoihin.

– Jotkut geenien mutaatioista, eli syöpä- tai ajurigeeneistä, ovat enemmän tai vähemmän yhteydessä kaikkiin syöpätauteihin, eli hyvillä elintavoilla voi ehkäistä monen eri elimen syöpiä. Niin sanottua yksilöllistä molekyylibiologista profilointia pidetään yleisesti syövänhoidon tulevaisuutena, mutta Docrateella tämä on ollut nykypäivää jo ainakin 10 vuoden ajan. Meillä on nykyisin jopa sellaisia lääkkeitä, jotka eivät ole pelkästään tarkoitettu esimerkiksi rintasyöpään vaan ne on nimenomaan määritelty tällaisia elimestä täysin riippumattomia fuusiogeenejä vastaan, Joensuu sanoo.

Ennakoiva hoito auttaa oireettoman taudin löytämisessä

Milloin sitten on oikea aika hakeutua hoitoon? Joensuu antaa esimerkin mutta varoittaa valheellisesta turvallisuudentunteesta.

– Lähtökohta on, että jos kokee merkittävää muutosta aiempaan verrattuna – jos on verta ulosteessa tai ongelmia virtsaamisessa – niin ne ovat hälyttäviä merkkejä ja silloin on tärkeää tehdä tähystys. Tähän liittyvä sudenkuoppa on se, että luetaan listoja sellaisista asioista, joihin pitää havahtua. Ne tuudittavat hyvänolon tunteeseen, kun ei ole mitään oireita. Haluan tähdentää, että tauti pitäisikin löytää nimenomaan oireettomana.

– Suomessa pitäisi satsata nykyaikaisiin ajattelu- ja toimintamalleihin, joissa syövät todetaan varhaisessa vaiheessa, ne hoidetaan kerralla pois ja jatketaan elämää normaalisti. Syöpärekisterin mukaan hoitotuloksemme ovatkin parantuneet merkittävästi vuosi vuodelta ja hyvä uutinen on, että levinnyttä syöpää voidaan hoitaa kroonisena sairautena. Yhteiskunnallisesti pitäisi kuitenkin yhä paremmin havahtua siihen, että ne lääkkeet ja hoidot, joita meillä on tarjota kroonisen syövän hoidoksi, ovat erittäin kalliita. Jälkihoitoa parempi strategia on ennakoiva hoito, joka säästää paljon paremmin sekä pysyviltä vaurioilta että turhalta rahankäytöltä, Joensuu sanoo.

Ennakoivan hoidon muistilista

  • Tyypillisesti kaikkiin syöpiin liittyvät riskit alkavat kasvaa 50 ikävuoden jälkeen.
  • Jos suvussa on ilmennyt syöpää, kartoitusta olisi hyvä tehdä jo 40-vuotiaana. Aluksi voi tehdä yksinkertaisen syljestä tehtävän perinnöllisyystutkimuksen, minkä jälkeen voidaan tarvittaessa rakentaa henkilölle seurantaohjelma.
  • Netistä voi nykyisin tilata erilaisia perinnöllisyysselvityksiä. Vaikka niistä ei löytyisi mitään poikkeavaa, se ei vielä takaa sitä, ettei mitään syytä huoleen olisi. Asian varmistamiseksi tarvitaan perusteellisempaa sukututkimusta.
  • Eturauhassyöpä on Suomen yleisin syöpä. Miehillä ylivoimaisesti paras tapa seurata omaa terveyttään on eturauhasen PSA-testi, joka verikokeen avulla havaitsee muutokset herkästi.
  • Suolistosyöpä yleistyy. 50 ikävuodesta eteenpäin kannattaa tehdä paksusuolen tähystys. Usein tällainen tähystys riittää kerran 10 vuodessa; sen avulla voidaan eliminoida limakalvomuutokset ennakoivasti, ennen kuin syöpä kehittyy.

Kuva: Pixabay

SUOSITUIMMAT