Testaa, oletko oikeasti kunnossa – näin monta vatsalihasliikettä ikäisesi jaksaa



Kuinka monta vatsalihasliikettä jaksat putkeen ilman taukoa? Asiantuntijoiden mukaan vastaus voi kertoa yllättävän paljon yleiskunnostasi, kehon hallinnasta ja jopa siitä, vastaako kuntosi omaa ikäluokkaasi.

Moni haluaa pysyä kunnossa, mutta treeni ei aina pysy mukana arjen kiireissä, loukkaantumisissa tai siinä, että on muuten vain tyytyväinen omaan vartaloonsa. Silti keskivartalon lihasten vahvistaminen olisi tärkeää – ei vain ulkonäköä, vaan arjen toimintakykyä varten.

Keskivartalo pitää koko kehon kasassa

Brittiläinen armeijaveteraani ja nykyinen fysioterapeutti Nell Mead korostaa, ettei keskivartalo toimi erillisenä lihasryhmänä, vaan kokonaisuutena, joka tukee koko kehoa. Hänen mukaansa keskikroppa vakauttaa liikettä lähes kaikessa, mitä teemme päivän aikana.

Hyvä keskivartalon lihasvoima auttaa kävelyssä, juoksemisessa, kumartumisessa, ylösnousemisessa, yläkaapin tavoittamisessa ja niinkin arkisessa asiassa kuin astianpesukoneen tyhjentämisessä. Vahva keskivartalo vähentää myös selkävammojen riskiä, koska se tukee selkärangan ympärillä olevia lihaksia ja kudoksia.

Siksi vatsalihasharjoittelu ei ole vain sixpackin metsästystä, vaan konkreettinen sijoitus toimintakykyiseen arkeen.

Kuinka monta vatsalihasliikettä eri-ikäisen olisi hyvä jaksaa

Kipuun ja kroonisiin sairauksiin erikoistunut fysiologi Nico Schwandt kertoo, että tietyt suuntaa-antavat vatsarutistusmäärät kuvaavat melko hyvin hyvää peruskuntoa eri ikäryhmissä.

Hänen mukaansa 30–39-vuotiaiden olisi hyvä pystyä tekemään noin 40 vatsarutistusta ja toistaa tämä harjoitus vähintään kaksi tai kolme kertaa viikossa. Nelikymppisille, eli 40–49-vuotiaille, realistinen ja hyvä tavoite on noin 30 vatsalihasliikettä putkeen.

Kun ikää on 60–69 vuotta, vatsarutistuksia ei tarvitse tulla samaa määrää kuin nuorempana, mutta kymmenen siistiä, hallittua toistoa toimii tavoitteena. Yli 70-vuotiaille viisi vatsalihasliikettä riittää jo kertomaan siitä, että keskivartalon voima on ikäryhmään nähden varsin hyvä.

Schwandt korostaa, että nämä luvut ovat tavoitteita, eivät kiveen hakattuja rajoja. Tarkoitus ei ole lannistua, jos oma tulos jää alle viitearvojen, vaan käyttää niitä suuntaviivana: mihin olisi realistista pyrkiä oman kunnon ja terveyden puitteissa.

Tekniikka tärkeämpää kuin numerot – älä vertaa itseäsi muihin

Asiantuntijan mukaan tärkeämpää kuin punnertaa itsensä väkisin tiettyyn lukemaan, on hallita liike oikein ja pitää keskivartalon treeni osana säännöllistä liikkumista. Huono tekniikka voi pahimmillaan rasittaa niskaa ja alaselkää, eikä silloin saada sitä hyötyä, jota vatsatreenillä haetaan.

Schwandt muistuttaa myös, ettei kannata mitata itseään armottomasti muita vastaan. Se, että joku itseä vanhempi ihminen jaksaa enemmän liikkeitä, ei tarkoita epäonnistumista. Hän käyttää esimerkkinä nyrkkeilijälegenda Mike Tysonia, joka on lähes kuusikymppinen ja jaksaa todennäköisesti enemmän vatsarutistuksia kuin suuri osa kolmekymppisistä.

Tärkeintä on se, että oma keskivartalo vahvistuu, arjen liikkuminen helpottuu ja loukkaantumisriski pienenee. Vatsalihastesti voi toimia yksinkertaisena mittarina: kokeile montako liikettä jaksat nyt, treenaa säännöllisesti ja katso, miten tulos muuttuu muutaman viikon tai kuukauden päästä.

Lähde: Unilad



SUOSITUIMMAT