Avaruustutkijat ovat tehneet löydön, joka on herättänyt kiinnostusta tiedeyhteisössä. Linnunradalla sijaitsevalta hyvin vanhalta kiviplaneetalta on havaittu ilmakehä, vaikka sen ei aiemmin uskottu olevan mahdollista.
Kyseessä on TOI-561 b -niminen eksoplaneetta, jota tutkittiin James Webb -avaruusteleskoopilla. Planeetta kiertää tähteään poikkeuksellisen läheltä ja vauhdilla. Yksi vuosi siellä kestää vain runsaat kymmenen tuntia.
Juuri tämä tekee löydöstä erityisen hämmentävän. Planeetan on aiemmin uskottu olevan niin kuuma ja pieni, ettei se voisi pitää kaasukehäänsä ympärillään kovinkaan pitkään.
Tutkijoiden havainnot viittaavat kuitenkin siihen, että planeettaa ympäröi melko paksu kaasukerros.
Lämpötila ei ollutkaan niin korkea kuin odotettiin
Tutkimuksessa tarkasteltiin planeetan tähteen päin olevaa puolta, joka on jatkuvassa päivänvalossa. Mittaukset yllättivät tutkijat.
Planeetan lämpötilan arvioitiin olevan noin 4 900 Fahrenheit-astetta, mutta havaittu lämpötila jäi noin 3 200 Fahrenheit-asteeseen. Ero on niin suuri, että tutkijat alkoivat epäillä lämmön jakautuvan planeetalla tavalla, jota ei ollut osattu odottaa.
Havaintojen perusteella ilmakehä voi toimia eräänlaisena lämmönsiirtojärjestelmänä, joka jakaa kuumuutta tasaisemmin planeetan eri osiin. Tämä voisi selittää sen, miksi lämpötila jäi ennakoitua alemmaksi.
Planeetta on hyvin erilainen kuin Maa
TOI-561 b on kiviplaneetta, mutta muuten yhtäläisyydet Maahan jäävät vähäisiksi. Se on erittäin kuuma ja kiertää tähtensä hyvin läheltä.
Tutkijat arvioivat myös, että planeetta voi koostua kevyemmistä aineista kuin Maa. Sen tiheys ei vastaa täysin sellaista koostumusta, jota Maan kaltaiselta kiviplaneetalta odotettaisiin.
Löytö tekee planeetasta entistä kiinnostavamman, sillä se ei sovi helposti aiempiin käsityksiin tämän tyyppisistä maailmoista.
Muinainen planeetta poikkeavassa ympäristössä
Tutkijoiden mukaan planeetta kiertää hyvin vanhaa tähteä, joka on noin kaksi kertaa Aurinkoa vanhempi. Tähti on myös rautaköyhä, mikä viittaa siihen, että planeetta on voinut muodostua hyvin erilaisessa kemiallisessa ympäristössä kuin oman aurinkokuntamme planeetat.
Tämä voi osaltaan selittää, miksi TOI-561 b näyttää käyttäytyvän tavalla, jota tutkijat eivät pitäneet mahdollisena.
Löytö avaa samalla uusia kysymyksiä siitä, millaisia planeettoja galaksissamme voi olla ja miten ne ovat syntyneet.