Uusi tutkimus aikuisikäisistä kannabiksen käyttäjistä haastaa käsityksen, että satunnainen tai kohtuullinen käyttö keski-iässä väistämättä rapauttaisi älyllisiä kykyjä. Samalla se vahvistaa kuvaa siitä, että kannabis ei ole harmiton – erityisesti muistin kannalta.
Tutkimuksen mukaan keski-ikäisillä kannabista käyttävillä aikuisilla oli heikompi sanallinen muisti kuin niillä, jotka eivät käyttäneet huumetta lainkaan. Sen sijaan selvää näyttöä siitä, että kannabiksen käyttö kiihdyttäisi ikääntymiseen liittyvää kognitiivista heikkenemistä, ei löytynyt.
Teini-iän ja aikuisuuden kannabiskäyttö eivät ole sama asia
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että nuorena aloitettu säännöllinen kannabiksen käyttö voi vaikuttaa aivojen kehitykseen ja olla yhteydessä alhaisempiin testituloksiin myöhemmin elämässä. Yhdessä laajassa, 44 vuoden ajan seuratussa tutkimuksessa säännöllisesti kannabista käyttäneiden älykkyysosamäärä oli keskimäärin hieman matalampi kuin niillä, jotka eivät olleet käyttäneet.
Asiantuntijat ovat varoittaneet, että nuorena aloitettu käyttö osuu aikaan, jolloin aivot ovat edelleen kehitysvaiheessa. Tästä on syntynyt kuva, että kannabiksen polttaminen “nuorena kehittyvissä aivoissa” voi jättää pidempiä jälkiä kuin myöhemmin aloitettu käyttö.
Nyt tarkasteltu tutkimus keskittyi yksinomaan keski-ikäisiin aikuisiin, ja sen tavoitteena oli selvittää, mitä kannabiksen käyttö tekee kognitiiviselle suorituskyvylle silloin, kun aivot ovat jo kypsyneet.
Australialaistutkimus seurasi lähes 1 900 aikuista
Vuonna 2016 käynnistetyssä kohorttitutkimuksessa tarkasteltiin 1 897 australialaista, jotka olivat rekrytointivaiheessa 40–46-vuotiaita. Osallistujia seurattiin useiden vuosien ajan, ja he osallistuivat kolmeen tutkimuskierrokseen neljän ja kahdeksan vuoden välein.
Tutkijat selvittivät sekä sitä, miten kannabiksen käyttäjät ja ei-käyttäjät erosivat toisistaan, että sitä, muuttuiko yksittäisten ihmisten kognitiivinen suorituskyky ajan myötä kannabiksen käytön perusteella.
Osallistujat tekivät useita eri testejä, jotka mittasivat muun muassa:
– välitöntä ja viivästettyä muistia
– sanallista oppimista
– tarkkaavuutta ja reaktioaikaa
– kykyä käsitellä symboleja ja numeroita.
Lisäksi jokaisella tutkimuskierroksella arvioitiin niin sanottu premorbidinen verbaalinen kyky – eli osallistujien sanallinen lahjakkuus ennen mahdollisia sairaus- tai heikkenemistekijöitä – sekä itse ilmoitettu kannabiksen käyttö edellisen vuoden ajalta.
Kannabista käyttävillä heikompi sanallinen muisti
Kun tuloksia verrattiin, esiin nousi selvä ero: kannabista käyttäneillä aikuisilla oli keskimäärin heikompi välitön muisti ja taipumus suoriutua muita huonommin viivästetyn muistin tehtävissä.
Kun tutkijat huomioivat osallistujien taustatekijät, kuten koulutuksen, muut terveystekijät ja premorbidisen verbaalisen kyvyn, kannabista käyttämättömät menestyivät testeissä paremmin kuin käyttäjät.
Eroja havaittiin siis ennen kaikkea ryhmien välillä. Kannabiksen käyttäjät muodostivat joukon, jolla oli keskimäärin heikompi sanallinen muisti kuin niillä, jotka eivät käyttäneet huumetta.
Ei selkeää näyttöä kiihtyneestä aivojen rappeutumisesta
Tutkijat tarkastelivat lisäksi, muuttuiko samaan henkilöön liittyvä kognitiivinen suorituskyky ajan kuluessa suhteessa kannabiksen käyttöön. Tästä ei löytynyt yhtä selkeää yhteyttä.
Tutkimuksen mukaan kannabiksen käytön taso ei näyttänyt olevan suoraan yhteydessä siihen, kuinka nopeasti keski-ikäisen aikuisen kognitiivinen suorituskyky heikkeni seurannan aikana. Toisin sanoen kannabiksen käyttäjillä ei havaittu poikkeuksellisen nopeaa älyllisten kykyjen rapautumista verrattuna muihin seurannan vuosien aikana.
Kokonaisuutena tulokset viittasivat siihen, että kannabiksen käyttäjien heikompi sanallinen muisti liittyi enemmän siihen, millaiset erot käyttäjien ja ei-käyttäjien välillä olivat alun perin, kuin siihen, että käyttö olisi seurannan aikana kiihdyttänyt heikkenemistä.
Tutkimuksessa todettiin, ettei ollut vakuuttavaa näyttöä siitä, että kannabiksen käyttö keski-iässä aiheuttaisi selvästi nopeampaa kognitiivista heikkenemistä iän myötä – lukuun ottamatta sanallisen muistin eroja, jotka eivät kuitenkaan selittyneet pelkästään nykyisellä käyttötasolla.
Mitä tulokset eivät kerro – ja miksi varovaisuus on silti tarpeen
Vaikka tutkimus ei löytänyt selkeää näyttöä siitä, että keski-iässä aloitettu tai jatkunut kannabiksen käyttö kiihdyttäisi aivojen ikääntymistä, se ei tarkoita, että kannabis olisi riskitön.
Tutkimus ei esimerkiksi:
– kerro mitään voimakkaan tai päivittäisen käytön vaikutuksista pitkällä aikavälillä
– ota kantaa muihin terveysvaikutuksiin, kuten mielenterveysriskeihin, riippuvuuteen tai keuhkoihin kohdistuviin haittoihin
– muuta aiempaa näyttöä siitä, että nuorena aloitettu säännöllinen käyttö voi olla yhteydessä heikompiin oppimistuloksiin ja matalampaan älykkyysosamäärään.
Lisäksi kyseessä oli havaintotutkimus: se voi kertoa yhteyksistä, mutta ei yksiselitteisesti todista, mikä aiheuttaa mitäkin. On mahdollista, että osa kannabista käyttävien heikommasta muistisuoriutumisesta selittyy muilla tekijöillä, kuten elintavoilla, muulla päihteiden käytöllä tai taustalla olevilla terveysongelmilla.
Tutkijoiden viesti onkin varovainen: tulosten perusteella keski-iässä käytetty kannabis ei näytä kiihdyttävän kognitiivista heikkenemistä samalla tavalla kuin usein pelätään, mutta se kytkeytyy heikompaan sanalliseen muistiin ja on osa laajempaa terveyskokonaisuutta, jonka riskejä ei pidä vähätellä.
Jos oma kannabiksen käyttö tai läheisen päihteidenkäyttö mietityttää, apua on saatavilla terveydenhuollosta ja päihdeneuvontaan erikoistuneista palveluista. Varhainen keskustelu ja tuki voivat ehkäistä ongelmien syvenemistä.
Lähde: LADbible