New Jerseystä kotoisin oleva psykoterapeutti Erica Tait kertoo kokeneensa hetken, jota hän itse kuvaa kuolemanrajakokemukseksi. Kaikki alkoi vaelluksella Palisades-vuoristossa Hudson-joen varrella, kun hän päätti laskeutua kuivuneen vesiputouksen kohdalla.
Erica kertoo, että tilanne muuttui nopeasti hengenvaaralliseksi. Hän liukastui kiveen ja putosi noin 18 metrin matkan kiville.
Rajut vammat ja tajuttomuus putouksen jälkeen
Erica loukkaantui vakavasti. Hän kertoo murtaneensa kylkiluita, lantion, selkärangan ja käsivarren sekä puhkaisseensa keuhkonsa ennen kuin menetti tajuntansa. Hän onnistui kuitenkin soittamaan apua ennen kuin voimat loppuivat.
Kokemus kehon ulkopuolelta ja oivallus kuolemasta
Erica kuvaa, että ensimmäinen selkeä muistikuva on tunne irtautumisesta omasta kehosta. Hän kertoo katsoneensa kehoaan ja ajatelleensa, ettei ole sama asia kuin fyysinen olemuksensa. Samalla hän koki voimakkaan oivalluksen siitä, ettei kuolema hänen mukaansa ole lopullinen.
Erica sanoo, että ennen onnettomuutta hän uskoi lähinnä siihen, minkä voi aistia viidellä aistilla. Kokemus muutti hänen ajatteluaan siitä, mitä “olemassaolo” voi tarkoittaa.
Elämä välähti silmien edessä ja menneisyys nousi pintaan
Erica kertoo kokeneensa myös niin sanotun elämäntarkastelun, jossa oma elämä ikään kuin vilisi läpi. Hän sanoo olleensa onnettomuuden aikaan riippuvuuden ja trauman kanssa kamppaileva, haavoittunut ihminen. Kokemuksen aikana hän kertoo ymmärtäneensä myös sen, että oli satuttanut ympärillään olevia enemmän kuin oli tullut ajatelleeksi.
Hänen mukaansa se johti syvään myötätuntoon ja tunteeseen siitä, että elämällä on tarkoitus, joka liittyy toisiin ihmisiin.
Valo, rauha ja tunne yhteydestä
Erica kuvailee kokeneensa myös “valkoisen valon” ja sanoo tunteneensa sellaista rakkautta ja rauhaa, jota ei osaa pukea sanoiksi. Hän kertoo tunteneensa, että kaikki on tavalla tai toisella yhteydessä toisiinsa ja että erillisyyden tunne katosi.
Seitsemän tuntia loukkaantuneena ja pitkä toipuminen
Erica kertoo olleensa kallion juurella noin seitsemän tuntia ennen kuin vapaalla ollut palomies löysi hänet. Hän kuvaa, että pelastaja oli saanut vaistonvaraisen ajatuksen siitä, missä hän voisi olla.
Erica vietti sairaalassa noin kuukauden ja oli pyörätuolissa kuusi kuukautta. Nyt hän kertoo ajattelevansa kokemusta eräänlaisena lahjana, joka muutti hänen suhtautumistaan elämään.
Lähde: Unilad