Kirjailija Jari Tervo on kertonut sairastavansa sepelvaltimotautia, ja hänen kuvauksensa oireista muistuttaa karulla tavalla siitä, miten petollisesta kansansairaudesta on kyse. Oireet voivat olla epämääräisiä, helposti sivuutettavia ja pahimmillaan ensimmäinen varoitusmerkki voi tulla aivan liian myöhään.
Oireet voivat tuntua yllättävän tavallisilta
Jari Tervo kertoo kirjassaan, että kevään aikana rintaa puristi hetkittäin esimerkiksi silloin, kun hän kumartui sitomaan kengännauhoja ennen kävelylle lähtöä. Hän selitti tuntemuksiaan itselleen hankalalla asennolla ja hetkellisellä huonolla ololla.
Juuri tämä on tyypillistä myös lääkärien mukaan. Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkalan mukaan moni potilas, etenkin mies, ei halua ensimmäiseksi uskoa, että oireiden taustalla voisi olla sydänperäinen syy. Oireille etsitään mielellään jokin arkinen ja vaarattomalta kuulostava selitys.
Sepelvaltimotaudin oireet voivatkin olla hyvin epämääräisiä. Tyypillinen oire on rasituksessa tuntuva rintakipu tai polttava, närästystä muistuttava tunne, joka helpottaa nopeasti levossa. Kaikilla oireet eivät kuitenkaan tunnu samalla tavalla.
Kipu ei aina tunnu rinnassa
Sairaus voi oireilla myös niin, että kipu säteilee kaulalle, hampaisiin, olkapäihin tai selkään lapojen väliin. Joskus varsinaista kipua ei ole lainkaan, vaan tunne voi olla ennemmin pakahduttava, puristava tai ahdistava.
Joillakin sepelvaltimotauti voi näkyä rasituksessa pelkästään pahoinvointina ja yleisenä huonona olona. Siksi oireiden tunnistaminen voi olla vaikeaa, ja juuri tämä tekee sairaudesta vaarallisen.
Epämääräisiäkään tuntemuksia ei pitäisi vähätellä. Jos oireet jatkuvat tai toistuvat, ne pitäisi tutkituttaa ajoissa.
Joskus ensimmäinen oire tulee liian myöhään
Sepelvaltimotauti ei aina varoita etukäteen. Joskus sen ensimmäinen niin sanottu oire voi olla sydäninfarkti. Siksi sairauden kohdalla aikainen reagointi on erityisen tärkeää.
Taudissa valtimon seinämään kehittyy ahtauma, joka alkaa usein muodostua jo nuoruusiässä. Ajan myötä ahtauma kasvaa niin suureksi, että se alkaa häiritä verenkiertoa ja aiheuttaa sydämen hapenpuutetta. Juuri tästä oireet syntyvät.
Sepelvaltimotauti voi olla myös hankala todeta. Tavallisessa lääkärintutkimuksessa ei välttämättä löydy poikkeavaa, ja lepotilassa otettu sydänfilmi voi olla täysin normaali. Myös rasitus-EKG voi jäädä normaaliksi, vaikka tauti olisi jo olemassa.
Sen sijaan kohtauksen aikana otettu sydänfilmi voi paljastaa tilanteen nopeasti. Tällöin tukkeutunut suoni havaitaan yleensä paremmin, ja hoito voidaan aloittaa viiveettä.
Elintavoilla on suuri merkitys
Vaikka jo puhjennutta sepelvaltimotautia ei voida parantaa kokonaan, sen etenemistä voidaan hidastaa merkittävästi. Hoidossa käytetään lääkehoitoa, ja tarvittaessa tehdään pallolaajennus tai ohitusleikkaus.
Sairauden ehkäisyssä tärkeimpiä asioita ovat normaalipaino, tupakoimattomuus, liikunta ja terveellinen ruokavalio, jossa korostuvat kuidut ja pehmeät rasvat. Myös kohonnut verenpaine ja korkea kolesteroli täytyy hoitaa asianmukaisesti.
Jari Tervo on kertonut tehneensä elämäntapamuutoksia ja jättäneensä esimerkiksi sokerin sekä alkoholin. Molemmilla voi olla haitallisia vaikutuksia sydänterveyteen. Alkoholi voi lisätä rytmihäiriöherkkyyttä, nostaa verenpainetta ja heikentää sydämen toimintaa, kun taas runsas sokerin saanti voi kasvattaa veren triglyseridipitoisuutta ja altistaa ylipainolle.
Kyse on yleisestä mutta usein aliarvioidusta sairaudesta
Sepelvaltimotauti on yleisin kuolemaan johtava verenkiertoelinten sairaus Suomessa. Sitä sairastaa arviolta 200 000 suomalaista.
Juuri siksi oireiden tunnistaminen on niin tärkeää. Vaikka tuntemus tuntuisi aluksi pieneltä, toistuvalta tai helposti selitettävältä, taustalla voi olla sairaus, jota ei pitäisi jättää huomaamatta.
Lähde: IL