Narsistisen persoonallisuushäiriön diagnoosin saanut Jacob Skidmore on puhunut avoimesti siitä, millaista narsismi on hänen omasta näkökulmastaan. Yhdessä videossaan hän tarttui ilmiöön, josta käytetään nimeä imurointi. Kyse on toimintatavasta, jossa toinen yrittää vetää kumppanin tai ex-kumppanin takaisin lähelleen sen jälkeen, kun on tehnyt jotain, joka on työntänyt toisen pois.
Skidmore sanoi termin itsessään tuntuvan hänestä oudolta, koska parisuhdekeskusteluun ilmestyy jatkuvasti uusia muotisanoja. Ilmiön hän kuitenkin tunnisti heti käyttäytymisenä.
Mitä imurointi tarkoittaa käytännössä
Skidmoren sanoin imurointi on käyttäytymistä, jolla narsistisen persoonallisuushäiriön kanssa elävä ihminen yrittää saada toisen takaisin elämäänsä tavalla, joka ei hänen mukaansa herätä häpeää. Hän painotti, että hienovaraisin tapa on usein se, miten asia esitetään.
Psykologi Susan Albers kuvaili ilmiötä Cleveland Clinicille arkiseksi parisuhdekuvioksi, jonka tarkoitus on ikään kuin “imaista” toinen takaisin suhteeseen, josta tämä on jo vetäytynyt. Albersin mukaan kokemus voi tuntua vuoristoradalta: ensin tulee iso pettymys, sitten lupaus siitä, että kaikki muuttuu ja että saat vihdoin kaiken, mitä olet toivonut. Juuri se lupaus voi tuntua hetken helpottavalta ja houkuttelevalta, kunnes se katoaa nopeasti ja jättää jälkeensä hämmentyneen, manipuloidun ja turhautuneen olon.
Yksinkertaistettuna imurointi nousee esiin silloin, kun suhde on katkeamassa, mutta toinen ei halua päästää irti.
Merkit, joista ilmiön voi tunnistaa
Skidmoren mukaan imuroinnin alku voi näyttää rakkauspommitukselta ja dramaattisilta julistuksilta. Sen jälkeen kuvio saattaa kääntyä syyttelyksi. Hän myönsi tehneensä tällaisia käytöksiä aiemmassa suhteessaan.
Albers kertoi, että imurointi voi näkyä esimerkiksi suurina anteeksipyyntöinä ja puheena siitä, että oma toiminta ymmärretään ja otetaan “omaksi syyksi”. Hän kuitenkin korosti, että ulospäin katuva ja vastuunkantoinen vaikutelma voi jäädä näennäiseksi, ja sitä seuraa usein suuri lupaus muutoksesta.
Rakkauspommitus voi tarkoittaa lahjoja, kehuja ja tulevaisuuden suunnitelmilla maalaamista niin, että toisen on helppo uskoa, että tällä kertaa kaikki on oikeasti toisin. Albersin mukaan yhteydenotto voi tulla myös tekosyillä, esimerkiksi “vahingossa” lähetetyllä viestillä tai muulla verukkeella, jonka tarkoitus on avata ovi takaisin keskusteluun.
Jos suora yhteydenotto ei tuota tulosta, yhteyttä voidaan Albersin mukaan hakea epäsuorasti ystävien ja perheen kautta. Hän varoitti myös siitä, että tilanteeseen voi ilmestyä äkillinen “kriisi”, joka saa toisen tuntemaan, ettei välien katkaisu ole mahdollista. Tekstissä nostettiin esiin myös kaasuvalotuksen kaltainen sekoittava viestintä. Äärimmäisissä tilanteissa mainittiin uhkailu ja väkivalta.
Lue myös: Näin narsisti tuhoaa itsetuntosi – opi tunnistamaan merkit
Miten imurointiin kannattaa reagoida
Albersin mukaan ensimmäinen askel on tunnistaa kuvio ja huomata, että kyse on toistuvasta toimintatavasta eikä yksittäisestä sattumasta. Sen jälkeen hän suositteli katkaisemaan kaiken kommunikaation ja estämään yhteydenottoyritykset.
Jos yhteydenpitoa ei jostain syystä voi kokonaan välttää, Albers neuvoi reagoimaan mahdollisimman neutraalisti. Tavoite on, ettei lähde mukaan syötteihin eikä provosoidu, jolloin toinen ei saa tilanteesta tunnepolttoainetta.
Hän piti tärkeänä myös sitä, että lähipiiri tietää tilanteesta, koska yksi reitti takaisin voi kulkea juuri ystävien ja perheen kautta. Vaikeammissa tilanteissa saatetaan tarvita ulkopuolista ohjausta ja tarvittaessa myös lain tuomaa suojaa.
Jos suhteeseen liittyy uhkailua, väkivallan pelkoa tai vainoa, tilanne kannattaa ottaa vakavasti ja hakea apua heti omasta turvaverkosta ja viranomaisilta.
Lähde: LADbible