Yhdysvaltalaiset tv-saarnaajat ovat jo vuosikymmenten ajan keränneet valtavia yleisöjä, lahjoituksia ja varallisuutta. Osa tunnetuimmista nimistä elää tavalla, joka on herättänyt rajua kritiikkiä: yksityiskoneet, miljoonakodit ja suuriksi arvioidut omaisuudet ovat tehneet uskosta myös ison taloudellisen ilmiön.
Yhdysvalloissa uskonnollinen julistaminen ei ole monille vain sunnuntaisaarna. Se on televisiota, suoratoistoa, kirjoja, kiertueita, lahjoituskampanjoita ja suuria megakirkkoja, joiden ympärille on rakentunut valtava taloudellinen koneisto.
Erityisesti niin sanotun menestysteologian edustajat ovat nousseet otsikoihin. Heidän sanomassaan korostuu ajatus siitä, että usko, lahjoittaminen ja positiivinen ajattelu voivat johtaa myös taloudelliseen menestykseen.
Samalla moni kriitikko kysyy, missä kulkee hengellisen työn ja ylellisen elämäntyylin raja.
Kenneth Copeland on kiistellyin nimi
Yksi tunnetuimmista ja kiistellyimmistä amerikkalaisista tv-saarnaajista on Kenneth Copeland. Hänen varallisuudestaan liikkuu erilaisia arvioita, mutta useissa lähteissä puhutaan sadoista miljoonista dollareista. Houston Chronicle on aiemmin kutsunut häntä Amerikan varakkaimmaksi pastoriksi, ja arvioissa on mainittu jopa noin 750 miljoonan dollarin omaisuus. Myöhemmissä arvioissa summa on ollut pienempi, mutta edelleen poikkeuksellisen suuri.
Copelandin elämäntapa on herättänyt erityistä huomiota hänen yksityiskoneidensa ja suuren asuntonsa vuoksi. Washington Postin mukaan Copeland on puolustanut yksityiskoneiden käyttöä hengellisellä työllä ja sillä, ettei hän halua matkustaa kaupallisilla lennoilla.
Kriitikoiden mielestä asetelma on ongelmallinen, koska suuri osa tv-saarnaajien toiminnasta perustuu seuraajien lahjoituksiin. Puolustajien mukaan kyse on laillisesta toiminnasta, jossa menestys syntyy kirjoista, mediasta, tapahtumista ja vuosikymmeniä jatkuneesta työstä.
Joel Osteen kiistää luksuselämän väitteitä
Toinen tunnettu nimi on Houstonin Lakewood Churchin pastori Joel Osteen. Hänen varallisuudekseen on arvioitu yli 100 miljoonaa dollaria, mutta Osteen on itse korostanut, ettei hänen rahansa tule seurakunnan palkasta vaan kirjamyynnistä ja mediaurasta.
Osteen on viime aikoina torjunut väitteitä ylenpalttisesta luksuselämästä. Hän on sanonut, ettei omista yksityiskoneita, jahteja tai luksusautokokoelmaa, vaikka hänen varallisuudestaan liikkuu jatkuvasti spekulaatioita.
Osteenin tapaus kuvaa hyvin sitä, miksi aihe herättää niin paljon keskustelua. Yhdysvalloissa megakirkko voi tavoittaa viikoittain valtavan yleisön, ja suosituimmista saarnoista voi kasvaa globaalia mediaa. Kun mukaan tulevat kirjat, podcastit, tv-lähetykset ja tapahtumat, pastorista voi tulla samalla hengellinen johtaja ja henkilöbrändi.
Miljoonakodit ja verokohtelu puhuttavat
Tv-saarnaajien kohdalla keskustelu ei liity vain palkkoihin. Monien kohdalla huomio on kiinnittynyt kiinteistöihin, kirkkojen omistuksiin, yksityisiin säätiöihin ja siihen, miten uskonnollisten toimijoiden verokohtelu eroaa tavallisista yrityksistä.
MinistryWatch on kirjoittanut, että useilla tunnetuilla pastoreilla ja tv-saarnaajilla on käytössään tai omistuksessaan miljoonaluokan asuntoja. Aihe on herättänyt keskustelua siitä, kuinka avoimesti uskonnollisten järjestöjen taloudesta pitäisi kertoa yleisölle.
Tarkkojen tulojen selvittäminen on kuitenkin vaikeaa. Kaikki saarnaajat eivät nosta suurta palkkaa seurakunnaltaan, mutta he voivat ansaita kirjoista, luennoista, tv-oikeuksista, lahjoituksista, sijoituksista tai omista mediayhtiöistään.
Uskon ja bisneksen raja jakaa mielipiteitä
Yhdysvaltalaiset tv-saarnaajat jakavat mielipiteitä voimakkaasti. Kannattajien mielestä he vievät evankeliumia miljoonille ihmisille, keräävät rahaa hyväntekeväisyyteen ja tarjoavat toivoa vaikeassa elämäntilanteessa oleville.
Kriitikoiden mielestä ongelma syntyy silloin, jos tavallisilta ihmisiltä kerätyt lahjoitukset muuttuvat saarnaajien ylelliseksi elämäntavaksi. Erityisesti yksityiskoneet, miljoonakodit ja valtavat varallisuusarviot ovat tehneet aiheesta toistuvan kohun.
Varmaa on ainakin se, että Yhdysvalloissa uskonnollinen media on kasvanut valtavaksi ilmiöksi. Suurimmat saarnaajat eivät ole enää vain seurakuntien johtajia. He ovat tv-kasvoja, kirjailijoita, puhujia, somebrändejä ja monimiljoonaisen uskonnollisen talouden keskushahmoja.