Kansaneläkelaitoksen eli Kelan etuuksiin tuli vuodenvaihteessa paljon muutoksia.
1.1.2021 voimaan astuneet euromääräiset summat löytyvät Kelan julkaisemalta listalta. Kela eritteli tiedotteessaan alla olevat keskeiset muutokset sosiaaliturvaan.
Korotuksia eläkkeisiin
Täysimääräinen kansaneläke on yksin asuvalle 665,29 e/kk ja parisuhteessa elävälle 593,97 e/kk (662,86 e/kk ja 591,79 e/kk vuonna 2020).
Takuueläkkeen täysi määrä ja täysimääräinen eläketuki ovat 837,59 e/kk (834,52 e/kk vuonna 2020).
Lesken alkueläke on 328,74 e/kk ja jatkoeläkkeen perusmäärä 102,97 e/kk. Lapseneläkkeen perusmäärä on 60,49 e/kk.
Eläkeläisen saama lapsikorotus alle 16-vuotiaasta huollettavasta lapsesta on 22,23 e/kk.
Rintamalisän määrä on 125,46 e/kk ja ylimääräisen rintamalisän määrä on yksin asuvalle 258,13 e/kk ja parisuhteessa elävälle 226,04 e/kk.
Myös työkyvyttömyyseläkkeen ja takuueläkkeen lepäämäänjättämisen ansaintaraja nousi. Työkyvyttömyyseläkkeen ohella voi nyt ansaita 837,59 e/kk ilman, että se vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeen tai takuueläkkeen maksun jatkumiseen.
Eläkkeensaajan asumistuessa muutoksia
Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärät suurenivat 0,9 % kaikissa kolmessa kuntaryhmässä.
Asumismenojen enimmäismäärä on
- I kuntaryhmässä 8 433 e/v
- II kuntaryhmässä 7 755 e/v
- III kuntaryhmässä 6 804 e/v.
Kuukausittaisina asumismenoina huomioon otettavat vesikustannukset nousivat 29,81 euroon henkilöä kohden (29,42 e/hlö/kk vuonna 2020). Huomioon otettavat lämmityskustannukset pysyivät ennallaan. Omakotitalon kuukausittaisista kunnossapitokustannuksista huomioon otettava määrä suureni 43,44 euroon (43,28 e/kk vuonna 2020). Korotukset otetaan huomioon seuraavassa eläkkeensaajan asumistuen tarkistuksessa.
Etuus- ja eläketiedot tulorekisteriin
Vuoden 2021 alusta lähtien tulorekisteriin ilmoitetaan palkkatietojen lisäksi myös tiedot maksetuista etuuksista ja eläkkeistä. Tulonsaaja voi tarkastaa tulorekisterin sähköisestä asiointipalvelusta ajantasaiset tiedot omista palkka-, eläke- ja etuustuloistaan.
Kela ilmoittaa tulorekisteriin kaikki 1.1.2021 alkaen maksetut veronalaiset etuudet ja ne verovapaat etuudet, jotka vaikuttavat perustoimeentulotukeen. Kela ilmoittaa tulorekisteriin myös työttömyyskorvauksiin liittyvät kulukorvaukset. Perustoimeentulotuen ja vammaistukien maksutietoja ei ilmoiteta tulorekisteriin.
Kela toimittaa tiedon maksetusta etuudesta tulorekisteriin viiden päivän kuluessa sen maksupäivästä. Tulorekisteriin ilmoitetut tiedot etuuksien maksamisesta korvaavat vuosi-ilmoitukset, jotka Kela on aiemmin tehnyt Verohallinnolle.
Korkeakouluopiskelijat maksavat terveydenhoitomaksun Kelalle
Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuu ja terveydenhoitomaksun kerääminen siirtyivät Kelalle 1.1.2021. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) palvelee nyt yliopisto-opiskelijoiden lisäksi myös ammattikorkeakouluissa opiskelevia.
Opiskelijoiden terveydenhoitomaksun maksavat kaikki suomalaiseen korkeakouluun tutkintoa suorittavat opiskelijat, jotka ovat ilmoittautuneet lukukaudelle läsnä olevaksi.
Korkeakouluopiskelijat maksavat terveydenhoitomaksun Kelalle ensimmäisen kerran kevätlukukaudelta 2021. Terveydenhoitomaksun suurus on 35,80 euroa lukukaudessa vuonna 2021. Opiskelijalle ei lähetetä laskua, vaan opiskelijan täytyy maksaa maksu oma-aloitteisesti Kelan asiointipalvelussa.
Opiskelijoiden tukien koronamuutokset
Opintolainahyvitykseen tai opintolainavähennykseen oikeuttavaa määräaikaa voidaan pidentää 0,5 lukuvuodella, jos opiskelija suoritti korkeakoulututkinnon syyslukukaudella 2020 (1.8. – 31.12.2020) ja valmistuminen viivästyi koronaepidemian takia.
Kela lähettää maalis-huhtikuussa 2021 hylkäävän päätösehdotuksen kaikille niille syyslukukaudella 2020 valmistuneille opiskelijoille, joiden opiskeluaika ylitti opintolainahyvitykseen tai -vähennykseen oikeuttavan määräajan. Jos valmistuminen viivästyi koronaepidemian takia, opiskelija voi pyytää Kelaa käsittelemään asian uudelleen. Uudelleenkäsittelypyynnössä opiskelija ilmoittaa, mitä tutkinnon suorittamiseksi vaadittavia opintoja hänellä jäi kevätlukukaudella 2020 (1.1.–31.7.2020) suorittamatta ja miten koronaepidemia vaikutti siihen, että ne jäivät suorittamatta.
Koronaepidemian aiheuttama opintojen viivästyminen voidaan ottaa huomioon myös silloin, kun opiskelija on siirtänyt korkeakouluopintojensa aloittamista koronaepidemian vuoksi. Tämä koskee opiskelijaa, joka on saanut ensimmäisen opiskeluoikeutensa tutkinto-opintoihin syyslukukaudella 2020 tai kevätlukukaudella 2021 alkavaan koulutukseen, mutta joka aloittaa opintonsa vasta myöhemmin koronaepidemian vuoksi.
Koulumatkatuen myöntämisehdot muuttuvat väliaikaisesti, koska koronasta johtuva etäopetus on yleistynyt. Opiskelija voi saada koulumatkatukea, jos hän kulkee vähintään 8 koulumatkatukeen oikeuttavaa edestakaista matkaa kalenterikuukaudessa. Koulumatkatukea voi saada näillä ehdoilla vain, jos koulumatkojen määrä on vähentynyt koronasta johtuvien opetusjärjestelyiden vuoksi. Muutos on voimassa kevätlukukauden eli 1.1.–31.7.2021.
Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki nousi 0,36 euroa. Tuki on 1.1. alkaen 2,30 euroa aterialta. Ateriatuen määrän nousu tarkoittaa käytännössä sitä, että Kela maksaa korkeakouluopiskelijan ateriasta aiempaa suuremman osuuden ja korkeakouluopiskelijan maksama osuus pienenee.
Perhe-etuuksiin korotuksia
Äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan sekä erityishoitorahan vähimmäismäärä suurentui ja on nyt 29,05 e/pv (28,94 e/pv vuonna 2020).
Kansaneläkeindeksiin sidottujen lastenhoidon tukien euromäärät suurenivat 0,4 %.
Elatustukeen korotus
Täyden elatustuen määrä suurentui ja on nyt 167,35 e/kk (167,01 e/kk vuonna 2020).
Elatusapuvelan maksuvapautuksen tulorajat muuttuivat. Elatusvelvollinen voi saada nyt maksuvapautuksen, jos hänen tulonsa ovat enintään 1 130,86 e/kk. Tulorajaa korotetaan jokaisesta alaikäisestä lapsesta 282,71 e/kk. Tulorajaa eivät kuitenkaan korota ne lapset, joille on myönnetty elatustuki. Vuoden 2020 määrät olivat 1 128,57 e/kk ja 282,14 e/kk.
Kela ei maksa elatustukea, jos lapsi pystyy elättämään itsensä omilla tuloillaan. Lapsen ansio- ja pääomatulojen rajat nousivat ja ovat nyt 791,60 e/kk, kun lapsi asuu kotona, ja 1 130,86 e/kk, kun hän asuu itsenäisesti. Vuonna 2020 rajat olivat 790,00 e/kk ja 1 128,57 e/kk.
Työttömyysetuuksiin korotuksia
Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrä suureni 33,78 euroon päivässä (oli 33,66 e/pv).
Myös työttömyysetuuden korotusosa ja lapsikorotukset suurenivat. Työttömyysetuuden korotusosa on 4,80 e/pv.
Lapsikorotukset ovat
- yhdestä lapsesta 5,30 e/pv
- kahdesta lapsesta yhteensä 7,78 e/pv
- vähintään kolmesta lapsesta yhteensä 10,03 e/pv.
Osa työttömyysturvan poikkeuksista jatkuu 31.3.2021 saakka
Koronaepidemian aikana työttömyysturvaan on tehty useita väliaikaisia lakimuutoksista. Osa poikkeuksista jatkuu 31.3.2021 asti. Esimerkiksi työttömyysetuuden suojaosa on korotettu 500 euroon. Tavallisesti suojaosa on 300 euroa. Suojaosa on rahamäärä, jonka työtön työnhakija voi ansaita ilman että se pienentää työttömyysetuutta.
Myös esimerkiksi liikkuvuusavustuksen ehtoja on helpotettu niin, että liikkuvuusavustusta voi saada 31.3.2021 asti kokoaikatyön työmatkaan, jos päivittäinen edestakainen työmatka kestää yli 2 tuntia. Tavallisesti työmatkan pitää olla yli 3 tuntia.
Lisäksi yrittäjät voivat saada maaliskuun loppuun asti työmarkkinatukea, jos yritystoiminta on kärsinyt koronaepidemian takia. Tukea voi saada yritysmuodosta riippumatta, eikä yritystoimintaa tarvitse lopettaa.
Yleisen asumistuen enimmäisasumismenot suurenivat
Yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja tarkistetaan elinkustannusindeksin mukaan. Se tarkoittaa sitä, että asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärät suurenivat hieman vuoden 2021 alussa. Uudet enimmäisasumismenot otettiin käyttöön 1.1.2021 alkaen tehtävissä tarkistuksissa ja uusissa myönnöissä.
Myös asumismenoksi hyväksyttävän vesimaksun määrä suureni hiukan. Nyt erikseen maksettavana vesimaksuna hyväksytään henkilöä kohden 19 e/kk.
Kansaneläkeindeksin tarkistuksen takia asumistuen perusomavastuu pieneni hieman. Hakijan täysimääräiseen asumistukeen oikeuttavat tulot voivat siis olla hieman suuremmat kuin vuonna 2020. Perusomavastuuta ei ole vuonna 2021 ollenkaan, jos ruokakunnan tulot ovat enintään 606 e/kk lisättynä 100 eurolla jokaista ruokakuntaan kuuluvaa aikuista ja 224 eurolla jokaista ruokakuntaan kuuluvaa lasta kohden.
Toimeentulotuen perusosa suureni
Toimeentulotuen perusosa suureni hieman. Vuonna 2020 perusosan määrä yksin asuvalla henkilöllä oli 502,21 e/kk, nyt se on 504,06 e/kk.
Toimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen vesimaksu nousi hieman. Vuonna 2020 vesimaksuna hyväksyttiin 21,60 euroa henkilöä kohden. Vuonna 2021 vesimaksuna hyväksytään 22,80 e / henkilö.
Lääkekattoon pieni korotus
Lääkekustannusten vuosiomavastuu (ns. lääkekatto) nousi hieman. Vuosiomavastuu on 579,78 e/kalenterivuosi (577,66 euroa vuonna 2020). Kun vuosiomavastuu ylittyy, asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta lääkevalmisteesta vain 2,50 euron omavastuun.
Lääkkeiden peruskorvaus (40 % lääkkeen myynti- tai viitehinnasta), alempi erityiskorvaus (65 % lääkkeen myynti- tai viitehinnasta) ja ylempi erityskorvaus (100 % lääkkeen myynti- tai viitehinnasta) säilyivät ennallaan. Myös alkuomavastuu (50 e), jonka asiakas maksaa kokonaan itse, säilyi ennallaan.
Kela-korvaus yksityisessä terveydenhuollossa tehtävistä koronavirustutkimuksista nousi
Korvaus yksityisessä terveydenhuollossa tehdystä PCR-testistä on nyt 100 e (1.4.2020 lähtien korvaus oli 56 e).
PCR-testi otetaan hengitysteistä, ja näyte tutkitaan nukleiinihaponosoitusmenetelmällä. Testiä pidetään tällä hetkellä luotettavimpana testausmenetelmänä koronavirustaudin COVID-19 toteamiseksi.
Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärät säilyvät lähes ennallaan
Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärä suureni. Määrä on 29,05 e/pv (28,94 e/pv vuonna 2020).
Myös nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan määrä suureni. Määrä on 33,51 e/pv (33,39 e/pv vuonna 2020).
Matkojen korvaaminen muuttui
Korkeakouluopiskelijat ja ammattikorkeakouluopiskelijat saavat tänä vuonna korvausta matkoista Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) tuottamiin perusterveydenhuollon palveluihin. Matkat korvataan enintään niiden kustannusten mukaan, jotka aiheutuisivat opiskelijan kotisosoitteesta tehdystä matkasta lähimpään YTHS:n toimipisteeseen, josta opiskelijan tarvitsema hoito on saatavilla.
Matkojen korvaaminen muuttui myös tilanteissa, joissa annettu hoito maksetaan palvelusetelillä. Matkat korvataan nyt samalla tavoin kuin matkat hoitopaikkaan, joka on valittu terveydenhuoltolain mukaisen valinnanvapauden perusteella. Käytännössä tämä tarkoittaa asiakkaan asuinkunnan tai kuntayhtymän pääterveysasemaa.
Uusi kokeilu kuntoutuspalveluiden rekisteröitymismenettelystä
Kelan alkuvuodesta käynnistämässä kokeilussa kahden kuntoutuspalvelun tuottajat valitaan rekisteröitymismenettelyllä. Kuntoutuspalveluntuottaja voi rekisteröityä Oma väylä-kuntoutuksen ja aikuisten sydänkuntoutuskurssin toteuttajaksi, jos se täyttää Kelan asettamat ehdot ja hyväksyy Kelan määrittelemän hinnan.
Kuntoutuksen asiakkaille kokeilu tuo lisää vaihtoehtoja palveluntuottajan valintaan ja enemmän tietoja palvelujen toteuttamisesta.
Uutta neuropsykiatrista kuntoutusta nuorille ja nuorille aikuisille
Oma väylä -kuntoutus on uusi kuntoutuspalvelu 16–29-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat tukea neuropsykiatrisen häiriön vuoksi sosiaalisiin tai arjen hallinnan taitoihin, opintoihin ja työelämään.
Oma väylä -kuntoutukseen voi hakeutua nuori, jolla on todettu autismikirjon häiriö ilman kognitiivisen kehityksen häiriötä (Aspergerin oireyhtymä) tai aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD tai ADD. Oma väylä -kuntoutus alkaa huhtikuussa.
Tukea työuupumukseen
Uusi Oras-kurssi on tarkoitettu yli 18-vuotiaalle asiakkaalle tilanteeseen, jossa psyykkiset uupumusoireet uhkaavat hänen työkykyään. Oras-kurssilta asiakas saa konkreettisia ohjeita ja keinoja työn ja arjen haasteiden hallintaan. Kurssit alkavat huhtikuussa.
Kuntoutuskurssi uniapneaa sairastaville
Uniapneaa sairastavien kuntoutuskurssit alkavat vuoden 2021 aikana. Kurssilla asiakas saa konkreettisia ohjeita ja keinoja työn ja arjen haasteiden hallintaan. Lisäksi asiakas tunnistaa omia vahvuuksiaan ja voimavarojaan ja saa valmiuksia hyödyntää niitä. Kurssi on tarkoitettu yli 20-vuotiaille asiakkaille. Kurssit alkavat toukokuussa.
Etäkuntoutusta yhdistetään kasvokkaiseen laitoskuntoutukseen
Keväästä 2021 lähtien osa kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseista sisältää kasvokkaisen kuntoutuksen lisäksi etäkuntoutusta. Etäkuntoutus toteutetaan reaaliaikaisina kuvapuheluina sekä ajasta riippumattomana verkkokuntoutuksena.
Keväällä alkavat seuraavat etäkuntoutusta sisältävät kurssit:
- tyypin 1 diabetesta sairastavan nuoren sopeutumisvalmennus
- tyypin 1 diabetesta sairastavan aikuisen sopeutumisvalmennus
- metabolista oireyhtymää ja tyypin 2 diabetesta sairastavan sopeutumisvalmennus
- nuorten Itu-mielenterveyskurssi
- omaishoitajien kuntoutuskurssi
- hengityssairautta sairastavan aikuisen sopeutumisvalmennuskurssi.
Korotuksia vammaisetuuksiin
Vammaisetuuksien määrät suurenivat indeksitarkistusten takia hieman 1.1.2021 alkaen:
Alle 16-vuotiaan vammaistuki
- perusvammaistuki 93,39 e/kk
- korotettu vammaistuki 217,93 e/kk
- ylin vammaistuki 422,58 e/kk
16 vuotta täyttäneen vammaistuki
- perusvammaistuki 93,39 e/kk
- korotettu vammaistuki 217,93 e/kk
- ylin vammaistuki 422,58 e/kk
Eläkettä saavan hoitotuki
- perushoitotuki 71,48 e/kk
- korotettu hoitotuki 155,72 e/kk
- ylin hoitotuki 329,27 e/kk
- veteraanilisä 107,88 e/kk
Suomessa työskentelevän sosiaaliturvan ansioraja nousi
Ulkomailta Suomeen tuleva työntekijä voi saada Kelan maksamia etuuksia. Oikeus etuuksiin alkaa, jos ansaitsee vähintään 726,27 e/kk (723,69 e/kk vuonna 2020). Tuloraja vastaa työttömyysturvan peruspäivärahan kuukausimäärää. Kelan etuuksia voi saada niiltä kuukausilta, joilta tuloraja ylittyy.
Brexitin vaikutus sosiaaliturvaan
Ison-Britannian ja EU:n välisen erosopimuksen siirtymäaika päättyi vuoden 2020 lopussa. Ennen siirtymäajan päättymistä Suomeen Isosta-Britanniasta muuttaneiden ja vastaavasti Isosta-Britanniaan Suomesta muuttaneiden sosiaaliturva säilyy pääsääntöisesti ennallaan myös siirtymäajan jälkeen.
Siirtymäajan jälkeen muuttavien sosiaaliturvaoikeudet riippuvat EU:n ja Ison-Britannian keskinäisistä sopimuksista. Kela päivittää ajankohtaista tietoa Brexitin vaikutuksista etuuksiin täällä.
Lähde ja kuva: Kela