Suomessa on arviolta 230 000 diagnosoitua eteisvärinäpotilasta, ja noin kolmannes aivoinfarkteista liittyy eteisvärinään. Jos eteisvärinä havaittaisiin ajoissa, yhä useampi voisi välttää aivoinfarktin. Ensimmäiset merkit eteisvärinästä on mahdollista löytää helposti: mittaamalla oman pulssinsa säännöllisesti. Bristol Myers Squibb ja Pfizer -allianssin, Sydänliiton ja Aivoliiton yhteiskampanja Kansan liike kannustaa tekemään pulssinmittauksesta jokapäiväisen tavan. 

Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, kansantauti, jota sairastaa jo yli 200 000 suomalaista. Todellisuudessa eteisvärinäpotilaita on huomattavasti enemmän, sillä tauti on usein oireeton: jopa 40 prosenttia diagnosoiduista eteisvärinätapauksista on oireettomia. Arvioidaan, että joka neljäs keski-ikäinen tulee sairastumaan eteisvärinään.

Eteisvärinä ei ole itsessään hengenvaarallinen, se voi kuitenkin aiheuttaa sydämeen hyytymiä, jotka voivat kulkeutua aivoihin. Siksi jopa noin kolmannes aivoinfarkteista liittyy eteisvärinään. Hoitamaton eteisvärinä myös muun muassa huonontaa elämänlaatua ja voi aiheuttaa sydämen vajaatoiminnan. Eteisvärinä on lisäksi yhdistetty kohonneeseen dementiariskiin.

– On salakavalaa, että sekä oireisessa että oireettomassa eteisvärinässä on yhtäläinen aivoinfarktiriski. Oireeton, rauhallinen eteisvärinä harvoin vaikuttaa muuten potilaan vointiin tai arkeen. Osa potilaista huomaa kuitenkin heti rytmihäiriön sen alettua ja hakeutuu lääkäriin. Nämä potilaat jäävät ”haaviin” ja saavat tarvitsemansa hoidon, mutta oireettomassa ensimmäinen oire voi olla aivoinfarkti, sanoo kardiologi Harri Hietanen.

Merkittävin eteisvärinälle altistava tekijä on ikä, ja se onkin erityisesti yli 65-vuotiaiden sairaus. Väestön ikääntymisen seurauksena eteisvärinän esiintyvyyden arvioidaan lähes  kaksinkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä. Myös muut perussairaudet kuten kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta tai läppäviat, ylipaino, diabetes ja uniapnea altistavat eteisvärinälle. Eteisvärinän löytyminen ajoissa mahdollistaa myös riskitekijöihin puuttumisen ja tätä kautta voidaan edelleen pienentää aivoinfarktin riskiä.

Yksinkertainen käsiliike voi pelastaa henkesi

Mitä jos yhä useampi voisi välttää aivoinfarktin lisäämällä omiin arkirutiineihinsa yhden uuden tavan? Ensimmäiset merkit eteisvärinästä voi nimittäin löytää helposti: mittaamalla oman pulssinsa säännöllisesti. Se onnistuu varsin yksinkertaisesti käsin tunnustelemalla.

Jos sydämen syke on epäsäännöllinen, on syytä olla yhteydessä lääkärin. Varsinainen diagnoosi tehdään aina lääkärin määräämän EKG:n perusteella. Eteisvärinä nostaa potilaan riskiä saada aivoverenkiertohäiriö. Riskiä voidaan pienentää lääkityksellä sekä hoitamalla muut mahdolliset sairaudet ja riskitekijät.  

Eteisvärinän havaitsemisen haasteena on, että se voi olla kohtauksittainen. Pulssin mittaus joka päivä aamuin illoin on siksi varmin tapa huomata sydämensykkeen epäsäännöllisyydet.

– Jos huomaat sykkeesi epäsäännölliseksi joko rannepulssia tunnustellen tai verenpainemittarin ilmoittamana, kannattaa ottaa asia puheeksi lääkärisi kanssa, toteaa Hietanen.

Inhimillisten hyötyjen lisäksi eteisvärinän varhainen tunnistaminen säästäisi merkittävästi yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. Aivoverenkiertohäiriöstä johtuvat terveydenhuollon kustannukset ovat keskimäärin 86 000 euroa potilasta kohden.On myös todettu, että eteisvärinään liittyvät aivoverenkiertohäiriöt ovat vaikeampia ja sitä kautta kalliimpia kuin siihen liittymättömät. Lisäksi aivoinfarkti voi johtaa esimerkiksi työkyvyn menetykseen ja kuormittaa yhteiskuntaa hoitokustannusten lisäksi myös monilla muilla tavoilla.

Näin mittaat pulssisi oikein

• Ota rento ote ranteestasi ja tunnustele, mistä kohtaa pulssi tuntuu helpoiten.
  • Hyvä paikka monilla on ranteessa peukalon puolella.
  • Voit tunnustella pulssia myös kyynärtaipeesta tai kaulalta.
  • Paina valittua kohtaa kevyesti etu- ja keskisormella.
  • Tarkkaile, onko pulssi tasainen.
    • Tulevatko sykäykset säännöllisesti vai epäsäännöllisesti?
    • Rytmiä voi olla helpompi seurata laskemalla sykettä ääneen.
    • Laske sekuntikelloa apuna käyttäen seuraavaksi pulssin tiheys.
      • Laske pulssisi sykäykset 30 sekunnin ajan. Kerro tulos kahdella niin tiedät, montako kertaa sydämesi lyö minuutissa. Normaali leposyke on 50–110 lyöntiä minuutissa.
      • Jos pulssisi on niin tiheä tai epätasainen, että et saa sykkeestäsi selvää, ota yhteys lääkäriin.
      • Tee säännöllisestä pulssin mittaamisesta tapa mittaamalla pulssia aamuin illoin.

Lisätietoa osoitteissa www.kansanliike.fi ja www.tunnepulssisi.fi 

Kuva: Pixabay