Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) toteaa Ilta-Sanomille, että valtiojohto voisi tehdä esityksen Nato-jäsenyyden hakemisesta milloin tahansa ja asia voitaisiin käsitellä ”yksittäisissä päivissä”.
24. helmikuuta suomalaisten kanta Nato-jäsenyyden hakemiseen muuttui suuresti, kun Venäjä aloitti ”eritysoperaation” Ukrainassa. MTV:ssä huhtikuun alkupuolella julkaistun kyselymittauksen mukaan tällä hetkellä 68 % kansalaisista kannattaa jäsenyyden hakemista. 20 % ei osaa ilmoittaa kantaansa ja 12 % vastustaa hakemusta.
Eduskunta alkaa käsitellä lähetekeskustelussa keskiviikkona viime viikolla eduskuntaan annettua ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta.
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen totesi Ilta-Sanomille, että eduskunta pystyisi käsittelemään Nato-hakemuksen jättämisen vain päivissä, ”jos syystä tai toisesta valtiojohto – siis presidentti ja valtioneuvosto – arvioi, että hakemus pitää jättääkin heti”.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei ole ilmoittanut omaa mielipidettään Nato-jäsenyyden hakemisesta, mutta hän on lausunnoissaan suhtautunut siihen positiivisesti. Samoin on tehnyt pääministeri Sanna Marin (sd).
Normaalissa etenemismallissa Vanhasen mukaan ”kaikki olennaiset Nato-jäsenyyteen tai muihin vaihtoehtoihin liittyvät mahdollisuudet ja heikkoudet tulevat käsiteltyä perusteellisesti niin, että asiapohja kannan ottamiseksi on olemassa”. Tämä tarkoittaa käytännössä puoluekantojen päättämistä puoluekokouksissa sekä ”kaikkien asiantuntijoiden kuulemista”. On myös mahdollisuus, että eduskunnassa järjestettäisiin asiasta äänestys.
Vanhasen mukaan Nato-jäsenyyden hakeminen eli kakkosselonteon antaminen ei ole kiinni siitä, milloin ulkoasianvaliokunta on käsitellyt ykkösselonteon.
– Mutta jos ajatellaan, että ykkösselonteon käsittely ei olisi ehtinyt edes alkaa, niin silloin kakkosselonteon käsittely vie paljon enemmän aikaa eduskunnassa, koska samat asiat pitää kuitenkin perusteellisesti käsitellä, mihin ykkösselonteko antaa nyt mahdollisuuden, Vanhanen kertoo IS:lle.
Nato on Pohjois-Atlantin puolustusliitto, eli poliittinen ja sotilaallinen liittoutuma, johon kuuluu 30 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista jäsenmaata. Naton artikla viiden mukaan hyökkäys yhtäkin sen jäsenmaata kohtaan tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita kohtaan, jolloin myös puolustus on yhteinen. Natoon kuuluvat muun muassa Yhdysvallat, Kanada, Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Italia ja Espanja sekä Pohjoismaista Tanska ja Norja. Uudessa turvallisuustilanteessa Suomen ohella Nato-jäsenyyttä pohtii parhaillaan myös Ruotsi.
Lähteet: Ilta-Sanomat, MTV