Sähköautojen suosio kasvaa Suomessa kovaa vauhtia, joten riittävätkö latauspisteet? Näin sähköautoilun vaatimuksiin on varauduttu Suomessa.
Sähköautoilun suosiota selittävät muun muassa ajoneuvojen tekniikan kehittyminen, valikoiman parantuminen sekä erilaiset hankintatuet, jotka ovat kohdistuneet niin ajoneuvojen kuin niiden tarvitseman latausinfran hankkimiseen.
Joulukuussa 2021 rekisteröidyistä uusista autoista jo 44 prosenttia oli ladattavia, eli täyssähköautoja ja ladattavia hybridejä. Kasvavasta suosiosta huolimatta sähköautoiluun siirtyminen on vielä monelle kotitaloudelle ja yritykselle vierasta.
Sähköinen liikenne ry:n aloitteesta lähtenyt Arjen älykäs sähköautoilu -hanke kokoaa yhteen useita alan toimijoita, jotka tarjoavat asiantuntemustaan ja haluavat osaltaan helpottaa sähköautoiluun siirtymistä Suomessa.
– On hienoa, että niin monet sähköisen liikenteen toimijat yhdistävät osaamisensa ja tuottavat koordinoidusti tietoa sähköautoiluun liittyviin kysymyksiin, iloitsee Sähköinen liikenne ry:n toimitusjohtaja Heikki Karsimus.
– Hankkeeseen on saatu mukaan erittäin laaja osallistujakenttä monelta eri sektorilta. Mukana on auto- ja energia-alan yrityksiä ja etujärjestöjä, tutkimuslaitoksia, julkisia toimijoita ja muita sähköisen liikenteen kehityksestä kiinnostuneita toimijoita omalla asiantuntijuudellaan. Hankkeen päärahoittajan Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskuksen (STEK) lisäksi sitä rahoittavat useat alan keskeiset toimijat, kertoo hanketta koordinoivan Korkia Consulting Oy:n Executive Chairman Martti Malmivirta.
Liikenne on merkittävä CO2-päästöjen aiheuttaja ja liikenteen sähköistyminen on avaintoimenpide päästöjen vähentämisessä. Sähköautoilla onkin merkittävä rooli autoilun ja liikkumisen tulevaisuudessa.
– Uusien teknologioiden käyttöönotto ja laajamittainen yleistyminen on usein hidasta. Luotettavan ja puolueettoman viestinnän ja neuvonnan avulla kynnystä käyttöönottoon madalletaan ja samalla vauhditetaan kestävää kehitystä edistävien ratkaisujen yleistymistä. Tästä Motivassa on kokemusta muun muassa aurinkosähköjärjestelmien hankintaan liittyvässä neuvonnassa, johtava asiantuntija Jaakko Ketomäki valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy:stä kertoo.
Kilpailu sähköautojen ostajista kiihtyy tänä vuonna
Alle kymmenessä vuodessa Suomessa arvioidaan olevan jopa yli 600 000 sähkökäyttöistä autoa ja vuoteen 2030 mennessä noin 171 000 uutta latauspistettä, jotta pystyttäisiin vastaamaan sähköajoneuvojen tarpeisiin (VTT).
– Latausinfrastruktuurin laajeneminen on avainasemassa, kun kuljetaan kohti fossiilivapaata yhteiskuntaa. Yhtä tärkeää on keskustella siitä, miten haluamme näiden latauspisteiden toimivan ja integroituvan yhteiskuntaan, ennustaa akkujenhallintaratkaisujen toimittajan CTEKin sähköautoliiketoiminnasta vastaava globaali johtaja Cecilia Routledge.
CTEK ennustaa, että tänä vuonna avoimet standardit ja kuormanhallinta tulevat yhä tärkeämmiksi. Latauspisteiden yhteenliittäminen on yksi tärkeimmistä asioista, kun rakennetaan vakaita sähköjärjestelmiä ja ratkaistaan mahdollisia lataustehoon liittyviä ongelmia kaupunkialueilla tai suuremmissa kaupungeissa. Avointen protokollien, kuten OCPP:n, tulisi olla latausasemissa vakiona.
– Kaikissa latauspisteissä pitäisi olla kuormanhallinta, joka tarkoittaa, että lataus optimoidaan yksittäisten kotitalouksien ja kiinteistöjen tarpeiden ja kapasiteetin mukaan. Älykäs ja turvallinen lataus hyödyttää koko yhteiskuntaa, Routledge toteaa.
Yksinkertaiset maksuratkaisut tulevat käyttöön
Markkinoilla on nykyään monia toimijoita, mikä on johtanut siihen, että kaikilla latausasemilla on lukuisia erilaisia maksutapavaihtoehtoja.
– Sähköauton omistaja saattaa joutua säilyttämään useita RFID-tunnisteita hansikaslokerossa, jotta pystyy lataamaan auton tien päällä. Jos käyttää uutta latauspistettä, voi joutua myös skannaamaan QR-koodin ja rekisteröitymään verkkosivustolle tai sovellukseen, selventää Routledge.
EU-lainsäädäntöön ollaan ajamassa muutosta, jolla toimijat voidaan velvoittaa avaamaan latausasemansa kaikille läpinäkyvästi ja ilman syrjintää. Se osaltaan edellyttäisi, että maksukorttien on oltava käyttökelpoisia veloituksen aikana.
– Toivottavasti vuonna 2022 RFID-tunnisteet, QR-koodit ja sovellukset alkavat jäämään pois ja pääsemme käyttämään helppoa lähimaksua pankkikortilla tai puhelimella, kun auton akkua tarvitsee matkan varrella ladata muutama kilowattitunti.
Routledge kertoo, että ISO 15118 -standardi mahdollistaa sähköajoneuvon automaattisen tunnistamisen ja valtuutuksen yhteensopivilla latausasemilla.
Yhä useammat työnantajat tulevat tarjoamaan latauspisteitä
Nykyään monet työntekijät lataavat autoaan myös työpaikallaan. Asentamalla työpaikan parkkipaikalle latauspisteitä työnantaja voi tarjota oman ”huoltoaseman” työntekijöilleen. Se ei ainoastaan helpota työntekijöiden arkea, vaan myös osoittaa heille, että työnantaja tukee siirtymistä fossiilivapaaseen yhteiskuntaan.
– On hyvä muistaa, että sähköautojen latausmahdollisuuden tarjoaminen työpaikalla lasketaan verovapaaksi eduksi. Latausmahdollisuus työpaikalla tarkoittaa sitä, että työnantaja voi asettaa latauksen hinnaksi vähintään ladatun sähkön hinnan. Jos työntekijällä on vapaa autoetu, voi latauksen tarjota työnantajan piikkiin.
Routledge uskoo, että Suomessa yhä useampi yritys valitsee tänä vuonna kalustoonsa sähkökäyttöisiä ajoneuvoja. Tämä koskee etenkin liikennealaa, sillä liikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes.
– Tarvitsemme tehokkaita toimenpiteitä liikenteestä aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi. Yritykset vauhdittavat tänä vuonna sähköajoneuvoihin siirtymistä ja kun niitä ajavat työntekijät saavat hyviä kokemuksia, myös kuluttajakauppa suuntautuu yhä enemmän hybrideihin ja sähköautoihin, toteaa Routledge.
Lähteet: Teknologian tutkimuskeskus VTT, Sähköinen liikenne ry
Kuva: Pixabay