Aurinko ei ole vihollinen – miksi pelkäämme niitä asioita, jotka tekevät meille hyvää?



Olen jo vuosien ajan vältellyt uutisia. En siksi, etten haluaisi tietää, mitä maailmassa tapahtuu, vaan siksi, että tämän päivän otsikot on mielestäni rakennettu herättämään pelkoa.

Samalla olen miettinyt, kuinka kauas olemme ajautuneet siitä tavasta elää, johon ihmiskeho on luonnostaan sopeutunut.

Heräämme herätyskelloon. Vietämme päivämme keinovalossa. Istumme näyttöjen ääressä iltaan asti. Olemme jatkuvasti tavoitettavissa ja reagoimme viesteihin, ilmoituksiin ja uutisvirtaan lähes tauotta. Nukumme liian vähän ja ihmettelemme, miksi olemme väsyneitä, levottomia ja uupuneita.

Samaan aikaan saatamme pelätä asioita, jotka kuuluvat luonnolliseen elämään. Uutisotsikot ja ristiriitaiset terveysviestit voivat saada meidät välttelemään esimerkiksi auringonvaloa, viettämään enemmän aikaa sisällä tai unohtamaan luonnon merkityksen hyvinvoinnille.

Joskus tuntuu, että keskustelussa korostuvat niin vahvasti riskit, että luonnollisten asioiden monet hyödyt jäävät helposti vähemmälle huomiolle.

Aurinko on elämän lähde

Auringonvalo on elinehto kaikelle elolliselle. Ilman aurinkoa ei olisi kasveja, ravintoa eikä elämää sellaisena kuin sen tunnemme. Myös ihmisen keho on miljoonien vuosien aikana sopeutunut elämään luonnonvalon rytmissä.

Viime vuosina auringosta on puhuttu paljon sen haittojen kautta. On muistutettu UV-säteilystä, ihon vanhenemisesta ja ihosyöpäriskistä. On totta, että liiallinen auringossa oleminen ja erityisesti ihon palaminen lisäävät terveysriskejä. Mutta keskustelu jää usein siihen.

Aurinko on kuitenkin yksi tärkeimmistä hyvinvointimme tukipilareista.

Auringonvalo auttaa elimistöä muodostamaan D-vitamiinia, joka on tärkeä muun muassa vastustuskyvylle, luustolle ja lihaksille. Luonnonvalo tahdistaa sisäistä kelloamme, tukee vuorokausirytmiä ja auttaa monia nukkumaan paremmin.

Erityisesti aamun luonnonvalo on elimistölle arvokasta. Silmien kautta vastaanotettu valo tahdistaa sisäistä kelloa, lisää vireyttä ja auttaa aivoja säätelemään muun muassa serotoniinin ja myöhemmin illalla melatoniinin toimintaa. Moni huomaa tämän käytännössä parempana mielialana päivällä ja laadukkaampana unena yöllä.

Valolla on suuri vaikutus myös mielialaan. Ainakin itse huomaan, kuinka paljon energisempi ja positiivisempi olo on aurinkoisina päivinä. Pitkän ja pimeän talven jälkeen moni kokee olonsa väsyneeksi juuri siksi, että luonnonvaloa on ollut liian vähän.

Aurinko voi myös helpottaa joidenkin iho-ongelmien oireita. Kohtuullinen määrä auringonvaloa voi lievittää esimerkiksi psoriasiksen, atooppisen ihottuman ja joidenkin aknen muotojen oireita.

Vitamiinien ja elinvoiman lisäksi aurinko houkuttelee meidät ulos, saa meidät liikkumaan, hengittämään raitista ilmaa ja viettämään aikaa luonnossa. Luonto puolestaan rauhoittaa hermostoa, laskee stressiä ja auttaa palautumaan arjen kuormituksesta.

Entä aurinkorasvat?

Aurinkosuojien tarkoitus on ehkäistä ihon palamista ja siihen ne ovatkin tärkeä apu silloin, kun oleskellaan auringossa pitkään tai UV-säteily on voimakasta.

On kuitenkin hyvä tiedostaa, että tehokkaat aurinkosuojat vähentävät samalla myös iholle pääsevän UVB-säteilyn määrää, joka käynnistää D-vitamiinin muodostumisen.

Lyhyt oleskelu auringossa ilman ihon palamista voi olla monelle hyödyllistä, mutta pitkäaikaisessa auringossa oleskelussa iho kannattaa suojata vaatetuksella, varjolla tai aurinkovoiteella.

Aurinko ei ole vihollinen. Silti moni meistä pelkää sitä enemmän kuin esimerkiksi jatkuvaa stressiä, univajetta, keinovaloa tai tuntikausien paikallaan istumista.

Pelkäämmekö vääriä asioita?

Sama ilmiö näkyy myös ravitsemuksessa.

Joskus tuntuu, että olemme alkaneet pelätä myös oikeaa ruokaa. Sen sijaan, että söisimme mahdollisimman luonnollisesti, mietimme jatkuvasti, mitä kaikkea pitäisi välttää.

Vuosikymmeniä esimerkiksi kananmunaa pidettiin lähes vaarallisena sen sisältämän kolesterolin vuoksi. Samaan aikaan unohtui, että kananmuna on yksi luonnon ravinnerikkaimmista elintarvikkeista.

Kananmuna sisältää laadukasta proteiinia, kaikki välttämättömät aminohapot sekä runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita. Se on hyvä B12-, A- ja D-vitamiinin, seleenin ja jodin lähde. Lisäksi se sisältää koliinia, jota tarvitaan muun muassa aivojen, hermoston ja maksan normaaliin toimintaan.

Nykyinen tutkimus osoittaa, että useimmille terveille ihmisille kohtuullinen kananmunien käyttö sopii hyvin osaksi monipuolista ruokavaliota.

Silti luonnollisia ruokia pelätään usein enemmän kuin pitkälle prosessoituja elintarvikkeita, joiden käyttö on lisääntynyt valtavasti.

Sama ajattelutapa näkyy joskus myös siinä, miten suhtaudumme terveyteen laajemmin. Luotamme helposti nopeisiin ratkaisuihin, vaikka hyvinvoinnin perusta rakentuu elämäntavoista ja arjen jokapäiväisistä valinnoista.

En tarkoita, että lääkkeet olisivat huono asia. Ne pelastavat henkiä ja ovat monille välttämättömiä. Mutta välillä tuntuu, että haemme ratkaisuja liian nopeasti purkista samalla, kun unohdamme hyvinvoinnin tärkeimmät peruspilarit: monipuolisen ja ravitsevan ruoan, liikunnan, riittävän unen, luonnossa liikkumisen, levon ja kohtuullisen auringonvalon.

Luota siihen, mikä tukee hyvinvointiasi

Meidän ei tarvitse tietää jokaista maailmalla tapahtuvaa kriisiä tai lukea jokaista pelottavaa otsikkoa. Ihminen on elänyt valtaosan historiastaan pienissä yhteisöissä, eikä mielemme ole sopeutunut siihen, että kannamme koko maailman tapahtumia mukanamme vuorokauden ympäri.  On hyvä muistaa, että uutisotsikoiden tehtävä on herättää huomiota, joten ne korostavat usein riskejä ja uhkia enemmän kuin hyvinvointia tukevia asioita.

Näin on käynyt osittain myös auringon kohdalla. Sen mahdollisista haitoista puhutaan paljon, mutta harvemmin muistetaan kertoa, kuinka tärkeä luonnonvalo on esimerkiksi vuorokausirytmille, mielialalle, unelle ja yleiselle hyvinvoinnille.

Emme voi vaikuttaa kaikkeen, mitä maailmassa tapahtuu, mutta voimme vaikuttaa siihen, miten pidämme huolta itsestämme. Luonto, auringonvalo, liike, ravitseva ruoka, lepo ja läheiset ihmiset ovat asioita, jotka tukevat hyvinvointiamme joka päivä.

Jos tästä tekstistä jäisi mieleen vain yksi asia, toivon sen olevan tämä: lähde huomenna aamulla ulos. Valoaltistus säätelee vuorokausirytmiä eli kehon sisäistä kelloa. Tutkimusten mukaan jo 30–60 minuutin kuluessa heräämisestä saatu luonnonvalo lisää vireyttä, kohottaa mielialaa, vähentää stressiä ja tukee laadukasta yöunta. Joskus jo 10–20 minuutin rauhallinen kävely aamuauringossa voi olla yksi päivän parhaista hyvinvointiteoista.

Nautitaan siis vielä kesän lämmöstä ja auringosta hyvällä omallatunnolla.

Aurinkoista elokuuta kaikille! ☀️



SUOSITUIMMAT