Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä lakipaketista, joka loisi kokonaan uuden yleistuen työttömille. Valiokunta kannattaa esitystä, jonka mukaan nykyinen peruspäiväraha ja työmarkkinatuki korvattaisiin asteittain yhdellä, uudella tukimuodolla.
Uudistus on osa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaa, jossa tavoitteena on yksinkertaistaa sosiaaliturvaa ja siirtyä vähitellen kohti yhtä perusturvaetuutta. Valmistelusta on vastannut sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Yleistuki korvaa peruspäivärahan ja työmarkkinatuen
Uutta yleistukea maksettaisiin työttömälle työnhakijalle, jolla ei ole oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tai jonka ansiosidonnainen on jo käytetty loppuun. Käytännössä se siis astuisi peruspäivärahan ja työmarkkinatuen tilalle uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa.
Tuen taso olisi esityksen mukaan samaa suuruusluokkaa kuin nykyinen perusturva: noin 800 euroa kuukaudessa, mikä vastaa 37,21 euroa päivässä. Yleistuki sidottaisiin kansaneläkeindeksiin, mutta hallituksen tekemiin säästöpäätöksiin liittyen seuraava tarkistus tehtäisiin vasta vuonna 2028.
Myöhemmin toisessa vaiheessa myös nykyiset asumisen tuet on tarkoitus liittää osaksi samaa järjestelmää ja sulauttaa vaiheittain yleistukeen. Tavoitteena on, että eri etuuksista muodostuisi jatkossa selkeämpi kokonaisuus.
Tarveharkintainen tuki ilman aikarajaa
Yleistuen rakenteessa on paljon samaa kuin nykyisessä työmarkkinatuessa. Tuen myöntämisessä huomioidaan hakijan muut tulot, eli kyse on tarveharkintaisesta etuudesta. Tukea voisi saada myös vanhemman luona asuva henkilö, ainakin osittain.
Toisin kuin esimerkiksi ansiopäivärahassa, yleistuelle ei asetettaisi varsinaista enimmäiskestoa, vaan sitä voisi saada niin kauan kuin myöntämisedellytykset täyttyvät. Esitykseen sisältyy kuitenkin 21 viikon odotusaika niille työttömille, joilla ei ole ammatillista koulutusta.
Useimpien tuki pysyisi ennallaan
Peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea maksetaan tällä hetkellä noin 526 000 henkilölle. Hallituksen esityksen mukaan valtaosan tuen saajista etuuden määrä ei muuttuisi yleistuen käyttöönoton myötä.
Silti uudistus ei olisi täysin neutraali. Tarveharkinta ja rakenteen muutokset pienentäisivät arviolta noin 5 000 henkilön tukea, kun taas noin 2 700 tuensaajalla etuuden taso nousisi. Kokonaisuutena vaikutukset jakautuvat siis epätasaisesti eri ryhmien välillä.
Uusi tuki etenee seuraavaksi eduskunnan täysistunnon käsittelyyn, jossa lain lopullisesta kohtalosta päätetään äänestämällä. Tavoitteena on, että yleistuki tulisi voimaan 1. toukokuuta 2026.
Oppositio vaatii lain kaatamista
Kaikki puolueet eivät kuitenkaan seiso uudistuksen takana. Oppositiopuolueet SDP, vihreät ja vasemmistoliitto jättivät sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä eriävän mielipiteen ja esittivät, että lakiesitys pitäisi hylätä.
Opposition mielestä suunniteltu yleistuki ei turvaa riittävää perusturvan tasoa. Kritiikki kohdistuu erityisesti siihen, millä tasolle tuki on mitoitettu ja miten hallituksen säästölinjaukset vaikuttavat etuuden ostovoimaan tulevina vuosina.
Seuraavaksi katseet kääntyvät eduskunnan täysistuntoon, jossa ratkaistaan, millaiseksi työttömien perusturva Suomessa lähivuosina muotoutuu – ja astuuko yleistuki todella voimaan keväällä 2026.