Suomeen harhautuneet droonit ovat asiantuntijan mukaan todellinen turvallisuusriski, sillä niissä voi olla mukana suuri määrä räjähdysainetta ja ne on suunniteltu laukeamaan törmäyksessä.
Tutkimusjohtaja Mikko Hyppösen mukaan Kouvolan seudulle pudonneisiin drooneihin liittyy vakava uhka. Ainakin toinen maahan päätyneistä lennokeista on tunnistettu ukrainalaiseksi AN196-drooniksi, jota pidetään vaarallisena juuri sen vuoksi, että sen mukana voi kulkea suuri räjähdepanos.
Hyppösen mukaan tällaiset droonit voivat räjähtää osuessaan maahan tai johonkin kohteeseen. Hän pitää mahdollisena, että myös Suomeen pudonneet droonit ovat toimineet juuri näin, vaikka asiasta ei ole julkisuudessa varmaa tietoa kerrottu.
Räjähdekuorma tekee tilanteesta vakavan
AN196 on Hyppösen mukaan miehittämätön, lennokkimallinen drooni, joka on kooltaan noin puolet pienlentokoneesta. Sen kyytiin voi mahtua arviolta 50–75 kiloa räjähdysainetta.
Tämä tekee harhautuneista lennokeista vakavan riskin. Jos vastaava drooni osuisi sopivaan paikkaan, seuraukset voisivat olla hyvin tuhoisat. Hyppösen mukaan todennäköisyys osumasta rakennukseen tai asutulle alueelle on Suomessa kuitenkin pienempi kuin monessa muussa maassa, koska asutus on harvaa.
Silti asiantuntija korostaa, ettei tapausta pidä vähätellä.
Siksi drooneja ei ammuttu alas hävittäjällä
Ilmavoimat on kertonut, ettei torjuntatulta käytetty oheisvahinkojen välttämiseksi. Hyppösen mukaan ratkaisu on ymmärrettävä myös käytännön syistä.
Hänen mukaansa Hornet-hävittäjän hitainkin nopeus on huomattavasti suurempi kuin AN196-droonin vauhti. Droonin tuhoaminen hävittäjällä ei siksi ole yksinkertainen tehtävä, vaan siihen liittyy merkittävä riski myös ilmassa.
Hyppönen muistuttaa, että jos drooniin osutaan, siitä voi syntyä vaarallinen sirpaleparvi. Hävittäjä voi itse joutua osumien kohteeksi, jos se lentää liian lähelle. Hänen mukaansa juuri tällaiset ilmassa syntyvät vaaratilanteet voivat olla yksi syy siihen, miksi torjuntaa ei tehty.
Jos drooni suuntaa asumattomalle alueelle, voi joskus olla turvallisempaa odottaa, että siitä loppuu polttoaine. Tilanne olisi kuitenkin toinen, jos lennokit olisivat matkalla kohti tiheästi asuttua aluetta.
Mahdollisia syitä harhautumiseen on kaksi
Hyppönen nostaa esiin kaksi mahdollista selitystä sille, miksi droonit päätyivät Suomeen. Ensimmäinen liittyy elektroniseen häirintään eli satelliittinavigoinnin sekoittumiseen.
Suomenlahden alueella on ollut voimakasta navigointihäirintää, ja Hyppönen pitää mahdollisena, että droonit ovat eksyneet reitiltään juuri tämän vuoksi.
Toinen vaihtoehto on se, että droonit ovat saaneet osittaisen osuman ilmatorjunnasta. Tällainen osuma voi heikentää lennokin kykyä suunnistaa tai ohjautua oikein, jolloin se voi ajautua väärälle alueelle. Hyppösen mukaan tahallinen ohjaaminen Suomeen ei ole todennäköinen selitys.
Asutukseen suunnannut drooni pitäisi pysäyttää
Asiantuntijan mukaan siivekkäiden droonien torjunnassa perinteinen ilmatorjunta voi olla tehokas ratkaisu. Lisäksi käytössä on kehitetty erityisiä torjuntadrooneja, jotka lähetetään kohteen perään maasta ja jotka voivat ottaa hitaamman lennokin kiinni ja tuhota sen ilmassa.
Hyppönen korostaa, että jos vastaavat droonit olisivat matkalla kohti asuttua aluetta, niitä pitäisi torjua tavalla tai toisella. Silloin uhka ei olisi enää vain teoreettinen, vaan välitön.