Koronasta ja koronarokotteista on väännetty vuosia, eikä keskustelu ole täysin rauhoittunut vieläkään. Moni on miettinyt samaa: onko riski suurempi siinä, että sairastaa koronan, vai siinä, että ottaa rokotteen?
Stanfordiin liittyvä tutkimus nostaa keskusteluun yhden tärkeän aiheen, sydänlihastulehduksen. Kyse on harvinaisesta, mutta otsikoihin nousseesta haitasta, jota on havaittu sekä koronatartunnan että mRNA-rokotteiden jälkeen.
Rokotteeseen liittyvä riski on pieni, mutta korostuu nuorilla miehillä
Tutkimuksen mukaan sydänlihastulehduksen riski rokotuksen jälkeen on kokonaisuutena pieni, mutta se näkyy selvimmin alle 30-vuotiailla miehillä. Lukujen perusteella riski on tutkimuksessa arvioitu noin yhdelle 140 000 rokotetusta ensimmäisen annoksen jälkeen ja yhdelle 32 000 rokotetusta toisen annoksen jälkeen. Nuorilla miehillä riski nousee, ja tutkimuksessa mainitaan suuntaa-antava taso noin yksi 16 750 rokotetusta.
Tutkimuksessa korostetaan myös, että sydänlihastulehdusta voidaan usein seurata ja hoitaa, jos se huomataan ajoissa. Se ei ole sama asia kuin perinteinen sydänkohtaus, vaan sydänlihaksen tulehdus, joka voi joissakin tapauksissa aiheuttaa voimakasta oireilua ja harvinaisissa tilanteissa vakavampia seurauksia.
Koronan pitkäaikaiset oireet voivat jäädä päälle
Samaan aikaan koronatartunnan jälkivaikutukset ovat monelle tuttu puheenaihe. Pitkä koronaksi kutsutut oireet voivat tutkimuksen rinnalla esiin nostettujen arvioiden mukaan koskea huomattavaa osaa sairastaneista. Oireisiin voi kuulua esimerkiksi haju- ja makuaistin muutoksia, keskittymisvaikeuksia, kroonista yskää, päänsärkyä, unihäiriöitä, ahdistusta, masennusta, rintakipua ja sydämentykytystä.
Joillakin oireet voivat jatkua pitkään, ja osa ihmisistä kertoo niiden vaikuttaneen arkeen vielä pitkän ajan kuluttua sairastamisesta.
Keskeinen vertailu: sydänlihastulehdus on koronassa yleisempi kuin rokotteessa
Tutkimuksen ydinviesti on selkeä: koronatartunta näyttää lisäävän sydänlihastulehduksen riskiä enemmän kuin rokote. Tekstissä tuodaan esiin, että riski voi olla jopa kymmenkertainen verrattuna rokotukseen liittyvään riskiin.
Stanfordin sydän- ja verisuonitautien instituutin johtaja Joseph Wu toteaa, että lääketieteessä tiedetään koronan itsessään voivan aiheuttaa sydänlihastulehdusta, ja että rokotteet voivat aiheuttaa samaa ilmiötä pienemmässä määrin.
Rokotteiden hyötyjä on mitattu myös väestötasolla
Tutkimuksen yhteydessä viitataan myös aiempiin arvioihin, joiden mukaan rokotteet vähensivät kuolemia merkittävästi rokotusten ensimmäisenä vuotena. Näissä arvioissa rokotusten katsotaan estäneen miljoonia kuolemia maailmanlaajuisesti, kun suoja vakavaa tautia vastaan parani nopeasti.
Kokonaisuutena tutkimuksen viesti on, että vaikka rokotteisiin liittyy harvinainen sydänlihastulehduksen riski – erityisesti nuorilla miehillä – koronatartunnan kokonaisriskit näyttävät keskimäärin suuremmilta. Korona voi lisätä sydänriskejä useammin ja lisäksi osa sairastaneista kärsii pitkään jatkuvista oireista.
Lähde: Unilad