Veikko Nurminen on ajanut elämänsä varrella monenlaisia autoja, mutta nykyisin autona on Mercedes-Benz – sama auto, jota käyttää myös puoliso. Lapsenlapset jakavat merkkimieltymykset omalla tavallaan: toinen ajaa Renault’ta, toinen BMW:tä. Veikon pitkä tie teillä on muovannut vahvan, mutta lempeän liikennefilosofian.
Veikon havaintojen mukaan automerkit vetävät puoleensa tietynlaisia kuljettajia. Saksalaiset autot ovat usein insinöörisieluisten mieleen, amerikkalaiset houkuttelevat näyttävyyttä etsiviä ja kateudesta kicksit saavia, ranskalaiset sopivat taiteellisille ja mukavuudesta pitäville, italialaisia ajavat puolestaan ne, jotka hakevat riemukasta olotilaa ja suhtautuvat suurpiirteisesti sääntöihin. Japanilaiset taas edustavat hänen mukaansa varmuutta, tavallisuutta ja luotettavuutta – liikenteessä asiallisia kuljettajia. Hän on huomannut myös kaksi trendiä: mitä enemmän hintaa ja hevosvoimia, sitä ”urheilullisempi” ajotapa, ja että ikä vaikuttaa käytökseen. Nuoret naiset ovat usein varovaisia ja epävarmoja, kun taas nuoret miehet ovat kuolemattomia, riskejä kaihtamattomia ja itsevarmoja.
Veikko kertoo opettaneensa lapsensa ja lapsenlapsensa ajamaan, ja painottaneensa yhteispeliä, vilkun käyttöä, kaistanvaihtajalle tilan antamista ja kärsivällisyyttä toisten pikkuvirheitä kohtaan. Hän kiteyttää kokemuksensa kahteen ohjenuoraan Lahden moottoritieltä: niin kovaa ei voi ajaa, ettei joku vielä pyyhkäise ohi, ja että jatkuva jarruttelu kertoo huonosta ennakoinnista.
Veikon tunnistaa tiellä valkoisesta autosta, jossa ajovalot palavat aina. Kun pyyhkijät käyvät, syttyy myös takasumuvalo, jotta näkyvyys on varmaa. ”Hirvittää tummat autot iltahämärässä ilman takavaloja. Aikuisten oikeesti!” hän toteaa.
Hän kuvailee itseään humoristisesti: ”Olen se kohtelias, tilaa antava, nopeusrajoituksia hieman optimistisesti noudattava harmaahiuksinen herrasmies, joka kulkee sujuvasti ja ilman turhia riskejä Helsingin ja Mäntyharjun väliä – niin että vaimo voi rauhassa lukea vieressä.”
Veikon tarina muistuttaa, että merkkikiistojen keskellä ajotapa on se, mikä lopulta ratkaisee – ja kohteliaisuus on ilmaista polttoainetta koko liikenteelle.