Kelan tutkimuksessa havaittiin, että kun kotihoidon tukea korotettiin, lapsia hoidettiin pidempään kotona. Korkeampi kotihoidon tuki hidasti lasta hoitavien äitien työhön palaamista tai työllistymistä. Siihen kuitenkin vaikutti myös äidin asema työmarkkinoilla ennen lapsen syntymää.
Uuden tutkimuksen mukaan kotihoidon tuen 100 euron korotus pidensi lasten hoitojaksoja keskimäärin 2–3 kuukautta. Vaikutus oli sitä suurempi, mitä heikompi äidin työmarkkina-asema oli ennen lapsen syntymää.
Tutkimuskohteena oli kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen työllisyysvaikutukset. Tutkimuksessa seurattiin 2000-luvun alussa ensimmäisen tai toisen lapsensa synnyttäneitä naisia siihen asti, että he siirtyivät töihin tai saivat seuraavan lapsen. Tulokset ovat yhdenmukaisia aiemman tutkimustiedon kanssa: perheet haluavat hoitaa lapsiaan kotona keskimäärin 1,5–2-vuotiaaksi asti.
Tutkimuksessa havaittiin, että lapsen ikä oli yhteydessä suuremman kotihoidon tuen työllisyysvaikutuksiin. Kotihoidon tuen korotus hidasti äitien työllistymistä eniten silloin, kun lapsi oli alle 2-vuotias.
Äidit työllistyivät yleisemmin silloin, kun kotihoidon tuen määrää pienennettiin sitä mukaa kuin lapsi kasvoi. Sen sijaan yksityisen hoidon tukeen tehdyt korotukset eivät vaikuttaneet äitien työllisyyteen.
Kotihoidon tuki ja perhevapaauudistus ovat ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä
Useat kunnat ovat pienentäneet kotihoidon tuen kuntalisiä vuosina 2020–2021. Kuntalisien leikkauksilla voi tietyissä tilanteissa olla vaikutuksia työllisyyteen.
– Kotihoidon tuen kuntalisien leikkaukset lisäävät työllisyyttä todennäköisesti vähemmän koronakriisin keskellä kuin silloin, jos leikkaukset olisi ajoitettu noususuhdanteeseen. Jos äidillä on työ, johon palata, kuntalisien leikkauksilla voi olla suurempia työllisyysvaikutuksia, sanoo Kelan tutkija Tapio Räsänen.
Tutkijat kertovat, että tutkimuksesta saatuja oppeja voidaan hyödyntää perhevapaauudistuksessa. Tutkimus antaa uutta tietoa siitä, kuinka lapsiperheiden etuuksien vaikutukset vaihtelevat äidin työmarkkina-aseman ja perheen eri taustatekijöiden mukaan.
– Tuloksemme osoittavat, että on mahdollista vaikuttaa naisten työllisyyteen muuttamalla kotihoidon tuen tasoa lapsen iän mukaisesti. Korkeampi tuki silloin, kun lapset ovat nuorempia on myös vanhempien toive. Toisaalta pitkillä hoitovapailla on vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon työmarkkinoilla, Åbo Akademin professori Eva Österbacka kertoo.
Eva Österbackan ja Tapio Räsäsen tutkimus Back to work or stay at home? Family policies and maternal employment in Finland on julkaistu Journal of Population Economics -lehdessä.
Lähde: Kela
Kuva: Pixabay