Kimi Räikkönen ei ole maailman ainoa itseoikeutettu kylmäpäinen ”Ice Man”, sillä New Yorkin osavaltiossa olevasta Rochesterista löytyy jäänhoitokoneen kuljettaja, joka ei todellakaan vähästä hätkähdä.
Yläpuolella olevalla videolla mies ajaa jäänhoitokoneella kentälle puhdistamaan jäätä junioriottelun erätauolla. Yhtäkkiä laitteen alla alkaa näkyä liekkien loimotusta ja sitten se leimahtaa ilmiliekkeihin. Mitä tekee koneen kuljettaja? Jatkaa viileän rauhallisesti matkaansa, ohjaten liekehtivän laitteen pois kentältä ihmisten kirkuessa ja hämmästellessä kaukalon reunoilla.
Kaukalon johtajan mukaan palo aiheutui rikkoutuneesta hydrauliikkaputkesta. Jäällä erottuukin selvästi punainen vana siellä, minne nestettä on valunut.
Alla olevalla videolla nähdään tilanne kuvattuna kaukalon laidalta.
Oletko kuullut viherpuurosta tai salaatista pizzan täytteenä?
Marraskuun pimeys voi viedä helposti voimat ja samalla ruokaympyräkin kapenee. On niin helppoa unohtaa kaikki vihreä, kun ulkonakin on harmaata.
Älä anna harmauden viedä mennessään, vaan voita se puolellesi rouskuvien salaattien ja tuoksuvien yrttien avulla. Tämä onnistuu lisäämällä ruokahetkiin annos vihreää, jolloin huomaat miten lempiruokasi saa uutta virtaa loppuvuoden pimeyteen.
Alla konsteja taistella marraskuun harmautta vastaan pirteillä ja tuoreilla makuelämyksillä.
Laita mantelijuoma ja kaurahiutaleet tehosekoittimeen ja anna seistä hetki. Lisää turkkilainen jogurtti, jääsalaatti, minttu ja avokado sekä hunaja. Pyöräytä tasaiseksi seokseksi. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa hunajaa. Laita viherpuuro kulhoon ja koristele avokadolla, vadelmilla, mustikoilla, meloonilla ja mintulla.
Punainen pestokastike: 5 kpl aurinkokuivattua tomaattia, 1 valkosipulinkynsi, 1/2 punainen paprika, ripaus suolaa, 1 1/2 dl oliiviöljyä, 25 g parmesaanijuustoa, 1/2 dl cashewpähkinöitä.
Lisäksi: 200 g mozzarellajuustoraastetta.
Pinnalle: 100 g makeaa frisee salaattia, 125 g minimozzarellapalloja, 150 g miniluumutomaatteja, 1 punasipuli, Rucolaa, oliiviöljyä, balsamiviinietikkaa.
Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen ja lisää suola ja öljy. Lisää pizzajauhot ja vaivaa taikinaa kunnes se on kimmoisa. Kohota liinan alla noin 20 min. Vaivaa taikina ja jaa halutessasi kahteen osaan. Kaulitse pyöreähköiksi pizzoiksi. Pohjat saavat näyttää itse tehdyiltä ja olla reunoiltaan epäsymmetriset. Voit muotoilla pizzan myös esimerkiksi sydämen malliseksi. Laita leivinpaperilla suojatulle uunipellille tai kuumalle pizzakivelle.
Valmista punainen pestokastike. Mittaa pestokastikkeen ainekset tehosekoittimeen ja pyöräytä tasaiseksi kastikkeeksi. Levitä kastike pizzapohjan päälle ja ripottele pinnalle juustoraaste. Paista 250 asteessa, kunnes pohja on saanut hieman väriä ja juusto sulanut. Levitä päälle runsaasti makeaa friseesalaattia, minimozzarellapalloja, miniluumutomaatteja, punasipulirenkaita ja rucolaa. Valuta pinnalle oliiviöljyä ja balsamiviinietikkaa.
Ruokaisa salaatti savuporosta ja tuoreista yrteistä
1 kg keitettyjä perunoita, 1 pussi jääsalaattia, 150 g savupororouhetta, 1 ruukku viinisuolaheinää, 2 maustekurkkua, 1 omena tai päärynä, 1 punasipuli, 100 g (pakaste)herneitä, 200 g miniluumutomaatteja, 1 ruukku persiljaa, 1/2 ruukkua oreganoa, mustapippuria ja suolaa myllystä, balsamiviinietikkaa ja oliiviöljyä.
Paloittele kuoritut, kypsät perunat sopiviksi suupaloiksi. Laita ne salaattikulhoon ja sekoita joukkoon savupororouhe, jääsalaatti, viinisuolaheinä ja paloiteltua maustekurkkua, omena ja hienonnettua punasipulia. Lisää herneet ja puolitetut miniluumutomaatit. Hienonna persilja ja oregano. Lisää ne muiden ainesten joukkoon. Rouhi joukkoon mustapippuria ja suolaa myllystä. Valuta oliiviöljyä ja balsamiviinietikkaa salaatin päälle.
Autoala kattaa toimialana niin autojen tukku- ja vähittäiskaupan, huolto- ja korjaamotoimialan, autojen leasingin ja vuokrauksen sekä katsastusalan. Autoala työllistää yli 30 000 henkilöä ja alan yhteenlaskettu liikevaihto on noin 16 miljardia euroa. Autojen tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto on lähes 12 miljardia euroa. Jos mukaan lasketaan myös autojen ja perävaunujen valmistus sekä autojen varaosien tukku- ja vähittäiskauppa, työllisten määrä kasvaa yli 50 000 henkilöön.
Alan toimialakatsaus kertoo haastavista ajoista
Autoalan vuoden 2019 toimialakatsaus kertoo osaltaan haastavista ajoista, joita korona tänä vuonna syventää. Vähittäiskaupan mediaaniyrityksen liikevaihto laski vuonna 2019 noin 1,3 prosenttia, kun edellisenä vuonna liikevaihto oli maltillisessa kasvussa.
Vähittäiskaupan mediaaniyrityksen kannattavuus nettotuloksella mitattuna parani hieman edellisvuodesta ollen 0,9 prosenttia liikevaihdosta. Parhaimman neljänneksen tulos parani jonkin verran edellisvuodesta ja päätyi 2,2 prosenttiin. Heikoimman yritysneljänneksen nettotulokset ovat olleet nollan tuntumassa. Myös vuonna 2019 heikoimmin selvinnyt neljännes alan yrityksistä teki tappiota.
Sijoitetun pääoman tuotolla mitattuna autojen vähittäiskaupan kannattavuus heikkeni vuonna 2019. Mediaaniyrityksen sijoitetun pääoman tuotto laski 0,4 prosenttiyksikköä 6,9 prosenttiin, joka edustaa korkeintaan tyydyttävää tasoa.
Autokaupan tärkeimmät tunnusluvut – uusien autojen ensirekisteröinnit ja käytettyjen autojen myynti – laskivat viime vuonna edellisvuoteen nähden. Myös kuluvan vuoden 2020 aikana uusien autojen myynti on laskenut selvästi koronapandemian takia maalis-kesäkuussa. Uusien autojen rekisteröintien ennustetaan tänä vuonna jäävään noin 91 000 autoon, kun viime vuonna rekisteröitiin 114 200 uutta henkilöautoa. Markkinan ennakoidaan ensi vuonna jäävän vielä selvästi normaalia tasoa alemmas, noin 103 000 henkilöautoon.
Käytetyt autot ja hybridit nousseet suosioon
– Käytettyjen autojen kauppa sen sijaan on toipunut koronasta paremmin. Se on kannatellut autoalaa uusien autojen myynnin notkahduksessa. Käytettyjen autojen markkinan on tänä vuonna ennakoitu päätyvän noin 1,0 prosentin kasvuun viime vuoteen nähden. Myös huolto- ja korjaamopalvelujen kysyntä on ollut vilkasta, vaikka ajokilometrien väheneminen näkyykin huoltojen määrän hienoisena vähenemisenä, toteaa Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa.
Tämän vuoden tammi-lokakuun välillä ovat menettäneet eniten markkinaosuutta dieselkäyttöiset henkilöautot. Dieselautoja oli ensirekisteröity lokakuun loppuun mennessä vasta 10 995, kun koko viime vuonna niitä ensirekisteröitiin 20 871 kappaletta.
Lataushybridejä oli ensirekisteröity lokakuun loppuun mennessä 10 603, kun koko viime vuonna niitä ensirekisteröitiin 5 966. Täyshybridejä, joita ei pysty lataamaan pistokkeesta, ensirekisteröitiin lokakuun loppuun mennessä 15 162 kappaletta. Täyssähköautoja ensirekisteröitiin tammi-lokakuussa 2 924.
Sähköautojen uusia hankintatukia ei ole tulossa
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) ilmoitti viime viikolla AKL eSummit -tapahtumassa, että Suomeen ei ole odotettavissa uusia hankintatukia sähköautoille.
– Sähköautojen hankintatukia on ollut meitä rikkaammissa maissa kuten Norjassa. En lupaa että sähköauton ostamista harkitsevat jotakin meiltä voivat odottaa, sellaista suunnitelmaa ei ole olemassa, Vanhanen totesi.
Sähköauton hankkiva yksityishenkilö voi saada valtiolta 2 000 euroa hankintatukea alle 50 000 euroa maksavasta täyssähköautosta. Yritykset eivät tukea saa.
Vanhanen oli kuitenkin latausinfran kehittämisen kannalla.
– Latausinfra on ehkä se, joka tällä hetkellä toimii jonkinlaisena pullonkaulana.
Vanhanen uskoo, että ladattavat ajoneuvot sekä vety ja kaasu tulevat vahvistamaan asemaansa jatkossa verrattuna polttomoottorikäyttöisiin autoihin. Suuntaa ohjataan autoverolla, joka perustuu päästöihin.
– Se saattaisi olla hyvin tehokas keino liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Realismia on, että Suomen teillä on vielä pitkään miljoonia polttomoottoriautoja, Vanhanen arvioi.
Kun päästökohtaisen polttoaineveron tulot alkavat vähentyä noin kymmenen kahdenkymmenen vuoden kuluttua, Vanhanen ehdottaa uudeksi verotulojen lähteeksi kilometripohjaista mallia.
Olen jo vuosia kiinnittänyt huomiota omaan kulutukseeni ja lisännyt ekologisuutta monin tavoin omassa päivittäisessä arjessani. Haluan innostaa myös omalla esimerkilläni muita kiinnittämään huomiota omiin ekotekoihin sekä kulutustapoihin.
Enää en harrasta lainkaan heräteostoksia vaan jokainen hankinta on nykyään etukäteen harkittu. Suosin myös kierrätystä.
Pyrin vähentämään myös muovijätettä ja keikkamatkoilla kulkeekin aina mukana mm. kestokahvimuki, bambuhammasharja sekä kestopillejä.
Pyrin myös pidentämään tuotteiden ikää käyttämällä suutaria. Olen kuullut, että tuotteen hiilijalanjälki puolittuu, kun sen korjaa.
Jo pelkkä ajatus siitä, että saa tuotteiden käyttöikää pidennettyä ja sitä kautta vähennettyä kulutusta, on ilahduttavaa etenkin kun on jo hyvin pitkään tiedostanut tämän päivän kulutushysterian, jolle jokainen voisi tehdä jotain kiinnittämällä huomiota niihin omiin päivittäisiin valintoihin. Loppujen lopuksi arjen pienistä teoista kasvaa ajan myötä niitä suuria tekoja.
Moni ei tule edes ajatelleeksi, että kengät, laukut, vyöt, takit ym. voi käydä huoltamassa suutarilla ja näin pidentää tuotteiden käyttöikää sensijaan, että ostettaisiin tilalle aina uutta.
Pidemmällä käyttöiällä tuotteet saavat myös tunnearvoa. Itse rakastan tuotteita, jotka ovat kulkeneet matkassa mukana ja nähneet kanssani maailmaa. Vaatteistakin voi välittyä musiikin tavoin ihania muistoja, mikä tekee niistä vieläkin ainutlaatuisempia.
Lisäksi pidän suuressa arvossa kaikkea kädentaitoa ja haluaisin ihmisten vaalivan tätä enemmän. Minusta on ihanaa, että kotimainen käsityö näkyy myös vaatekaapissani.
Löysin Mansen Suutarit netistä sekä lukuisten suositusten kautta. Kaksi valloittavan upeaa käsityön ammattilaista ovat palvelleet tyytyväisiä asiakkaitaan jo vuodesta 2007.
Mansen Suutariin tuodaan tuotteita korjattavaksi kauempaakin, enkä ihmettele miksi. Heidän tekemisestään huokuu ammattitaito sekä tekemisen ilo.
Timanttinen kaksikko, jotka tekevät vanhasta uutta sekä upgreidaavat tuotteita paremmaksi. Monesti etenkin korkokenkien kohdalla löydän harvoin samaan aikaan istuvat, hyvännäköiset ja vielä mukavat jalassa.
Sitten kun löydän täydelliset kengät, ne nopeasti näyttääkin siltä, että ne on mieluisat. Suomen sääolosuhteet edesauttavat lyhentämään etenkin kenkien käyttöikää.
Näin kävi myös suosikki saappailleni. Korkolaput sekä kärki repsotti ikävästi, monelle varmasti tuttua. Ilokseni Mansen Suutarit tekivät kengistäni kuin uudet (Katso ennen ja jälkeen kuvat). Tai oikeastaan he tekivät niistä vielä paremmat kuin mitä kengät oli uutena!!
Pääsin myös kurkistamaan Mansen Suutarien työhön lähempää ja täytyy sanoa, että arvostus suutarin työhön kasvoi entisestään. Moni ei tule edes ajatelleeksi mitä kaikkea suutari tekee. Suutari voi myös uudistaa esimerkiksi vanhan laukun! Eli jos sinulla lojuu käyttämättömiä laukkuja kaapeissa niin mitä jos uudistaisit ne suutarilla muutostyönä kuin taas uudeksi.
Moni miettii jo joululahjoja, mutta ei keksi mitään kun ei haluta ostaa mitään turhaa tai ei tiedä mistä lahjan saaja pitäisi.
Mitäpä jos veisit kumppanin, perheenjäsenen, ystävän tai kollegan kaapissa lojuvat kengät tai laukun Mansen Suutarille. Näin annat lahjaksi varmasti jotain hyvin mieluista, ekologista ja samalla tuotteesta tulee aivan kuin uusi.
Tai mitä jos joulusiivousta tehdessä käyt läpi tuotteet, jotka eivät vielä joutaisi roskiin vaan pienellä huollolla tai muutostyönä saisivat uuden elämän. Voin vahvasti käsi sydämellä suositella Mansen Suutaria, asut sitten kauempanakin.
Mansen Suutari on olemassa:
• pidentääkseen tuotteiden käyttöikää
• muokatakseen tuotteita mieluisimmiksi
• Upgreidaamaan tuotteita astetta paremmiksi
Mansen suutarit kertovat työstään:
”Olemme osa kiertotaloutta, tuotteiden korjauspalvelu, tavoite olla vaihtoehtona uuden tuotteen ostamiselle.
Työt ovat meille palapelejä, joissa itse teemme tarvittavat osat. Annamme suutarin kosketuksen ja tuotteelle uuden elämän,
mutta aina kun teemme korjausarvion, toteamme myös suoraan, milloin suutarin käskystä on aika kenkäkaupoille / laukku kaupoille.
Olemme aloittaneet tekemään videoita/ kuvia töistä ennen / jälkeen, jolla yritämme parantaa ihmisten tietoutta mitä kaikkea pystytään tekemään.
Miten meihin ottaa yhteyttä ja miten suutarilla asioiminen sujuu sujuvasti pidemmänkin matkan takaa?
1. Kuvaa rikkinäinen tuote. Lähikuva rikkoontuneesta kohdasta ja yleiskuva tuotteesta.
2. Lähetä se meille Whatsappilla tai sähköpostilla.
Lauantaina 14.11.2020 vietettiin Maailman diabetespäivää. Vaikka tauti liittyy verensokeriin, se on tiiviissä yhteydessä myös silmäsairauksiin. Väestön ikääntyessä ja julkisen terveydenhuollon kuormittuessa on optometristeillä – eli rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavilla laillistetuilla optikoilla – tärkeä rooli diabeettisten silmäsairauksien seulonnassa ja seurannassa, jotka maksavat yhteiskunnalle vuosittain miljoonia.
Diabetes on nopeimmin yleistyviä sairauksia Suomessa ja maailmassa. Diabetesta sairastaa Käypä hoito -suositusten mukaan arviolta jo yli 500 000 suomalaista, ja sen hoitokustannusten osuus Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista on noin 15 %.
Monille ensimmäinen mielikuva diabeteksesta liittyy jatkuvasti seurattaviin verensokeritasoihin ja insuliinipistoksiin, mutta sairaus on tiiviissä yhteydessä myös näkökykyyn ja silmäsairauksiin. Tämä tulee monille diabetesdiagnoosin saaneillekin yllätyksenä.
Diabetes lisää vaaraa saada silmänpohjiin pysyviä muutoksia. Diabeetikoilla on kohonnut riski sairastua muun muassa diabeettiseen retinopatiaan, silmän verkkokalvosairauteen. Siinä silmänpohjan pieniin verisuoniin tulee pieniä vuotoja elimistön liian korkean verensokerin vuoksi. Joka toisella tyypin 1 diabetesta sairastavalla arvioidaan olevan diabeettista retinopatiaa vähintään lieväasteisena. Joka kolmannella II-tyypin diabeetikolla on retinopatisia muutoksia jo sairauden diagnosointivaiheessa.
– Jokaisen diabeetikon silmänpohjien tilannetta tulee seurata säännöllisesti, jotta mahdollisiin silmänpohjamuutoksiin pystytään puuttumaan ajoissa. Hoitamattomana diabeettiset silmäsairaudet saattavat johtaa näkökyvyn pysyvään heikkenemiseen. Koska muutokset ovat pitkään oireettomia, on silmänpohjan muutoksien seurannalla iso rooli, sanoo Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n toimitusjohtaja PanuTast.
Optikkoliike on tärkeä linkki silmänpohjan muutosten varhaisessa havaitsemisessa
Diabetes ja monet muut silmäsairaudet liittyvät vahvasti ikääntymiseen. Kun ikääntyneiden määrä kasvaa, myös silmäterveydenhuollon asiakaskäynnit kasvavat ja aiheuttavat resurssipulaa. On arvioitu, että ikääntyminen kaksinkertaistaa diabeettisista silmäsairauksista, kaihista, glaukoomasta ja silmänpohjan ikärappeumista kärsivien potilaiden lukumäärän vuosikymmenen loppuun mennessä. Samalla tuplaantuvat myös näistä sairausryhmistä muulle terveydenhuollolle aiheutuvat 1,7 miljardin euron suuruiset vuosikustannukset.
Jotta diabeettiset silmäsairaudet voidaan löytää ja hoitaa ajoissa, on optometristien ja silmälääkärien tehtävä tulevaisuudessa laajemmin ja tiiviimmin yhteistyötä. Lähtökohdat ovat otolliset, sillä optikkoliikkeitä silmälääkärivastaanottoineen ja silmälaboratorioineen on ympäri Suomen. Lisäksi laillistettu optikko on usein ensimmäinen askel, kun kyse on oireettomasta ihmisestä.
– Kynnys lähestyä optikkoa on matala. Tämä on tärkeää, sillä silmänpohjan muutokset voivat olla oireettomia. Jos optometristi tekee poikkeavan silmänpohjalöydöksen, diabeetikko ohjataan aina erikoislääkärin tutkimukseen, Tast sanoo.
Säästöihin on mahdollista päästä jo nyt
Tiiviimpi yhteistyö toisi myös säästöjä. NÄE ry:n julkisten tietojen pohjalta tehdyn laskelman mukaan diabeettisten silmäsairauksien seulonnan ja seurannan kustannuksissa olisi mahdollisuus säästää isossa sairaanhoitopiirissä, esimerkiksi Pirkanmaalla, yli 700 000 euroa vuosittain. Myös pienessä sairaanhoitopiirissä, esimerkiksi Kymenlaaksossa, säästöä syntyisi noin 180 000 euron edestä.
– Yksi suurimmista kuntien terveydenhuollon säästöpotentiaaleista piilee tällä hetkellä juuri diabeettisten silmäsairauksien seulonnan ja seurannan kustannuksissa. Diabeettisen retinopatian seulonta kuuluu kuntien järjestämisvastuuseen. Jo nykylainsäädännön puitteissa kunnilla on mahdollisuus hankkia kuntalaistensa tarvitsema palvelu edullisesti yksityiseltä palveluntuottajalta, esimerkiksi optikkoliikkeeltä, joko palvelusetelillä tai julkisena hankintana, Tast sanoo.
Kunta voi helposti itse tehdä päätöksen palveluseteliin siirtymisestä. Tastin mukaan on mahdollista rakentaa esimerkiksi palveluseteliin perustuva suora väylä terveyskeskuksesta optikkoliikkeeseen kalliin sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon poliklinikkakäynnin sijaan.
Supersuosittua Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmaa juontava Vappu Pimiä, 42, ja Teemu Huuhtanen, 49, menivät naimisiin vuonna 2013, mutta Pimiä on piilotellut miestään julkisuudelta siitä lähtien.
Pimiä käytti harvinaisissa Instagram-yhteiskuvissa miehestään tähän syksyyn saakka vain nimeä ”mysteerimies”, joten miksi hän nyt toi Huuhtasen näkyvästi esille Maria VeitolanYökylässä-ohjelmassa?
Pimiä vastaa kysymykseen ennen ohjelman esitystä julkaisemassaan kuvassa, jossa hän istuu kesämökin portailla Veitolan ja miehensä kanssa.
– Minua ja Teemua on pyydetty vuosien saatossa useisiin yhteishaastatteluihin, joihin olemme kaikkiin vastanneet kohteliaasti ei. Tällä kertaa teemme poikkeuksen, sillä koin, että jos osallistun tähän ohjelmaan, haluan näyttää elämäni juuri sellaisena kuin se on ja olisi valheellista näyttää minua vain yksin, koska ne yksinolon hetket ovat hyvin, hyvin harvinaisia, Pimiä kertoo kuvatekstissä.
Pimiä kiittelee Veitolaa ja ohjelman kuvaustiimiä taidosta pysytellä ns. näkymättöminä.
– Meidän ammatissa on yleensä silloin hyvä, kun tekeminen näyttää helpolta, vaikka se ei aina sitä olisikaan. Minulle on tietysti normaalia, että ympärillä pyörii kameramiestä, äänittäjää, ohjaajaa ym, mutta perheelleni ei. Siksi kunnioitankin syvästi koko tiimin ammattitaitoa olla ns. näkymätön ja Marian kykyä käydä täysin siviilielämän oloista keskustelua, jolloin myös Teemu oli täysin oma itsensä. ❤️🙏
Pimiä kertoo myös hauskan yksityiskohdan iloisesta perheestään.
– Ystävämme kutsuvat meitä Metsoloiksi ja kun näin jakson, saatan ymmärtää miksi, sillä tällaisia me ollaan! 😂😂Toivottavasti viihdyt meillä! Terkuin, Metsolat #yökylässämariaveitola#yökylässä#thisisus#metsolat
Pari on tulevana jouluna ollut yhdessä 10 vuotta. Huuhtanen kertoo ohjelmassa ensitapaamisesta, joka tapahtui baaritiskillä Tahkolla yhteisen ystävän Susan kautta.
– Vappu heti oletti, että koska mä tunnen Susan, olen palomies ja hän haluaa palomiehen yhdeksi yöksi. Niin hän iski kiinni, Huuhtanen nauraa.
– Nyt Teemu! Törkee! No kun hän on tuommoinen raamikas kaveri, niin ajattelin että hän on palomies. No ei ollut, Pimiä nauraa.
– Vappu tuli sitten iskemään tarinaa siitä, puhuttiin varmaan se loppuilta, Huuhtanen jatkaa.
– Puhuttiin? Pussailtiin! Vappu nauraa.
Huuhtanen sanoo ettei ”iskenyt” Pimiää, mutta asiasta ei päästä yksimielisyyteen, sillä kiinnostus oli kiistatta molemminpuolista.
Isänpäivä herkisti Pimiän
Isänpäivänä Pimiä julkaisi kuvan miehestään sekä perheen tyttäristä Selmasta ja Violasta rakastavien sanojen kera.
– Hyvää Isänpäivää kaikille isille, isäpuolille, vara-isille ja isän mielisille! Erityisesti olen tänään kiitollinen lasteni isälle Teemulle. En voisi parempaa isää lapsilleni toivoa, olet läsnäoleva, rakastava ja turva tilanteessa kuin tilanteessa. Myös omasta isästäni olen todella kiitollinen, joka on aina minulle läsnä ja valmis auttamaan, oli asia kuinka suuri tai pieni tahansa! Isät on ❤️! #isänpäivä#fathersday#grateful
Yhä useampi lapsi kokee vakavaa uhkaa koronakriisin takia. Lasten avuntarve on yllättänyt SOS-Lapsikylän asiantuntijat. Yhteydenottojen pelätään kasvavan merkittävästi vuoden loppua kohden.
SOS-Lapsikylä avasi alakouluikäisille tarkoitetun Apuu-chatin kevään poikkeustilanteen keskellä, kun lapset eivät kohdanneet arjessaan turvallisia aikuisia samalla tavalla kuin normaalitilanteessa. Apuu-chat tarjoaa 7–12-vuotiaille lapsille helpon tavan pyytää apua tilanteissa, joissa lapset kokevat olonsa turvattomaksi tai uhatuksi. Lapset ovatkin löytäneet sinne jo yli 10 000 kertaa.
– Koronakriisi on tuonut esiin järjestelmämme heikkouksia. Olemme todella yllättyneitä siitä, miten kova tarve lapsilla on ollut Apuu-chatille. Avun saamisen ei pitäisi tulevaisuudessa olla yksittäisten järjestöjen ponnistelujen varassa, vaan yhteiskunnan tehtävä on huolehtia, että kanava avun pyytämiselle on turvattu, sanoo Apuu-chatin projektipäällikkö Johanna Virtanen SOS-Lapsikylästä.
Lasten elämä polarisoituu – vakavaa uhkaa kokee yhä useampi
– Lasten elämän polarisoituminen on tullut näkyväksi siinä, että yhteydenotoista välittyy monenlaisia todellisuuksia. Toisilla lapsilla on elämässään todella akuutti turvallisuutta uhkaava hätätilanne. Toiset taas kaipaavat näkökulmia ja aikuisen kanssa pohdintaa muun muassa seksuaalisuuteen, ihastumiseen, murrosikään ja kehonkuvaan liittyen, Johanna Virtanen kertoo.
Kun keväällä vakavia yhteydenottoja tuli Apuu-chattiin kerran kuukaudessa, nyt tapauksia esiintyy viikoittain. Vakaviin tapauksiin liittyy perheväkivaltaa, väkivaltaista kiusaamista, akuutteja itsemurhatilanteita ja vanhempien päihteidenkäyttöä. Tällaisissa tapauksissa Apuu-chatin päivystäjät tekevät rikosilmoituksen, lastensuojeluilmoituksen tai ottavat yhteyttä kunnan sosiaalipäivystyksen.
– Olemme valitettavasti saaneet huomata, että lastensuojeluilmoituksen tekeminen voi olla mutkikasta jo meille ammattilaisillekin järjestelmien monimutkaisuuden vuoksi, tai sosiaalipäivystykseen voi olla hankala saada yhteyttä, Johanna Virtanen kuvaa järjestelemän heikkouksia.
– Suomessa ei myöskään ole auki kirjattua toimintatapaa tilanteeseen, jossa lapsi pyytää itselleen apua. Silloin lastensuojeluilmoitukseen täytyisi tarttua viipymättä ja varmistaa lapsen turvallisuus tilanteessa, joka ei ehkä sinällään ole vaarallinen, mutta saattaa synnyttää perheessä esimerkiksi häpeän tunnetta ja sen pohjalta reagointia, Virtanen jatkaa.
SOS-Lapsikylä: Lapsen oikeuksia ei voi sivuuttaa – signaaleihin on tartuttava
Lapsen oikeuksien viikolla 16.–22.11.2020 muistutamme, että valtion on panostettava lapsen oikeuksien toteutumiseen sekä poikkeusaikana että erityisesti sen jälkeen, sillä haavoittavissa oloissa elävät ovat nyt entistä heikommassa asemassa.
– Seuraukset lapsille ovat sekä taloudellisesti että inhimillisesti mitattuina suuret, jos nyt toistetaan samoja virheitä kuin 90-luvun laman jälkeen, ja lapset ja perheet jäävät tarvitsemansa tuen ulkopuolelle. Signaalit ovat nähtävissä ja niihin pitää puuttua. Valtion tehtävä on huolehtia lapsen oikeuksien toteutumisesta, Johanna Virtanen painottaa.
– Tänä vuonna Lapsen oikeuksien viikon teemana on lapsen oikeus tulevaisuuteen. Rakennamme lasten tulevaisuutta koko ajan riippumatta siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Meidän aikuisten tehtävänä on huolehtia, että jokaisella lapsella on mahdollisuus unelmoida ja nähdä tulevaisuutensa toiveikkaana ja valoisana. Siksi on tärkeää, että lapset saavat ajoissa paitsi tarvitsemansa avun ja tuen, mutta voivat myös pohtia sosiaalisia suhteita, tunteita, kasvua ja muita kiinnostavia ilmiöitä turvallisten aikuisten kanssa, Virtanen sanoo.
Lapsen oikeuksien viikolla SOS-Lapsikylä kerää varoja hädässä olevien lasten auttamiseksi, tavoitteena kerätä perjantaihin 20.11.2020 mennessä vähintään 10 000 euroa – yksi euro jokaista Apuu-chattiin turvautunutta lasta kohden. Apuu-chatin toiminta rahoitetaan lahjoituksilla.
Monet kalastajat hieraisivat silmiään nähdessään Facebookissa myynti-ilmoituksen kotimaisesta lusikkauistimesta. Ilmoituksen otsikossa luki seuraavasti:
Nyt myynnissä uistinten aateli, lusikkauistin ”Peto”!
Mikäpä siinä, hyvältä kuulostaa, joten mitä tämä komeus maksaa? Uistimen hintapyyntö sai lukijoiden pasmat sekaisin vähintään yhtä lailla kuin uistimen kuvat. ”Käytetystä hyväkuntoisesta” lusikkauistimesta nimittäin pyydetään peräti 795 euroa!
Hinta on tyrmäävä, suorastaan älytön, mutta kyseessä ei olekaan ihan mikä tahansa uistin, vaan kirjaimellisesti lusikkauistin. Kuten alla olevista kuvista näkyy, yhdeksänkoukkuinen ”Peto” on tehty oikeasta hopealusikasta, johon on kiinnitetty kimaltelevia koruja. Materiaaleiksi on ilmoitettu hopeaa, ametistia, helmeä ja granaattia. Rasiakin on kuulemma LED-valaistu.
Myynti-ilmoitus jaettiin kalastajien ryhmässä riemukkaiden sanojen kera.
Todennäköisesti tulen tällä saamaan kylähullun statuksen, mutta ennen kun teet johtopäätöksen, niin lue tämä alla oleva empiirisen tietoon perustuva perustelu. Aloitin uuden harrastuksen- kalastuksen. Kolmisen kertaa on jo uistimia uitettu vesillä (suattaapi olla enemmänkin), joten vahvaa kokemusta jo löytyy, aina kokemusasiantuntijaksi saakka. Kaikki ei kuitenkaan ole mennyt kuin Strömsössä, saalis on nimittäin jäänyt melko olemattomaksi. Vaatimattomana ihmisenä vika ei tietenkään voi olla minussa, eli välineissä se vika täytyy olla! Perstuntumalla tulinkin johtopäätökseen, ettei kaupalliset uistimet toimii luvatulla tavalla, joten päätin kehittää oman. Tuloksena syntyi lusikkauistimien aateli, yhdeksänkoukkuinen ”PETO”. Uistinta ei vielä ole testattu, enkä varmaan ikinä tule testaamaan, mutta uskallan maltillisesti väittää (korostan sana maltillisesti, jottei lupaa liikoja/ menee vahingossakaan uskottavuus)/ veikata ( veikkauksen osuma jotain 1/15 miljoona), että ainakin ”teoriassa” jokaisella vedolla voisi mahdollisesti tarttua jokaiseen koukkuun vähintäänkin kaksi kala, jos ei enemmän. Jos koet saman, ettei peruskama toimii, niin tartu tilaisuuden ja osta tämä ”Peto” omaksi! Tarjouksia tästä uniikki uistimesta otan vastaan Yv:n kautta. Materiaalit: Hopeausikka: Hopea 813 Jalokivinä: Ametisti 7,21 ct, Helmi 6,97 ct, Granaatti viistehiottu 2,05 ct ja pyöröhiotut Granaatit (1,86 ct, 0,40 ct ja 0,11 ct) Metalliosat: Koukut, lenkit yms. Rasia: LED- valaistu Hintapyyntö on erittäin maltillinen! 795€ karvaiseen käteen ”nopeat kaupat” ja näin kauppa- akti on minun puolesta suoritettu. Valmistaja: Ivary Vimm (kuvataiteilija ja korumuotoilija).
Parikymppinen oululainen nainen on saanut kolmevuotiaan lapsensa heitteillepanosta 300 euron sakot. Hän joutuu maksamaan lapselleen myös 700 euron kärsimyskorvaukset. Käräjäoikeuden tuomio on nyt lainvoimainen.
Tapaus lähti purkautumaan siitä, kun kerrostalossa asuva naapuri kuuli yöllä talon käytävästä itkua. Hänen mentyään paikalle hän näki kolmevuotiaan lapsen vaipat jalassa käytävässä itkemässä. Selvisi että äiti oli jättänyt lapsen yksin ja lähtenyt nauttimaan alkoholia läheiseen pubiin.
Lapsi osasi puhua jonkin verran ja kertoi että ovi oli mennyt lukkoon, kun hän oli tullut portaikkoon, eikä hän päässyt enää sisään.
Poliisit ja sosiaalityöntekijä yrittivät soittaa äidille yöllä, mutta tämä löi luuria korvaan kuultuaan ketkä olivat langalla.
Äidin perustelut olivat ontuvat. Hän ei kuulemma uskaltanut vastata, koska pelkäsi menettävänsä lapsensa.
Kun hän palasi asunnolle, siellä ei enää ollut lasta. Hänet oli otettu pikaisesti huostaan. Äiti on kertonut hakeneensa elämäänsä apua siideristä, jolloin elämä on tuntunut hetkittäin paremmalta.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) ja TTS Työtehoseura toteuttivat keväällä 2019 kyselyn pääkaupunkiseudun pientaloasukkaiden tulisijojen käytöstä. Tulosten perusteella laskettiin puunpoltosta aiheutuvat päästöt pääkaupunkiseudulla.
– Arviomme mukaan pääkaupunkiseudun polttoperäisistä hiukkaspäästöistä 33 prosenttia syntyy kotitalouksien puunpoltosta. Autojen pakokaasujen osuus on 26 prosenttia, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Maria Myllynen.
Yleisimmin pääkaupunkiseudun asukkaat polttivat puita varaavassa takassa ja kiukaassa. Tulisijojen käyttö aiheuttaa aina päästöjä. Lämmitystavoilla on kuitenkin suuri vaikutus niiden määrään. Erityisesti roskien polttamista pitää välttää. Päästöt ovat haitallisia ihmisten terveydelle ja ne vähentävät asumismukavuutta alueella.
Alla ohjeet ympäristöystävälliseen ja tehokkaaseen puilla lämmittämiseen.
– Tuo puut sisälle 1–2 vuorokautta ennen polttamista. – Kierrätä roskat. Älä polta niitä tulisijassasi. – Puhdista tulipesä tuhkasta, ja tyhjennä tuhkaluukku. – Avaa savupelti. Voit avata myös ikkunaa. – Polta vain kuivaa puuta. Kuivat klapit helähtävät yhteen lyödessä. – Lado puut väljästi tulipesään. Jätä reunoille tilaa, jotta ilma pääsee kiertämään. – Täytä tulisija korkeintaan puolilleen. Lado isommat klapit alle ja pienemmät päälle. – Avaa tulisijan ilmanottoaukot. – Sytytä puut päältä tai yläosasta. Hyviä sytykkeitä ovat tuohi, lastut ja puupohjaiset sytytyspalat. – Kun puut palavat kunnolla, pienennä arinan alta tulevan ilman määrää. – Lisää toinen pesällinen hiilloksen päälle niin, että puut syttyvät kunnolla ja nopeasti.
