Koti Blogi Sivu 967

Mikä määrä hyttysiä! Harrin mökkivideo vetää hiljaiseksi

1
hyttynen-pixabay

Koronan rajoitettua matkustusta ulkomaille, suomalaiset ovat tänä kesänä viihtyneet kesämökeillä entistäkin enemmän. Monien mökkeilijöiden rentoutumista ovat kuitenkin häirinneet harvinaisen äkäiset verenimijät.

Nelikymppisellä perheenisällä Harrilla oli niin suuria vaikeuksia astua edes ulos Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan kesämökkinsä ovesta, että hän päätti taltioida ”vastustajansa” videolle.

Harri kuvasi videon illalla yhdentoista aikaan ja siinä näkyy hurjan näköinen hyttysparvi odottamassa mökin lasioven takana.

– Siinä ne verenhimoiset pikkuhirviöt odottivat kärsivällisesti joka aamu, päivä ja ilta oven takana. Eri kokoisia hyttysiä ja yksi niistä oli niin iso, etten ole ikinä nähnyt sellaista. Se oli niin kuin jostain kauhuleffasta, kun niin sitkeästi siellä odottivat, Harri ihmettelee.

Hyttysten lisäksi Harria ja hänen perhettään piinasivat paarmat.

– Ihan hirveä määrä vihaisia paarmoja, ja isoja! Kävivät äkäisenä kimppuun kuin yleinen syyttäjä heti kun yritti vähänkään astua ovesta ulos!

Harrin mukaan hänen oli perheensä kanssa lopulta pakko lopettaa mökkeily lyhyeen harvinaisen vihaisten ja verenhimoisten ”lentävien tuholaisten” takia.

– Ei tuollaista ole koskaan ennen ollut, vaikka mökillä ollaan aina käyty. Se piina jatkui aamusta iltaan, eikä ulos ollut menemistä. Ihan sairasta. Rentoudu siinä nyt sitten pikkulasten kanssa, Harri puhisee.

Katso alta Harrin kuvaama video kesämökin oven ulkopuolella odottavasta hyttysparvesta! Onko kohdallesi sattunut vastaavaa? Kuvaa se videolle ja ota yhteyttä!

Kuvituskuva: Pixabay

Katso myös: Hurjat kuvat – poliisi ja poliisikoira joutuivat hyttyshyökkäyksen kohteeksi!

Salla kehitti vasenkätisille uuden kirjoitustavan – täysi tyrmäys Naistenhuoneessa

0

Jokainen vasenkätinen varsinkin lyijykynällä kirjoittanut tietää varsin hyvin, miten käsi likaantuu kirjoittaessa, koska se lepää jo kirjoitetun tekstin päällä.

Salla on pohtinut asiaa ja julkaisi Facebookin Naistenhuone-ryhmässä päivityksen, jossa hän ehdottaa vasenkätisille helpompaa tapaa kirjoittaa.

– Mietin tässä, että miksi vasenkätiset ei kirjoita oikeelta vasemmalle? Vaan vasemmalta oikeelle, niinku oikeekätiset? Eikö se ois helpompi kirjoittaa oikeelta vasemmalle, vai oonkp nyt vaan tyhmä tämän ajatukseni kanssa?

Hanna ei uskonut, että oikealta vasemmalle suuntautuvaa kirjoitusta olisi helppo lukea, joten Salla lisäsi esimerkin kehittämästään uudesta kirjoitustavasta.

Esimerkki ei kelvannut Hannalle. Mitä mieltä sinä olet?

vasenkätisten-kirjoitustapa-feissarimoka

Lähde ja kuva: Feissarimokat

Ylin kuva: Pixabay

Ravustuskausi alkaa tänään – tässä ohjeet pyyntiin ja rapujuhliin

0

Ravustus ja ravuilla herkuttelu kuuluu monen suomalaisen kesään. Ravustuskausi käynnistyy tänään 21.7. kello 12 ja jatkuu lokakuun viimeiseen päivään. Kun huolehtii välineiden desinfioinnista, pyyntiin tarvittavista luvista ja pyydysten oikeasta merkinnästä, saa ravustuksesta kaiken ilon irti vastuullisesti.

Ravustus on jännittävä harrastus. Saaliiksi voi saada sekä kotimaista jokirapua että pohjoisamerikkalaista alkuperää olevaa täplärapua. Viime kesän arvioidaan olleen hyvä ravun kasvun kannalta ja kesäkuun aikana vauhdilla lämmenneet vedet lupailevat hyvää ravustuskauden alkua sekä keskimääräistä runsaampia rapusaaliita.

Vastuulliset rapujuhlat

Vastuullinen rapujuhlien järjestäjä huolehtii rapuja keittäessä, että ravut lisätään aina kiehuvaan veteen pieninä erinä. Lisäksi juhlien järjestäjiä pyydetään huomioimaan vallitseva koronatilanne ja järjestää juhlat suositusten mukaisesti. Jokirapu on listattu WWF:n kalaoppaaseen keltaisella ja oppaassa jokiravun ostoa suositellaan harkiten.

Rapujuhlat voi järjestää myös päivällä

Rapujuhlat järjestetään yleensä iltajuhlana, mutta ne voi järjestään aivan yhtä hyvin myös päiväsaikaan. Molemmissa tapauksissa rapukekkerit ovat iloinen ja rento juhla. perinteisesti tehdään paikkakortit juhlijoille ja varataan apuvälineet, kuten rapukaulurit ja -veitset tai -neulat.

Rituaalit

Rapujuhlien järjestäjillä on varsin usein omia rituaaleja. Pöytään sytytetään kynttilät, jonka jälkeen vieraat istuutuvat määrätyille paikoilleen. Juhlan kunniavieraat eli ravut nostetaan pöytään vasta viimeisenä. Isäntä ja emäntä valitsevat ensimmäisen ravun vierustoverilleen, jolloin ruokailu alkaa. Usein myös tapa mies tarjoaa ensimmäisen ravun daamilleen. Isäntäväki voi kohteliaasti kertoa vierailleen kuinka monta rapua on varattu henkeä kohti. Rapujen valinta suoritetaan pelkästään silmämääräisesti, niitä ei saa koskea ennen valintaa.

Joku isäntäväkeen kuuluva opastaa noviiseja rapujen kuorimisessa:

  1. Väännä pyrstö irti keskiruumiista. Ota kiinni selkäpanssarista ja väännä se irti kokonaisena.
  2. Leikkaa pyrstö sivusta auki.
  3. Irrota pyrstölihan päällä oleva lihassuikale ja poista sen alla oleva suoli.
  4. Nauti ravunliha sellaisenaan tai kokoa lihaa voidellulle ja tillillä maustetulle paahtoleivälle.  

Rapuetiketti

Rapujuhlat ovat iloista ruokailukulttuuria, jonka soisi siirtyvän sukupolvelta toisille. Tämän takia juhlat kannattaa suunnitella siten, että myös lapset voivat olla menossa mukana. 

Ravustukseen tarvitaan lupa

Jos haluat itse pyytää ravut, muistathan että ravustukseen tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa ja 18–64 vuotiailla tulee lisäksi olla kalastonhoitomaksu maksettuna. Merrat tulee merkitä kohoilla, jotka yltävät vähintään 5 senttimetriä veden pinnasta. Lisäksi merroissa tulee olla ravustajan nimi ja yhteystiedot sekä pyydysmerkki, jos vesialueen omistaja niin edellyttää. Laittomasta jokiravun pyynnistä ravustajalle voidaan määrätä jokiravun suojeluarvo maksettavaksi. Jokiravun suojeluarvo on 50 euroa ravulta.

Ehkäise rapuruttoa!

Jokirapu on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Jokiravun suurin uhka on rapuruton ja täpläravun leviäminen. Rapuruton leviämisen ehkäisemiseksi ravustajan tulee aina muistaa desinfioida, kuivata tai pakastaa kaikki rapujen pyynnissä käytettävät välineet ennen niiden siirtämistä vesistön eri osien välillä tai toiseen vesistöön. Rapuja saa sumputtaa vain siinä vesistön osassa, josta ne on pyydetty. Syötit tulisi pyytää samasta vesistöstä, jossa aiotaan ravustaa. Mikäli syötit ovat muualta, tulee ne pakastaa ennen käyttöä.

Kuva: Pixabay

Näissä kunnissa on suurin vammautumisriski – onko paikkakuntasi listalla?

0
onnettomuus-auto-kolari-pixabay

Onnettomuustietoinstituutin tilaston mukaan Kittilässä on sattunut viimeisen kymmenen vuoden aikana väkilukuun suhteutettuna eniten vammoja liikenneonnettomuuksissa Suomen kunnista. Lapin kunnissa onnettomuus- ja vammautumisriskiä lisää asiantuntijoiden mukaan muun muassa moottorikelkkailu, talviset olosuhteet sekä suuri matkailijoiden määrä.

Kun Suomessa sattuneita liikennevahinkoja suhteuttaa niiden vakavuuden ja alueen väkiluvun mukaan, käy ilmi, että monissa Pohjois-Suomen kunnissa sattuu muuta maata yleisemmin onnettomuuksia, joissa loukkaantuu ihmisiä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana väkilukuun suhteutettu vammautumismäärä on ollut korkein Kittilässä, selviää Onnettomuustietoinstituutin (OTI) liikennevahinkotilastoista. Vammautumisriskiltään kymmenen suurimman kunnan kärkeen nousevat Lapista myös Muonio, Kolari, Enontekiö, Simo ja Sodankylä, sekä naapurimaakunnan puolelta Kuusamo.

Kittilän alueella liikenteessä on tullut vuosikymmenessä vajaat 14 uhria 100:aa asukasta kohden. Se on korkein kuntakohtainen luku vuosina 2009–2018, jotka OTIn Liikennevahinkoporttiin koottu data kattaa. Uhri ei tässä yhteydessä onneksi tarkoita pelkästään menetettyjä ihmishenkiä, vaan myös lievempiä vammautumisia. OTIn tilasto perustuu lakisääteisestä liikennevakuutuksesta korvattuihin henkilövahinkoihin, joten se pitää sisällään myös henkilöitä, jotka ovat esimerkiksi käyneet näyttämässä pieniä vammoja lääkärillä kolarin jälkeen.

– Yhtä kaikki, jokainen loukkaantuminen liikenteessä on liikaa. Pääsääntöisesti vahinkoja sattuu eniten siellä, missä ihmisiä ja liikennettä on eniten, mutta kuntavertailussa nousee esiin myös alueellisia eroja. Onnettomuuksien vakavuuteen vaikuttavat esimerkiksi käytetyt kulkuneuvot, ajonopeudet ja yleensä olosuhteet, sanoo liikenneturvallisuustutkija Salla Salenius OTIsta.

Pohjolassa kiidetään kelkoilla – matkailu näkyy

Liikennevahinkojen vammautumisriski tarkoittaa sitä, että esimerkiksi törmäyksissä kolhuja ei tule vain ajoneuvoille vaan myös ihmisille. Miksi pohjoisessa sitten joudutaan muuta maata useammin paikkailemaan vahinkojen yhteydessä myös ihmisiä? Yksi olennainen tekijä ovat kulkuneuvot.

– Pohjois-Suomessa liikutaan muuta maata yleisemmin moottorikelkoilla. Jos niillä sattuu esimerkiksi ajamaan ulos reitiltä tai törmää johonkin, loukkaantuminen on paljon todennäköisempi kuin esimerkiksi autossa, jossa kori suojaa kyydissä olijoita. Moottorikelkalla vahinkoja voi sattua kokemattomille matkailijoille, mutta toisinaan vauhti ja esimerkiksi lumen alla piilevät esteet yllättävät myös paikalliset, sanoo korvausjohtaja Janne Koskela LähiTapiola Lapista.

OTIn tilaston mukaan esimerkiksi Kittilässä vammautumiseen johtaneista liikennevahingoista noin puolet on sattunut moottorikelkalla. Toiseksi useimmin tilanteessa on ollut henkilöauto. Liikennevakuutus pitää Suomessa ottaa kaikille liikenteeseen käytetyille ajoneuvoille, joten vahinkotilastossa on mukana autojen ohella esimerkiksi mopolla, mönkijällä ja moottorikelkalla sattuneita vahinkoja. Onnettomuuden sattuessa liikennevakuutuksesta korvataan henkilövahinkoja sekä syyttömän osapuolen omaisuusvahingot.

Matkailijoiden osuus pohjoisen kunnissa sattuvissa turmissa voi olla merkittävä. Esimerkiksi Kittilässä vuonna 2018 sattuneissa henkilövahingoissa ulkopaikkakunnalle rekisteröity auto oli aiheuttaja puolessa tapauksista. Lomailijoiden lisäksi kuntien alueella sattuneita vahinkoja voi selittää läpikulkuliikenne.

– Pohjoisen matkailukohteissa, kuten Levin alueella Kittilässä, liikenne vilkastuu merkittävästä lomasesonkien aikaan. Talvella ajo-olosuhteet ovat usein haastavat, eivätkä kaikki ole tottuneet niihin. Esimerkiksi monet lentävät Rovaniemelle ja lähtevät siitä eteenpäin vuokra-autolla, kertoo Koskela.

Sesongit heijastuvat sattumiskuntiin

Pinta-alaltaan suureen Suomeen mahtuu hyvin monentyyppistä liikennettä. Se heijastuu myös liikenteessä sattuneisiin vahinkoihin. Lapin maakunnan alueella henkilövahinkojen osuus kaikista liikennevahingoista oli viime vuosikymmenellä noin 23 prosenttia, kun se esimerkiksi Uudellamaalla oli 14 prosenttia, selviää OTIn tilastoista. Valtaosa kaikista liikennevahingoista on omaisuusvahinkoja eli esimerkiksi autoihin tulleita kolhuja.

– Lapin suhteessa suurempaa vammautumisriskiä voivat talvisten kulkuneuvojen ohella selittää esimerkiksi pitkät etäisyydet ja vähäinen julkinen liikenne. Kauppaankin pitää ajaa usein omalla autolla. Haja-asutusalueilla liikenne painottuu myös maanteille, mikä tarkoittaa taajamia suurempia nopeuksia ja sitä myötä riskejä, sanoo Salla Salenius.

Kaikkein eniten liikennevahinkoja sattuu tietysti tiheän asutuksen alueilla. Esimerkiksi Helsingissä kirjattiin OTIn tietojen mukaan vuosina 2009–2018 kaikkiaan noin 121 000 liikennevahinkoa, kun Kittilässä niitä sattui runsaat 2100. Uhreja eli vammautumisia tuli Helsingissä noin 14 600, kun Kittilässä vastaava luku oli 880. Kuolemantapauksia oli Helsingissä 40, Kittilässä alle viisi. OTI julkaisee määrän vain, jos se nousee yli neljän.

-Taajamissa selvästi eniten vahinkoja sattuu pysäköintipaikoilla. Siellä tulee kolhuja autoihin, mutta harvemmin vammoja ihmisille. Pysähtymis- ja risteyspaikat voivat selittää myös monien pienten kuntien alueilla sattuvia vahinkomääriä. Esimerkiksi näin kesäaikaan mökkipaikkakunnilla ja lomaliikenteen taukopaikoilla on paljon liikennettä. Talvella sama virta suuntautuu pohjoiseen, sanoo Salenius.

Liikenteessä tulee kolhuja ja vammoja

  • Liikennevakuutus on lakisääteinen vakuutus, joka tulee ottaa liikenteeseen käytetyille moottoriajoneuvoille. Se korvaa lähtökohtaisesti kaikkien osapuolten henkilövahinkoja ja syyttömän osapuolen omaisuusvahingot. Oman auton turvaksi voi ottaa vapaaehtoisen kaskovakuutuksen.
  • OTI saa vuosittain vakuutusyhtiöiltä tiedon liikennevakuutuksesta korvatuista vahingoista. Liikennevahinkotilasto ei siis kata esimerkiksi törmäyksen aiheuttajan ajoneuvolle sattuneita, vakuuttamattomalla ajoneuvolla aiheutettuja tai ulkomaisten ajoneuvojen aiheuttamia vahinkoja. Myöskään kaikki rattijuoppojen itselleen aiheuttamat henkilövahingot eivät päädy tilastoon, koska juopumuksen takia vakuutuskorvausta saatetaan pienentää tai evätä.
  • Kaikkiaan OTIn tietoon tuli vuosina 2008–2019 hieman yli miljoona liikennevakuutuksesta korvattua vahinkoa. Niistä henkilö- eli vammoja aiheuttaneita vahinkoja oli vajaa viidennes, loput omaisuusvahinkoja. Yleisin vahinkotyyppi on peruutusvahinko.

Lähteet: Liikennevakuutuskeskus, Onnettomuustietoinstituutti

Kuva: Pixabay

Tiedätkö minne laihdutettu rasva katoaa? Edes 98 % asiantuntijoista ei tiedä!

0
nainen-vatsa-laihduttaminen-dieetti-pixabay

Tutkijat Ruben Meerman ja Andrew Brown selvittivät, kuinka moni terveyden ja liikunnan ammattilainen tietää, minne laihdutettu rasva katoaa.

Meerman ja Brown kertoivat tutkimuksestaan australialaisen University of New South Walesin nettisivuilla jo vuonna 2014, mutta asian ympärillä vallitsee edelleen sama epätietoisuus.

Kaksikon tutkimuksessa asiaa kysyttiin 150 lääkäriltä, ravintoasiantuntijalta ja personal trainerilta, joista peräti 98 % kuvitteli rasvan katoavan jonnekin, johon se oikeasti ei mene.

Minne siis laihdutetut kilot katoavat? Ylivoimaisesti yleisin harhaluulo jopa asiantuntijoiden keskuudessa on, että rasva muuttuisi energiaksi. Tutkijoiden mukaan tämä ei kuitenkaan ole fysiikan lakien mukaan mahdollista. Jotkut vastaajista kuvittelivat, että rasva muuttuu lihaksiksi, joka on niin ikään mahdotonta. Laihdutettu rasva ei myöskään poistu suolen kautta ulosteiden mukana, kuten jotkut arvelivat.

Vain kolme vastaajista tiesi, minne rasva oikeasti katoaa. Jos se ei muutu energiaksi, lihaksiksi eikä ulosteeksi, minne se menee?

Tiedemiesten mukaan laihdutettu rasva muuttuu hiilidioksidiksi ja vedeksi. Hiilidioksidi poistuu elimistöstä hengityksen kautta ja vesi kiertää elimistössä, kunnes se poistuu virtsan tai hien kautta.

Jos esimerkiksi laihdutat 10 kiloa rasvaa, täsmälleen 8,4 kiloa siitä tulee ulos keuhkojen ja hengityksen kautta ja jäljelle jäävä 1,6 kiloa muuttuu vedeksi. Käytännössä siis lähes koko laihduttamamme paino poistuu uloshengityksen kautta.

Meermanin ja Brownin mukaan itse asiassa lähes kaikki syömämme poistuu keuhkojen kautta. Kaikki hiilihydraatit ja lähes kaikki rasvat muuttuvat hiilidioksidiksi ja vedeksi. Vain ravintokuidut kulkeutuvat sulattamattomina suoleen. Käytännössä kaikki muu imeytyy verenkiertoon ja sisäelimiin, ja sen jälkeen se ei mene minnekään ennen kuin olet hengittänyt tai virtsannut (ja hikoillut) sen ulos.

Vaikka koulussa opetetaan, että energialle täytyy aina olla vastavoimansa, laihduttamisessa asia ei ole niin yksinkertaista.

Meermanin ja Brownin mukaan keskiverto australialainen kuluttaa joka päivä 3,5 kg ruokaa ja juomia. Näistä 415 grammaa on pääravinteita, 23 grammaa kuituja ja loput 3 kiloa vettä. Lukuihin ei ole kirjattu, että ravinteiden lisäksi hengitämme päivässä myös 600 grammaa happea.

Jos laitat kehoosi 3,5 kiloa ruokaa ja vettä sekä 600 grammaa happea, sinusta täytyy poistua 4,1 kiloa tavaraa, jotta et liho. Jos haluat laihtua, sinusta täytyy poistua enemmän kuin 4,1 kiloa päivässä. Miten tämä onnistuu?

415 grammasta hiilihydraatteja, rasvoista, proteiineista ja alkoholista syntyy 740 grammaa hiilidioksidia ja 280 grammaa vettä sekä noin 35 grammaa virtsaa ja muuta virtsan kautta tulevia aineita.

Noin 75-kiloisen liikkumattoman henkilön metabolismi tuottaa noin 590 grammaa hiilidioksidia päivässä. Nukkuessasi yöllä hengityksesi poistaa 200 grammaa hiilidioksidia, eli olet jo poistanut neljänneksen päivittäisestä happimäärästä ennen kuin edes nouset sängystä aamulla.

Et kuitenkaan voi laihtua pelkästään hengittämällä enemmän. Siitä tulee hyperventilointia ja voit jopa menettää tajuntasi. Ainoa keino lisätä hiilidioksidin tuotantoa kehossasi on liikuttaa lihaksia. Sitä tapahtuu myös huomaamatta.

Kun vain nouset sängystä ja pukeudut, aineenvaihduntasi yli kaksinkertaistuu. Jos esimerkiksi vain sovittelisit vaatteita 24 tunnin ajan, hengittäisit sinä aikana pois yli 1,2 kiloa hiilidioksidia. Kävely kolminkertaistaa aineenvaihdunnan, samoin kuin kokkaaminen, imurointi ja lakaiseminen.

100 gramman rasvamäärän metabolisointi kuluttaa 290 grammaa happea ja tuottaa 280 grammaa hiilidioksidia sekä 110 grammaa vettä. Syömäsi ruoka ei muuta näitä lukuja.

Jos siis haluat pudottaa 100 grammaa rasvaa, sinun täytyy hengittää ulos 280 grammaa hiilidioksidia, sen lisäksi että ”höyrystät” syömäsi ruoan.

Yksinkertaistettuna, jos haluat laihtua, ruokavaliostasi täytyy tulla vähemmän aineksia kuin mitä kehosi kuluttaa.

Lähde: University of New South Wales

Kuva: Pixabay

Vakavia vammoja törkeästä ryöstöstä koulun edessä – poliisi pyytää havaintoja

0

Lounais-Suomen poliisilla on tutkittavana törkeä ryöstö, joka on tapahtunut Turussa 12.7.2020 klo 03.20-03.40 välisenä aikana Varissuolla, Annikanpolun ja Kraatarinkadun risteyksessä, Turun kansainvälisen koulun edessä.

Mieshenkilöä on tilanteessa pahoinpidelty aiheuttaen vakavia vammoja ja hänen omaisuuttaan on anastettu.

Poliisi on ottanut kiinni esitutkinnan aikana rikoksesta epäiltynä kolme miestä ja yhden naisen, joista yksi on edelleen vangittuna.

Lounais-Suomen poliisi pyytää tapahtuman silminnäkijöitä ottamaan yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen: vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi.

(Kuvituskuva ei liity tapaukseen)

Seiska: Poliisi tutkii Nanna Karalahden rajua ravintolahyökkäystä – veri lensi!

0
Nanna-Karalahti
Nanna Karalahti Instagram

Fitnessyrittäjä Nanna Karalahti, 32, on Seiskan mukaan ollut osallisena rajussa välikohtauksessa heinäkuun alussa Restaurant & Bar Groteskin sisäpihaterassilla Helsingissä.

Silminnäkijä raportoi Seiskalle, että Karalahti oli täpötäydessä ravintolassa seurueineen iloisissa merkeissä, kunnes tunnelma muuttui.

– Jossakin vaiheessa Nannalle tuli suukopua jonkun miehen kanssa. Mies oli tullut juttelemaan Nannalle oman seurueensa kanssa, Seiskalle juoruttiin.

– Yhtäkkiä Nanna löi miestä kasvojen alueelle. Veri purskahti miehen nenästä paidalle.

– Nyrkistä saaneen miehen ystävä huusi tilanteessa: ”Mitä v****a, Nanna?!” Samalla fitnesskaunotar hörppäsi juomansa kerralla tyhjäksi ja liukeni paikalta, silminnäkijä kertoi.

Nanna Karalahti ei halunnut kommentoida asiaa.

– Öö, en mä lähde kommentoimaan mitenkään, Karalahti vastasi nauraen Seiskalle.

Seiskan mukaan poliisi on vahvistanut, että asiasta on kirjattu rikosilmoitus.

Lähde: Seiska

Kuva: Instagram

Virtuaalinen käsipalloilu tarjoaa vauhtia ja jännittäviä tilanteita

0

Handball 21 -käsipallosimulaatiopeli julkaistaan marraskuussa. Yksin- ja moninpelikokemuksen tarjoava palloilulaji mallintaa kymmenien miljoonien pelaajien lajin nykyaikaisin pelimekaniikoin. Katso yläpuolelta pelin esittelyvideo!

Eko Softwaren kehittämä Handball 21 jatkaa entuudestaan tuttua käsipallopelien sarjaa. Peliä on kehitetty peliyhteisöstä saadun palautteen sekä lajin asiantuntijoiden avulla. Näin voidaan taata realistinen ja oikeankaltainen pallopelikokemus myös virtuaalipelikentällä. Handball 21 -pelissä on täysin uudet hahmoanimaatiot, entistä kehittyneempi keinoäly, uusia pelitiloja ja entistä enemmän pelattavaa sisältöä.

Handball 21 sisältää neljä Euroopan isointa käsipalloliigaa sekä useita pienempiä liigoja virallisesti lisensoituna. Mukaan on mallinnettu peräti 1 600 käsipallopelaajaa eri liigoista ja maista. Mukana on lajin huippunimiä, kuten Nikola Karabatic, Valero Rivera ja Melvyn Richardson.

Erilaisia pelitiloja on useita ja osa näistä mukana pelisarjassa ensimmäistä kertaa. Näistä merkittävin uutuus on kiinnostava liigapelitila, jossa pelaaja ohjastaa käsipalloilijaa ja tämän edustamaa joukkuetta läpi uran. Soolopelissä pelaaja voi luoda oman joukkueensa ja värvätä siihen pelaajia sekä kisata joukkueensa kanssa erilaisissa turnauksissa. Moninpelissä taitojaan voi koettaa muita pelaajia vastaan niin paikallisesti kuin verkossakin pelattavassa pelitilassa.

Handball 21 on aiempaa syvällisempi pelikokemus myös pelimekaniikan osalta. Esimerkiksi erilaiset puolustusmuodostelmat, erikoistaktiikat ja kehittyneempi keinoäly tekevät pelaamisesta entistä hauskempaa ja monipuolisempaa.

Pelin erilaiset stadionit ja kentät on mallinnettu yksityiskohtaisen tarkasti. Myös pelihahmojen animointia ja ulkonäköä on kohennettu huipputasoisen liikkeenmallinnuksen avulla.

Handball 21 julkaistaan sekä PlayStation 4- ja Xbox One -pelikonsoleille että pc-tietokoneille marraskuussa 2020.

Tämä hämmentävä kasvomaski on kekseliäs, mutta se voi olla myös kammottava

0

On vaikea uskoa, että kukaan rakastaisi kasvosuojaimen pitämistä, mutta monille se voi olla jopa elintärkeää.

Koronapandemian jyllätessä ympäri maailmaa kasvomaskeille tuli suuri tarve, myös ns. kansanmaskeille, jotka suojelevat muita taudinkantajan aivastuksilta ja yskähdyksiltä. Kansanmaskit ovat maailmalla yleisimmin nähtävissä katukuvassa ja koronapandemian myötä niiden kysyntä kasvoi niin paljon, että yhä tyylikkäämmän näköisiä maskeja tuli myyntiin, varsinkin varakkaammille ihmisille.

San Franciscossa asuva Danielle Baskin toi luovuutensa kansanmaskeihin kehittämällä niihin täysin uudenlaisen printin, selfien. Baskinin yhtiö Maskalike myy maskeja, joihin voi printata omistajan kasvojen alaosan, jolloin lopputulos näyttää erehdyttävästi siltä, kuin hänellä ei olisi maskia lainkaan.

Selfie-maskit näyttävät hienoilta, mutta eivät välttämättä toimi joka tilanteessa, kun ”kasvojen” ilme pysyy täysin muuttumattomana, vaikka mitä tapahtuisi ympärillä. Esimerkiksi Baskinin esittelemä leveä hymy ei välttämättä sovi kaikkialle, ja joissakin tilanteissa se voi vaikuttaa jopa kammottavalta.

Alla kuvia ja video Danielle Baskinin kekseliäistä kasvomaskeista. Onko tämä nerokkain vain oudoin kasvomaski-idea, jonka olet nähnyt? Vai onko se hieman molempia?

View this post on Instagram

Wearing my second face. #maskalike #selfiemask

A post shared by Maskalike (@selfiemasks) on

Lähde: Bolde

Kuvat: Instagram / Maskalike

Nainen vei Lego-rakentelun aivan uudelle tasolle – nyt ällistyttää!

0
Legonrakennus

Koronaepidemia vei 25-vuotiaalta naiselta monen muun tavoin työt. Hän joutui lomautetuksi tapahtumamyyntiin keskittyneestä työpaikastaan. Iso-Britannian Nottinghamissa asuva Charlotte Tyrer halusi keksiä päiviinsä jotain korvaavaa tekemistä.

Hän sai inspiraation kaivaessaan esiin lapsuudenaikaisen Lego-laatikkonsa. Taiteellinen nainen ei tyytynyt kuitenkaan mihinkään perusrakenteluun, vaan hän ryhtyi väsäämään palikoista muotokuvia.

Charlotte on loihtinut jo yli kymmenen taideteosta. Niihin on ikuistettu muun muassa Iso-Britannian kuningatar Elisabeth, Amy Winehouse ja John Lennon. Myös ikonisesta Mona Lisasta on Lego-versio.

Yhteen potrettiin menee noin 2 500 palikkaa. Projektin kesto vaihtelee hyvin paljon riippuen kuvasta. Teos voi valmistua jopa yhdessä päivässä tai sitten siihen menee kaksi viikkoa, Charlotte kertoo.

Upeat kuvat alla.