Verohallinto tiedottaa löytäneensä valvontansa avulla viime vuonna yhteensä 391 miljoonaa euroa maksamatta jääneitä veroja. Luku on kasvanut vuodessa 17 %.
Maksamatta jääneitä veroja löydettiin sekä harmaan talouden valvonnassa (86 milj. €) että muussa valvonnassa (305 milj. €), joka on 17 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020.
– Verovalvonnan tavoitteena on varmistaa, että verotus tapahtuu oikeudenmukaisesti: kaikki ilmoittavat ja maksavat veronsa laeista tulevien sääntöjen mukaan, tasapuolisesti, ohjaus- ja valvontajohtaja Marko Myllyniemi kertoo.
Yritysten arvonlisäverovelat kasvaneet
Kaiken kokoisissa yrityksissä havaittiin maksamattomia arvonlisäveroja aiempaa enemmän. Suuryritykset olivat jättäneet aiempaa enemmän veroja maksamatta, yhteensä 64 miljoonaa euroa.
Verotarkastuksissa puuttuvia arvonlisäveroja löydettiin 48 miljoonaa. Lisäksi arvonlisäveroilmoitusten valvonnassa arvonlisäveroilmoituksiin tehtiin korjauksia 29 miljoonan euron edestä.
Ulkomaisia osinkoja maksaneille pörssiyhtiöt saivat lisää lähdeveroa
Myös ulkomaille maksetuista osingoista pitää maksaa lähdeveroa. Pörssiyhtiöt olivat laiminlyöneet lähdeveron perintään liittyvät velvollisuutensa ja soveltaneet tiettyjä Suomen kansainvälisiä verosopimuksia väärin perustein, joten verohallinto määräsi osinkoja ulkomaille maksaneille pörssiyhtiöille yhteensä 34 miljoonaa euroa lisää lähdeveroa maksettavaksi.
Varakkaat jättivät ilmoittamatta pääomatuloja, vakuutuskuorista lisää veroja maksuun
Henkilöiden valvonnassa maksamattomia veroja paljastui esimerkiksi, kun henkilöt olivat jättäneet ilmoittamatta erilaisia ulkomaisten sijoitusten tuottoja Verohallinnolle. Osa tapauksista liittyi vakuutuskuoriin. Vakuutuskuoriin sijoitettujen varojen tuoton verotus muuttui vuonna 2020 lakimuutoksen myötä. Pääomatuloveroa pitää maksaa jo sinä vuonna, jona tuotot ovat kertyneet vakuutusyhtiölle ja olleet vakuutuksenottajan nostettavissa.
– Tehostamme entisestään vakuutuskuoriin tehtyjen sijoitusten valvontaa. Vakuutuskuoriin on sijoitettu merkittävä määrä suomalaisten varoja, ja tuottojen ilmoittamisessa on todettu väärinkäytöksiä, harmaan talouden valvontaa vetävä apulaisjohtaja Tarja Valsi Verohallinnosta kertoo.
Henkilöiden tuloverotuksen valvonta toi lisää veroja maksuun vuonna 2021 yhteensä 71 miljoonaa euroa.
Rikolliset kiinni harmaan talouden tarkastuksilla, tietyt alat kärjessä
Verohallinnossa tehdään monen tyyppistä valvontaa. Harmaan talouden verovalvonta ja verotarkastukset keskittyvät yrityksiin ja henkilöihin, jotka välttelevät tietoisesti veroja.
Tahallaan väärin toimijoita on kaikkialla liike-elämässä, mutta erityisesti rakennus-, kuljetus-, siivous- ja ravintola-aloilla, autokaupassa ja verkkokaupassa.
– Vääränsisältöiset tositteet ja asiakirjat kirjanpidossa ovat tyypillinen toimintatapa. Niiden avulla irrotetaan varoja esimerkiksi pimeään palkanmaksuun ja peiteltyyn osingonjakoon. Samalla tekaistaan verovähennyksiä sekä tulo- että arvonlisäverotuksessa, Valsi kertoo.
Viime vuonna harmaan talouden valvonnassa löydettyjen vääränsisältöisten tositteiden arvo oli 45 miljoonaa euroa.
Harmaan talouden valvonnan lisäksi Verohallinto valvoo vuosittain sekä henkilöiden että yritysten antamia veroilmoituksia ja niihin liittyvien tietojen oikeellisuutta. Esimerkiksi veroilmoituksille annettuja tietoja tarkistetaan ja verrataan Verohallinnon muualta saamiin tietoihin.
– Tämän tyyppisessä valvonnassa löytyy usein henkilöitä, jotka tietämättään, huomaamattaan tai muista syistä ovat jättäneet ilmoittamatta meille esimerkiksi sivutulojaan, saamiansa lahjoja tai virtuaalivaluuttojen myynnistä saamiansa tuloja. Näistä asiakkaille tyypillisesti aiheutuu myöhästymismaksuja tai veronkorotuksia, ohjaus- ja valvontajohtaja Marko Myllyniemi sanoo.
Verovalvonta ei ole vain verotarkastuksia
Verohallinnon tekemät toimet vaihtelevat ohjaamisesta ja neuvonnasta verotarkastuksiin. Toimet valitaan sen mukaan, kuinka merkittävä asia on ja kuinka suuri väärin toimimisen mahdollisuus asiassa on. Verohallinnon verotarkastus kohdentaa ohjausta ja valvontaa uusiin ja ennestään tunnettuihin veroriskeihin tai ilmiöihin.
– Pystymme tällä hetkellä aiempaa tarkempaan kohdevalintaan, kun analysoimme ja vertailemme meille eri lähteistä tulevia tietoja. Toteutamme verotarkastusta kevyempiä ohjaavia toimenpiteitä sellaisiin kohteisiin, joissa valvonnan näkökulmasta on kyse pienistä rikkeistä tai selvästi tulkinnallisista asioista. Näin säästämme verotarkastukset kohteisiin, joissa tarkastuksista on suurin hyöty. Teemme paljon myös neuvontatyötä ja ohjaamme asiakkaita toimimaan oikein, Myllyniemi sanoo.
Erityyppisiä valvontatoimia tehtiin vuonna 2021 kaikkiaan 4 720, joista verotarkastuksia oli 1 673. Harmaan talouden verotarkastuksia määrästä oli 617.
Verotarkastusten määrä on laskenut useamman vuoden, mutta verotarkastuksista, ohjauksesta ja neuvonnasta saatu verohyöty sen sijaan on kasvussa. Vuonna 2021 verotarkastuksissa veroja pantiin maksuun 220 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 määrä oli 138 miljoonaa euroa ja vuonna 2019 puolestaan 127 miljoonaa euroa. Lisäksi kevyemmillä toimenpiteillä ohjattiin yrityksiä toimimaan oikein.
Kaikista verotarkastuksista 37 % johti rikosilmoitusharkintaan. Verotarkastuksiin käytetystä työajasta hieman yli puolet kohdistui harmaan talouden tarkastuksiin. Vakavampiin veropetoksiin erikoistuneista tarkastuksista rikosilmoitusharkintaan johti peräti 86 %.
– Osaamme valita tarkastuksiin sellaiset toimijat, jotka eivät hoida velvollisuuksiaan. Oikeintoimijoita ei pääsääntöisesti häiritä, Tarja Valsi sanoo.