Keuhkolääkäri ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkimusvaradekaani Marjukka Myllärniemi varoittaa blogikirjoituksessaan kuukauden kuluttua odottavasta uudesta koronaepidemian aallosta.

Myllärniemi ei usko arvioita, että koronavirus olisi muuttunut kesän aikana vähemmän vaaralliseksi. Hänen mukaansa seuraava aalto olisi ehkä voitu estää varhaisemmalla maskisuosituksella.

”Puhdas järkytys”

Myllärniemi kertoo kokemuksistaan viime keväänä, kun koronapandemia laajeni suuressa mittakaavassa myös Suomeen.

Myllärniemi katsoi maaliskuussa erikoistuvien lääkärien kanssa Meilahden kolmiosairaalassa osastolla olevien potilaiden keuhkokuvia ja kuumekäyriä nähdäkseen niistä kliinistä kuvaa.

– Ensivaikutelmana kuvista oli puhdas järkytys, emme olleet uskoa silmiämme. Oli kuin olisimme katsoneet saman potilaan kuvaa 20 kertaa. Viruspneumoniitti on yleensä harvinainen sairaus, mutta nyt niitä oli siinä rivissä kymmeniä ja koko ajan tuli lisää. Keuhkokuvat olivat täynnä vaaleita läiskiä, ja potilailla oli sahaava, korkea kuume. Happeutuminen oli osalla heikkoa, ja lisähapen tarve voimakas, jopa viidennes potilaista ajautui tehohoitoon.

Myllärniemen mukaan yleensä influenssapneumoniittipotilas paranee viikossa ja viimeistään siinä vaiheessa, kun sekundäärinen bakteerikeuhkokuume on hoidettu, mutta Covid-pneumoniittipotilas oli osastolla reilusti toista viikkoa, teho-osastohoitoineen vielä pidempään.

– En ollut koskaan nähnyt mitään vastaavaa. Soitin keuhkosairauksien emeritaprofessori Brita Stenius-Aarnialalle kysyäkseni neuvoa. Hän kertoi 1980-luvun polioepidemiasta ja kysyi varovasti: ”Auttaisikohan pieni steroidi tässä?” Nyt tiedämme vastauksen: Pieni annos deksametasonia oikeassa vaiheessa vähentää kuolleisuutta pneumoniittipotilailla.

Myllärniemi kertoo, että maaliskuussa ensimmäisen kymmenen vuorokauden aikana Meilahden kolmiosairaalan vuodeosastoille tuli 60 pneumoniittipotilasta, joista 20 prosenttia joutui teho-osastolle. HUSin sisäisen tiedonannon mukaan siellä hoidettiin potilaita kevään aikana kaikkiaan 614.

– Jos epidemian olisi annettu jatkua ilman rajaustoimia, vuodeosastokapasiteetti ei olisi riittänyt ilman kenttäsairaalaa, ja senkin paikat olisivat vähitellen loppuneet.

Hallituksen rajaustoimien vaikutuksena 21.4.2020 jälkeen potilaiden määrät alkoivat vähentyä, ja toukokuussa Myllärniemen mukaan jo ihmeteltiin, minne potilaat hävisivät.

Myllärniemi varoittaa kuitenkin seuraavasta korona-aallosta, sillä rajoitusten purkamisen jälkeen yökerhot ovat auki ja epidemia leviää nuorissa. Hänen mielestään virus ei myöskään ole muuttunut vähemmän vaaralliseksi.

– Olisi varomatonta nyt tehdä se johtopäätös sairastuvuudesta ja sairaalapotilaiden määristä, että virus olisi muuntunut heikommaksi. Tämä olisi aloittelijan virhe. Sama ilmiö on nähty Israelissa, Floridassa ja paraikaa Espanjassa. Taudin levittyä nuoremmassa väestönosassa se alkaa levitä heidän vanhempiinsa ja isovanhempiinsa.

Uusi epidemia jo kuukauden sisällä

Myllärniemen mukaan uusi koronaepidemia alkaa Suomessa jo kuukauden sisällä. Tämä olisi hänen mukaansa voitu välttää, jos jo aiemmin olisi otettu käyttöön maskipakko.

– Ilmojen kylmetessä aerosoli lentää paremmin ja tulee aiheuttamaan uuden pneumoniittiepidemian noin kuukauden sisällä. Paljon on myös siitä kiinni, kuinka terveysviranomaiset pystyvät motivoimaan kasvomaskin käyttöä suomalaisille. Aikaikkuna kasvomaskisuositukselle olisi ollut keväällä 2020. Emme ehkä olisi nyt toisen aallon kiihtymisvaiheessa, jos maskit olisi tuolloin otettu käyttöön.

Rokotteet ja lääkkeet

Maailmalla on useita pitkälle edenneitä koronarokotetutkimuksia, joita on jo testivaiheessa. Valitettavasti yksi suurimmista, AstraZenecan tutkimus, keskeytettiin juuri brittiläisen potilaan selittämättömän sairauden takia. AstraZenecan mukaan kyseessä on yksittäistapaus ja että keskeytys on rutiinitoimenpide. Tutkimusta jatketaan heti kun potilaan tilanne on selvitetty.

Oxfordin yliopiston tutkimus on mahdollisesti edennyt pisimmälle.

– Oxfordin yliopiston vetämässä rokotehankkeessa on tietääkseni ensimmäistä kertaa lääketieteen historiassa yhdistetty first in man -tutkimukset ja faasin 1 ja 2 tutkimukset rokotteen turvallisuudesta ja tehosta. Faasin 3 tutkimus on jo kovassa vauhdissa, Myllärniemi kirjoittaa.

Myllärniemen mukaan saattaa olla vain kuukausien kysymys, kun maailmaan saadaan toimiva rokote. Myös lääkehoidossa ollaan edistytty.

– Useat suomalaispotilaat ovat jo saaneet remdesiviiri-viruslääkettä (ilmaiseksi), ja ensimmäiset kokemukset lääkkeestä ovat positiivisia. Tutkimukseen on tulossa myös muita lääkehoitohaaroja sen jälkeen, kun remdesiviirin teho on selvitetty. Deksametasonin on osoitettu pienellä annoksella vähentävän kuolleisuutta pneumoniittipotilailla, ja sitäkin meillä on käytössä soveltuville potilaille.

Myllärniemi vetoaa päättäjiin ja yhteisöihin, jotta seuraava korona-aalto saataisin rajattua mahdollisimman pieneksi.

– Ladatkaa koronavilkku, käyttäkää kasvomaskia ja rajoittakaa kokoontumista yksilö- ja yhteisötasolla, niin meidän ei tarvitsisi taas järkyttyä, kun katselemme osaston potilaiden keuhkokuvat läpi. Eikä sulkea elektiivistä toimintaa, joka vetää taas hyvin.

Lähde: Blogi, Helsingin yliopiston lääkietieteellinen tiedekunta

Kuvituskuva: Pixabay