Valmiustoimikunta: Talvella sähköpula on epätodennäköinen, mutta mahdollinen ja siksi siihen pitää varautua


Alueellinen valmiustoimikunta kokoontui toiseen kokoukseensa syksyllä. Sähkön riittävyyden lisäksi keskusteltiin esimerkiksi alueellisesta valmiusharjoituksesta, terveydenhuollon henkilöstöpulasta sekä Ukrainan sodan heijastevaikutuksista.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston koolle kutsuma alueellinen valmiustoimikunta kuuli kantaverkkoyhtiö Fingridin arviot sähkön riittävyydestä tulevana talvena. Fingridin mukaan sähköpula on talvella epätodennäköinen, mutta mahdollinen.

”Varautuminen on kyllä tarpeellista. Jos vielä ei ole asialle tehty mitään, viimeistään nyt täytyy alkaa tehdä. Jakeluverkkoyhtiöt eivät tule kohteisiin aggregaattien kanssa, vaan jokaisen täytyy miettiä oma varautuminen, Fingridin valvomopäällikkö Arto Pahkin totesi.

Fingrid arvioi, että talven pakkasjaksoilla sähkön huippukulutus voisi olla Suomessa 15 100 megawattia (MW). Kotimainen tuotantokapasiteetti ja tehoreservi kattavat yhteensä noin 12 900 MW.

”Jostain pitää saada 2 200 MW, se saadaan Ruotsista ja Norjasta”, Pahkin sanoo.

”Toki kaikki on herkkää muutoksille sähköpulan riskin edessä. Esimerkiksi Olkiluodon kolmosreaktorin tuotannon aloitus, pitkät pakkasjaksot ja jos rajasiirrot vikaantuvat Ruotsin suuntaan.”

Jokainen voi vaikuttaa sähköpulan torjumiseen

Sähköpulan riskiin voidaan vaikuttaa vähentämällä kulutusta. Muiden muassa Fingrid on kampanjoinut, että kaikkien suomalaisten tulee pyrkiä vähentämään sähkön käyttöään ja siten osallistua sähköpulan torjumiseen.

Arto Pahkin sanoo, että Suomessa sähkön kulutushuiput ovat kello 8–9, kello 9–10, kello 17–18 ja kello 20–22.

”Jos näiltä tunneilta saisimme kulutusta pois, tilanne olisi helpompi.”

Jos sähköpula tulee kaikesta huolimatta talvella eteen, se tarkoittaisi sähkönkäyttäjille parin tunnin sähkökatkoja kahdenkymmenen tunnin välein.

”Niistäkin selvittäisiin. Suomessa on esimerkiksi myrskyjen takia totuttu pitkiin sähkökatkoihin”, Pahkin sanoo.

Fingridin verkkosivuilla lisää tietoa sähköpulasta

LSS22-valmiusharjoitus onnistui hyvin

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto järjesti väestönsuojelun järjestelyjä testaavan valmiusharjoituksen Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Harjoitus päättyi 13. syyskuuta, ja se osallisti yli tuhat ammattilaista kunnista, viranomaisista ja muista toimijoista.

Harjoitus sai hyvää palautetta osallistujiltaan ja runsaasti näkyvyyttä paikallisissa ja valtakunnallisissa tiedotusvälineissä. Harjoitusta johti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimi- ja varautuminen -vastuualueen johtaja Tarja Wiikinkoski.

”Väkeä pystytään kyllä vastaanottamaan meidän alueille. Löysimme harjoituksessa sekä ongelmakohtia että onnistumisia. Esimerkiksi poikkeusolojen väestönsiirroissa emme tarkalleen tiedä, kuinka paljon on ihmisiä, jotka tarvitsevat kuljetuksen. Se on selkeä haaste. Toinen on ihmisten rekisteröinti, kun he siirtyvät paikasta toiseen, Wiikinkoski sanoi.

Koronatilanne helpottaa sairaaloissa

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ja valmiustoimikunnan muiden organisaatioiden tilannekuvakatsauksissa esiin nousi koko maata koskeva huoli terveydenhuollon henkilöstöpulasta, Ukrainan sodan heijastevaikutukset ja koheneva koronatilanne.

”Koronatilanne on rauhoittumaan päin. Suurin huoli liittyy henkilöstötilanteeseen ja työmarkkinatilanteeseen terveydenhuollossa”, tiivisti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vs. johtaja Juhani Sand.

Ukrainalaisten pakolaisten tilannetta Suomessa valotti Maahanmuuttovirasto Migrin ylitarkastaja Satu Isokoski. Tällä hetkellä Migrin vastaanottojärjestelmässä on runsaat 34 000 tilapäistä suojelua hakenutta ukrainalaista.

”Hakemusmäärät ovat vähentyneet huipuista. Ihmisiä siirtyy nyt yksityismajoituksesta keskusmajoitukseen, koska kaikilla ei ole enää varaa asua yksityismajoituksessa. Vastaanottokeskuksissa on paikkoja hyvin, ja niitä saadaan lisää.”

Yhteistyö turvallisuusviranomaisten välillä toimii hyvin. Viranomaiset jatkavat turvallisuustilanteen seurantaa ja varautumista tehostetusti. Myös valmiustoimikunnan kokoontumiset ovat osa tätä varautumista.

Lähde: Aluehallintovirasto

Kuva: Pixabay

SUOSITUIMMAT