Kevan kuntapäättäjäbarometrista selvisi erikoinen tieto. Työttömyydestä kärsivän Suomen kunnista lähes puolessa on ilmennyt vaikeuksia saada hakijoita avoimiin vakansseihin.
Suomen työttömyysaste oli helmikuussa 8,1 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 6,9 prosenttia. Kuntien valtuutetuille ja kunnanhallitusten jäsenille vuodenvaihteessa tehdyssä kyselyssä 42 % vastaajista kuitenkin kertoi, ettei hakijoita ole ollut riittävästi avoimiin vakansseihin. 51 % puolestaan vastasi, että hakijoita oli löytynyt riittävästi.
Erityisesti hakijapula on vaivannut yli 100 000 asukkaan kuntia. Näissä kunnissa 60 % vastaajista kertoi hakijapulasta. Alle 5 000 asukkaan kunnissa tilanne on parempi. 56 % vastaajista kertoi hakijoita löytyneen.
Toimialoista suurin osaajapula on barometrin mukaan sote-sektorilla ja sivistystoimessa.
Kevan (entinen nimi Kuntien eläkevakuutus) toimitusjohtaja Timo Kietäväinen muistuttaa, että Kevan eläköitymistilastot ovat jo jonkin aikaa osoittaneet sen, että työvoiman saatavuudesta on tulossa isoja haasteita kuntien rekrytointeihin. Eri alueiden välillä erot työvoiman saatavuudessa ovat suuret.
– Työntekijöiden kannalta pula pätevistä työntekijöistä lisää työpaineita entisestään. Lakisääteisten tehtävien hoitamisen ja palvelun järjestämisen kannalta tilanne on jo huolestuttava, Kietäväinen huomauttaa.
Kietäväisen mukaan hyvät ja houkuttelevat työolot ovat entistä keskeisempi kunnan kilpailutekijä tulevaisuudessa.
– Työnantajamielikuvalla ja hyvällä henkilöstöpolitiikalla on iso vaikutus siihen, miten kuntaan halutaan tulla töihin. Samoin näin kyetään vähentämään työkyvyttömyyden kustannuksia, jotka ovat yksin kunta-alalla jo kaksi miljardia euroa, eli noin kahden kunnallisveroprosentin tuoton verran. Näin vähennetään myös henkilöstön työpanosten menetyksiä ja vähennetään työvoimapulaa.
– Hyvän henkilöstöpolitiikan, työhyvinvoinnin kehittämisen nostaminen kunnan strategian keskiöön on iso ja kannattava satsaus kunnan tulevaisuuden menestystekijöiden kannalta. Toivottavasti tätä kysymystä pohditaan kunnissa tarkkaan tulevien kuntavaalien jälkeen, kun valtuustot aloittavat laatimaan valtuustokauden strategioitaan, Kietäväinen korostaa.
Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1 126 kuntapoliitikkoa.
Kuvituskuva: Pixabay