Koti Blogi Sivu 862

Yhdysvaltojen kallein koti huutokaupataan – katso upeat kuvat

Tekijä
Halloota
-
0

Yhdysvaltojen kallein koti huutokaupataan 26. tammikuuta 2021.

Villa Firenze on hulppea 2 663 neliön kartano, joka sijaitsee yli 4 hehtaarin tiluksilla Los Angelesin Beverly Hillsin prameimmassa ja kalleimmassa osassa, Beverly Parkissa. Koko Beverly Park on aidattu ja vartioitu superrikkaiden asukkiensa yksityisyyden varmistamiseksi. Tällä ekslusiivisella alueella asuvat mm. Denzel Washington, Sylvester Stallone, Mark Wahlberg sekä monet muut punaisilta matoilta tutut tähdet ja bisnesmogulit.

Villa Firenzen nykyinen listahinta on sijainnin ja puitteiden mukainen, huikeat 160 miljoonaa dollaria (noin 130,5 miljoonaa euroa). Historiallisessa kiinteistökaupassa tullaan tekemään kaksi ennätystä, sillä myynnissä on Yhdysvaltojen kallein koti sekä maan kallein huutokaupattavaksi joutunut kiinteistö.

Vanhan maailman henkeä uhkuvassa Villa Firenzessä on 13 makuuhuonetta, 17 kylpyhuonetta ja kahdeksan vessaa. Kiinteistön arkkitehtuurissa on mm. valtavia jopa kaksikerroksisia ikkunoita, suuria vanhantyylisiä takkoja, kasettikattoja sekä laajoja kaarimuodostelmia.

Kartanon näyttävää sisääntuloaluetta koristavat 12-metriset palmut sekä suihkulähde ja siitä löytyy parkkitilaa peräti 30 autolle. Sisälle mentäessä vieraita vastaanottaa lähes 1 860 neliön virallinen viihdytysalue.

Tiluksilta löytyy myös kaksikerroksinen vierastalo, valtava uima-allaspaviljonki uima-altaineen sekä tenniskenttä. Valtavan tontin reunamia kiertää reitti, jota pitkin voi kävellä tai lenkkeillä. Kokonaisuutta täydentävät vehreät nurmikentät, useat vesielementit, ruusu- ja muut puutarhat sekä useat verannat, jotka tarjoavat loisteliaat puitteet kaikenlaisille ulkoaktiviteeteille.

160 miljoonan dollarin listahinnallaan Yhdysvaltojen kalleimman kartanon titteliä pitävän Villa Firenzen huutokaupan järjestää 26. tammikuuta Concierge Auctions yhdessä Hilton & Hyland -kiinteistönvälitysliikkeen Jeff Hylandin ja Rick Hiltonin kanssa.

Huutokaupassa ei ole määrättyä aloitushintaa, mutta voittava huuto ei todellakaan tule jäämään pieneksi, joten pätäkkää saa löytyä ostohousujen taskunpohjilta melko vino pino, jos tämän kartanon omistajaksi halajaa.

All kuvia Villa Firenzestä!

Lähde: Top Ten Real Estate Deals

Kuvat: Hilton & Hyland

Millaiset jalkineet ovat hyvät lapselle?

Tekijä
Halloota
-
0

Lasten jalkineet herättävät keskustelua, sillä moni vanhempi miettii, millaiset kengät olisivat lapsen jalalle paras ja turvallinen valinta.

Lastenkenkien koulukunnat jakautuvat karkeasti ottaen kahteen: perinteiset kengät ja kevytjalkineet. Kevytjalkineet eli paljasjalkakengät eivät tue jalkaa ja niillä käveleminen tai juokseminen jäljittelee paljain jaloin liikkumista. Perinteisissä kengissä on tyypillisesti tukeva kantakuppi, iskunvaimennus, lämmöneristys ja ylipäätänsä kevytjalkineita jäykempi pohja. Kevytjalkineiden kannattajat uskovat, että paljasjalkaisuuden jäljittely takaa lapsen jalan kehitykselle parhaat edellytykset, koska ilman tukea ja iskunvaimennusta jalan lihaksisto ja tukirakenteet kehittyisivät luontaisesti ottamaan vastaan iskut ja kuormitukset. Perinteisten jalkineiden kannattajia taas hirvittää ajatus kovasta asfaltista ja betonista, Suomen kylmistä ja liukkaista talvista sekä vaikkapa linttaan astumisesta: he hakevat jalkineesta tukea, suojaa ja mukavuutta lapselle. 

Kun koulukunnat ovat käytännössä toistensa vastakohtia, millainen kenkä sitten olisi lapselle varmasti hyvä? Asiaa kysyttiin kahdelta asiantuntijalta, ortopedian ja liikuntalääketieteiden erikoislääkäriltä Tapio Kalliolta sekä jalkaterapeutti Matti Kantolalta.  

1. Millainen on hyvä kenkä lapselle?

Kantola:

– Hyvä kenkä lapselle on ennen kaikkea sopiva siten, että se on riittävä pituudeltaan ja leveydeltään lapsen jalalle. Suoralestisyys on tärkeää. Oikean kokoisessa kengässä varpaat eivät puristu yhteen tai koukistu, vaan niillä on riittävästi tilaa. Kenkä tulee valita käyttötarkoituksen mukaan: säätila huomioidaan ja liikuntaharrastuksiin valitaan niihin soveltuva jalkine, sisäjalkineeksi sisäkäyttöön soveltuva jalkine. 

Kallio:

– Jos lapsi liikkuu paljon, lapsen lihaskunto on tavallisen hyvä eikä lapsella ole jalkavaivoja, lapsi voi käyttää kaikenlaisia kenkiä, kunhan ne vain ovat sopivan kokoiset. Jos lapsen jalat kipeytyvät, jalkine on hyvä keino tukea ja taata riittävä iskunvaimennus. Kipeytyneille jaloille kevytjalkineet eivät ole tarkoituksenmukaiset. 

2. Mitä mieltä olet paljasjalkakengistä?

Kantola: 

– Paljasjalkakenkien ajatuksena on edistää luonnollista liikettä sallien nivelten luonnolliset liikkeet ja lihasten toiminta. Paljasjalkakengät ovat mielestäni hyvä vaihtoehto lasten jalkineeksi. Talvijalkineena ohut pohja voi olla toki kylmä talvella ja vastaavasti umpikenkinä saattavat olla kesällä kuumat. 

Kallio:

– Sopivina annoksina hyvän lihaskunnon omaavilla lapsilla paljasjalkakengät ovat ihan hyvää vaihtelua ja harjoitusta, kunhan alusta ei ole toistuvasti liian kova. Liian ohuet ja lepsut jalkineet eivät yleensä haittaa, jos jalkojen kuormitusasento on normaali ja käyttö on vähäistä. Ongelmia saattaa syntyä urbaanin yhteiskunnan kovilla pinnoilla, jos kenkä ei ole riittävän vaimennettu iskuilta. Lisäksi lapsen jalan mahdollinen kuormitusvirhe voi rasittaa kudoksia helposti liiaksi, jos kengän rakenteet eivät tue.

3. Moni vanhempi stressaantuu lasten jalkineiden hankinnasta ja pelkää väärällä valinnalla pilaavansa lastensa jalat. Mitä sanoisit heille? 

Kantola:

– Lasten jalkineasioissa oli pitkään voimassa ajatus, että lapsen jalka tarvitsee tukea. Ajatuksena tämä on lähtökohtaisesti erikoinen. Olisi erikoista, että jokin meidän kehon osa olisi lähtökohtaisesti heikko ja sopimaton tavanomaiseen liikkumiseen. Täten ajatus siitä, että jalkine mahdollistaa jalan luonnolliset liikkeet, on perusteltu. Haaste jalka-asioissa on ihmisten liikkumattomuus eli omat tukirakenteet eivät kehity. Ylipaino tuo mukanaan lisäongelmia. Alustat, joilla liikutaan, ovat usein kovia. Suomen ilmasto asettaa tarpeen moninaisille jalkineille eli yksi jalkine ei sovellu kaikkiin tilanteisiin.

Kallio:

– Liian puhdasoppinen näissä asioissa ei kannata olla, tulee vain riitaa ja stressiä siitä mitä saa tehdä ja mitä ei. Lasten jalat ovat vuorokauden aikana monessa mukana: kotona parketeilla mennään usein avojaloin, liukumäessä on käytössä talvisaappaat ja jumppatunnilla tennarit. Monipuolisuus on tervetullutta. Lääkärinä ja lasten ortopedisten vaivojen kanssa vuosikausia keräämäni kokemuksen perusteella minun on kuitenkin sanottava, että jos lapsella on kipuja ja jalkavaivoja, silloin tarvitaan tukea linjoille. En hoitaisi paljasjalkakengillä kipeytyneitä jalkoja.

Lähde: Kuoma

Kuva: Pixabay

Näin korona muutti matkustamista – matkailun uudet trendit vuonna 2021

Tekijä
Halloota
-
0
nainen-ranta-meri

Koko maailman yllättäneellä koronapandemialla oli valtava vaikutus matkustamiseen vuonna 2020.

Viime vuosi piti sisällään karanteeneja, rajoituksia ja erillään oloa ihmisistä, joista välitämme. Koronavuosi toi mukanaan myös paljon uuden oppimista ja uusia toimintatapoja, jotka vaikuttavat ajattelutapaamme ja käytökseemme. Tämä pätee myös matkailuun ja päätöksiin, sitten kun varaamme seuraavaa lomamatkaa.

Alle on listattu viisi matkatoimisto TUI:n selvittämää uutta matkatrendiä vuodelle 2021. Tiedot perustuvat asiakastietoihin ja -kyselyihin, sekä varaustilanteisiin.

Nostalgiamatka

Oltuaan eristyksissä suurimman osan vuodesta 2020, matkailijat haluavat taas nähdä läheisiään ja paikkoja, joita ovat kaivanneet. Kun yhdessäolo on toivottavasti tänä vuonna taas turvallisesti mahdollista, monet meistä lähtevät rakkaimpiensa kanssa yhteiselle matkalle. Matkakohteiksi valitaan tutut suosikkikohteet ja paikat, joihin on ollut ikävä. Ihmiset haaveilevat palaavansa takaisin ja kokevansa samat tuntemukset ja kokemukset kuin ennenkin. 

Tee hyvää, voi hyvin

Viime vuoden aikana oman terveyden ja hyvinvoinnin merkitys nousi ja se pidetään mielessä myös lomaa valittaessa. Sen sijaan, että hikoilisimme kuntosalilla, usealla meistä on nyt kokonaisvaltaisempi lähestymistapa terveyteen ja hyvinvointiin.

Lomailijat haluavat majoittua hotelleissa, joissa on panostettu terveelliseen, mutta kuitenkin herkulliseen ruokaan. Myös luonto tulee olemaan tärkeässä roolissa ja retkiksi valitaan esimerkiksi pitkiä vaelluksia vuorenrinteille tai melontaretkiä upeissa maisemissa. Hyvinvoinnin lisäksi haluamme myös tehdä hyvää. Ihmiset haluavat lomailla vastuullisella tavalla ja antaa oman panoksensa paikallisille yhteisöille. Esimerkiksi ostamalla paikallisesti tuotettuja luomutuotteita, osallistumalla rantojen siivoamiseen tai vaikkapa auttamalla vastasyntyneitä kilpikonnavauvoja pesästä turvallisesti mereen.

Life goals – aika toteuttaa unelmia

Meillä kaikilla on se lista unelmista, jotka jonain päivänä pitäisi toteuttaa. Tänäkin vuonna voimme raksia listan kohtia tehdyiksi. Miksi odottaa? Pandemia on saanut meidät arvioimaan asioita uudella tavalla. Tekosyyt, jotka estivät meitä aiemmin, tuntuvat nyt pieniltä. Ja meillä on nyt ollut aikaa unelmoida ja suunnitella. Kun maailma taas aukeaa, monet toteuttavat haaveitaan ja matkustavat unelmakohteisiinsa.

Workation – työn ja lomailun yhdistäminen

Ota kannettava tietokone mukaan ja viivy kohteessa ylimääräinen viikko? Vuosi 2020 opetti meille, että on mahdollista työskennellä sujuvasti myös etänä. Meistä on tullut joustavampia ajattelutavassamme miten, missä ja milloin työskentelemme. Etätyö mahdollistaa, että voimme yhdistää lomaan työnteon ja matkustaa kauemmaksi ja viipyä kohteessa pidempään. Mikä olisikaan ihanampaa, kuin tehokkaan työpäivän jälkeen sukeltaa uima-altaaseen ja nauttia auringon lämmöstä. Miltä kuulostaisi työskentely palmujen alla Thaimaassa tai uima-altaan reunalla Kreikassa? Etätyön kannalta hyvä WI-FI yhteys hotellihuoneessa, aulassa tai uima-altaalla on ehdottoman tärkeää.

Play it safe – turvallisesti lomalle

Terveys ja turvallisuus ovat prioriteettilistamme kärjessä, kun seuraavan kerran lähdemme lomalle. Ne ovat yhtä tärkeitä myös ihmisille, jotka asuvat kohteissa, jonne matkustamme. Toimenpiteet, joita matkanjärjestäjät ovat ottaneet käyttöön pandemian aikana turvallisen loman varmistamiseksi ovat yhtä tärkeitä myös vuonna 2021, kuten esimerkiksi käytännöt lentokoneissa, kuljetuksissa ja hotelleissa.

Lähde ja kuvat: TUI Finland

Kuva: Pixabay

Maksuton verkkoluento neuvoo ikääntyneitä liikkumaan oikein – katso video!

Tekijä
Halloota
-
0

Koronarajoitusten aikana varsinkin ikääntyneiden liikkuminen on vähentynyt. Uusi verkkoluento auttaa löytämään liikunnan kautta uutta vireyttä.

Turun kaupungin liikuntapalvelut on toteuttanut yhteistyössä UKK-instituutin kanssa yläpuolella katsottavissa olevan verkkoluennon, jossa muistutetaan liikkumisen tärkeydestä ikääntyneille. Verkkoluento on maksutta kaikkien käytössä. Luento on sisällöltään selkeä ja suunnattu nimenomaan ikääntyneille.

Verkkoluennon toivotaan tavoittavan erityisesti ikääntyneitä, joiden säännöllinen liikunta on keskeytynyt tai arjen liikkuminen vähentynyt korona-aikana. Monen ikäihmisen toimintakyky on heikentynyt huolestuttavasti, kun liikuntaharrastukset ovat tauolla. Liikuntaa voi kuitenkin harrastaa monella tavalla edelleen.

– Korona-aikana liikkumisen tärkeys ei häviä mihinkään. Verkkoluennon tavoite on kertoa kannustavasti liikunnan merkityksestä ja siitä, miten ikääntyneen kannattaa liikkua, että toimintakyky säilyisi, kertoo toinen videon luennoijista, projektipäällikkö Saija Kultala Turun kaupungin liikuntapalveluista.

Verkkoluennon alussa erikoistutkija Saija Karinkanta UKK-instituutista esittelee yli 65-vuotiaiden Vireyttä liikkumalla -liikkumisen suositusta.

Videolla esitellään myös Turun kaupungin liikuntapalveluiden tarjontaa iäkkäille. Yksi vaihtoehdoista on verkossa tarjottavat liikuntavideot, ns. digiliikunta. Liikuntavideotarjontaa on koottu tänne.

– Pidetään yhdessä liikkumisen lippu korkealla ja kannustetaan ikäihmisiä huolehtimaan kunnostaan myös korona-aikana! Toivomme kovasti, että linkkiä jaetaan ahkerasti ikäihmisten käyttöön, kannustaa Kultala.

Kultala toivoo, että verkkoluentoa hyödynnetään monella tavalla. Luentolinkkiä voi jakaa sähköpostilla tuttaville tai verkkosivulle ja sosiaaliseen mediaan. Verkkoluentoa voidaan katsoa yhdistyksen tai vastaavan kokouksessa etänä tai livenä. Videota voi myös katsoa yhdessä ikääntyneen kanssa, jolla ei ole videon katseluun omaa laitetta käytössä.

Liikkumalla voimaa ja vireyttä -verkkoluento on katsottavissa myös Turun kaupungin verkkosivuilla.

Alla aiemmin julkaistu video, jolla esitellään hyviä vinkkejä arkiliikuntaan.

Kuva: Pixabay

Fordin uusi tekoäly säätelee nelivetoa ja säästää polttoainetta

Tekijä
Halloota
-
0

Nelivetojärjestelmät ovat jo vuosikymmenten ajan tuottaneet paremman pidon liukkaissa olosuhteissa, mutta polttoainetaloudellisuuden kustannuksella.

Uudempi älykäs nelivetojärjestelmä (AWD) parantaa tilannetta, sillä järjestelmä havaitsee, millä pyörillä on paras pito ja siirtää voimaa niille. Näin pito paranee, mutta vaikutus polttoaineen kulutukseen on pienempi.

Ford on nyt lisännyt Kuga-malleihin teknologian, jolla nelivetojärjestelmä kytkeytyy tarvittaessa automaattisesti pois päältä. Teknologia on saatavissa myös uuteen Kuga Hybrid täyshybridimalliin. Järjestelmä käyttää hyväkseen tekoälyä ja kytkee Kugan älykkään nelivetojärjestelmän pois päältä silloin, kun se ei ajo-olosuhteiden vuoksi ole tarpeen parantaen näin auton polttoainetaloudellisuutta. Nelivetojärjestelmä kytkeytyy silmänräpäystä nopeammin takaisin päälle tekoälyn havaitessa, että nelivedon tarjoamasta paremmasta pidosta olisi taas hyötyä.

Vaikka tienpinta voi olla liukas mihin vuodenaikaan tahansa, Fordin älykäs nelivetojärjestelmä tuo etua erityisesti talvikuukausina, jolloin sade, lumi ja jää tekevät useammin ajo-olosuhteista haastavia.

Fordin keräämän tiedon mukaan nelivetojärjestelmän kytkeminen pois päältä ja vaihtaminen etuvetoon voi tuoda noin 6,5 prosentin säästön polttoainekulutukseen.

– Nelivetoa ei ole tarkoitettu pelkästään maastoajoon. Lisäpito tekee matkoista mukavampia, turvallisempia ja ajaminen rasittaa vähemmän varsinkin talvisissa olosuhteissa, sanoo Glen Goold, Kuga Chief Programme Engineer.

– Uuden Kuga Hybridin suunnittelussa haluttiin auttaa asiakkaita säästämään polttoainekuluissa. AWD-nelivetojärjestelmän tekoälyn mahdollistama nelivetojärjestelmän poiskytkentä tarjoaa asiakkaillemme sekä pienemmän kulutuksen että kaikki älykkään nelivetojärjestelmän edut.

”Sumea logiikka”

Kuga Hybridin älykäs nelivetojärjestelmä tarkkailee autossa olevien sensoreiden avulla jatkuvasti, millä pyörällä on paras pito.

Bensiini- ja sähkömoottorin yhdistävän täyshybridivoimansiirron tuottamaa voimaa jaetaan saumattomasti etu- ja takapyörien välillä, mikä takaa sujuvan etenemisen ja reagoivan kaarreajon. Voimansiirron muutokset kestävät alle 20 millisekuntia. Jos etupyörillä ei ole lainkaan pitoa, järjestelmä voi siirtää jopa kaiken voiman takapyörille.

Edistyksellinen AWD-järjestelmän poiskytkentätoiminto käyttää tähän tarkoitukseen omistettua elektronista aivoa ja ”sumean logiikan” algoritmia tehdessään päätöksiä siitä, onko takapyörille ohjattava voima mahdollista kytkeä kokonaan pois vallitsevissa olosuhteissa, esimerkiksi maantieajossa lämpimällä ja kuivalla kelillä. Tässä tapauksessa Kuga Hybrid AWD toimii hetkellisesti etuvetoisena, mikä parantaa polttoainetaloudellisuutta.

Kriittisissä tilanteissa voima on aina mahdollista ohjata takaisin takapyörille järjestelmän huomatessa, että nelivetojärjestelmää tarvitaan välittömästi tai hetken kuluttua. Nelivetojärjestelmän poiskytkentä seuraa eri järjestelmistä tulevaa tietoa, muiden muassa luistonestoa ja lukkiutumattomia jarruja, tarkastellessaan pyörien pyörimistä ja luistoa. Sääolosuhteita tarkkaillaan tuulilasinpyyhkijöiden toiminnan ja ulkolämpötilan perusteella. Järjestelmä myös huomaa, jos Kuga vetää peräkärryä ja tekee päätökset vain 10 millisekunnissa.

– ”Sumea logiikka” viittaa algoritmiin, joka pystyy huomioimaan monenlaisia muuttuvia tekijöitä ennen päätöksentekoa, ihan kuten ihmiset tekevät esimerkiksi miettiessään pukeutumistaan sääennusteen, vuodenajan, tämänhetkisen sään ja sen mukaan, mihin he ovat menossa, sanoo Scott Beiring, Ford Driveline Applications Supervisor.

– Kugassa se tarkoittaa, että älykäs nelivetojärjestelmä ei mene automaattisesti päälle vain sen takia, että tuulilasinpyyhkijät toimivat. Algoritmi huomioi useista sensoreista tulevan tiedon ennen päätöksentekoa, mutta tekee sen nopeammin kuin se olisi yhdellekään ihmiselle mahdollista.

Ei tarvetta ulkoiselle virtalähteelle

Uusi Ford Kuga Hybrid käyttää täyshybridivoimansiirtoa tuottaakseen pienemmän kulutuksen ja puhtaasti sähköistä tehoa ilman tarvetta ladata akkua ulkoisesta voimanlähteestä. Toimintamatka on dieselmallien kanssa samalla tasolla.

Kuga Hybrid on ensimmäinen Kuga-malli, jossa sähköistettyyn voimansiirtoon on yhdistettävissä Fordin älykäs nelivetojärjestelmä. Ensimmäiset Kuga Hybrid AWD -autot tulevat Suomeen alkuvuonna 2021.

Älykäs nelivetojärjestelmä on saatavana myös kahdeksanvaihteisella automaattivaihteistolla varustettuun Kuga 190 hv 2.0 litran EcoBlue-dieselmalliin.

U20 MM-kisat: Leijonat kaatoi Venäjän pronssiottelussa

Tekijä
Halloota
-
0

Leijonajoukkue palaa kotisuomeen pronssisten mitalien kera, kun Venäjä kaatui pronssiottelussa 4–1.

Ottelun ensimmäisessä erässä leijonalauma oli pahan paineen alla, venäläisten hallitessa peliä täysin. Laukaustilasto kuvasi hyvin pelin kulkua, sillä se oli itänaapurille 9-0 erän puolivälissä. Myös avausmaali syntyi kuuden minuutin kohdalla, kun Ilja Safonov lapioi irtokiekon Kari Piiroisen torjunnan jälkeen sisään.

Toinen erä ehti vanhentua reilut viisi minuuttia, kunnes Leijonat tulee tasoihin Anton Lundellin maalilla. Taidokas ohjaus maalin edestä muutti Topi Niemelän ja Matias Mäntykiven pelinrakentelun jälkeen lukemat 1–1:een. Erän lopussa nähtiin pelottava tilanne, kun Eemil Viro ajautui kovalla vauhdilla päin laitaa luistellessaan Lundellin takatolppasyöttöä kohti. Kaikeksi onneksi tilanteesta selvittiin säikähdyksellä.

Kolmannen erän alussa Leijonat siirtyy johtoon, kun venäläispuolustaja sysää kiekon omalla alueella ränniin, josta sen katkaisee Samuel Helenius. Heleniuksen ovela syöttö selän takaa avaa laukaisupaikan 2. erän lopussa kovia kokeneelle Virolle, jonka siniviivavedon ohjaa Ville Petman maaliin ja tilanteeksi 2–1.

Venäläisten peli meni tämän jälkeen itsekkäämpään suuntaan, eikä Leijonilla ollut suurempaa hätää johdon varjelemisessa. Ottelun lopussa kiriä hyydytti myös venäläisten korkeasta mailasta tullut 2+2 minuutin jäähy, jonka suomalaiset lähinnä pelailivat pois aikaa kuluttaen ja ilman riskejä.

Viimeisen kahden minuutin aikana Leijonat osui kahdesti tyhjään maaliin Lundellin ja Juuso Pärssisen toimesta ja loppulukemat sen myötä 4–1.

Kaikesta näki, että mitali maistui hyvältä suomalaisille, sillä haastatteluissa nähtiin pelkästään iloisia ja positiivisia kasvoja pelaajia ja valmennusjohtoa myöten.

Edellisen kerran pronssiset mitalit ripustettiin Nuorten MM-kisoissa Leijonien kaulaan vuonna 2006.

IS: Aleksi Valavuori salasi verottajalta 806 000 euron tulot – vältti täpärästi vankilan

Tekijä
Halloota
-
0
aleksi-valavuori

Urheilun monitoimimies Aleksi Valavuori, 42, tunnetaan mm. tv-juontajana, urheilujohtajana, studioisäntänä ja hyväntekijänä, mutta nyt myös tuomittuna talousrikollisena, uutisoi Ilta-Sanomat.

Valavuori sai maanantaina Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa tuomioksi kahdesta törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä veropetoksesta kaksi vuotta ehdollista vankeutta, kolmen vuoden liiketoimintakiellon ja 60 tuntia yhdyskuntapalvelua. Lisäksi hän joutuu maksamaan verottajalta pimittämistään tuloista yli 400 000 euroa.

Valavuori myönsi syyllisyytensä rikoksiin eikä aio valittaa tuomiosta. Hän kertoi somessa, ettei halunnut enää jatkaa kolmen vuoden taistelua vaan myönsi syyllisyytensä syy­teneuvottelussa. Syyttäjän mukaan normaalimenettelyssä Valavuoren rikoksista olisi koitunut vähintään 2,5 vuotta ehdotonta vankeutta.

Törkeän veropetostuomion mukaan Valavuori salasi vuosina 2013–2016 tulojaan yhteensä 805 921,65 euroa ja joutuu nyt maksamaan valtiolle vältettyjä veroja 402 893,10 euroa seitsemän prosentin korolla.

Valavuoren kolmen vuoden liiketoimintakielto määrättiin sillä perusteella, että veronkierto on ollut pitkäaikaista ja toistuvaa. Hän vetosi tuomariin oikeudenkäynnissä sanomalla, että liiketoimintakielto torpedoisi hänen uuden alkunsa elämälle, jolloin maksuvelvoitteen täyttäminen olisi mahdotonta. Todennäköisesti hän tarkoitti uudella alulla Twitch-palvelussa viime vuonna aloittamaansa suosittua Valavuori Live -ohjelmaa, jonka vieraina on nähty monia A-luokan urheilijoita.

Oikeudenkäyntiavustaja Markus Liesegang totesi IS:n mukaan oikeudenkäynnin aikana, että Valavuorella on liiketoimintakiellon myötä edessään todennäköisesti ainakin 20 vuotta kestävä velkavankeus.

Aleksi Valavuori sai vuonna 2008 parhaan televisioesiintyjän Venla-palkinnon Suomen Pelkokerroin -ohjelman juontamisesta. Vuonna 2012 hän isännöi MTV3:lla Voittajajoukkue -ohjelmaa ja toimi vuonna 2013 jääkiekon SM-liigan studioisäntänä Nelonen Pro -kanavalla.

Urheilun puolella Valavuori toimi Korisliigassa pelaavan Espoon Hongan joukkueenjohtajana ja markkinointipäällikkönä vuosina 2002–2004. Honka voitti Suomen mestaruuden kaudella 2002–2003 Valavuoren toimiessa joukkueenjohtajana. Vuonna 2004 hän siirtyi helsinkiläisen Korisliiga-joukkue Torpan Poikien manageriksi. Hän toi myös Suomeen kaksi entistä NBA-tähteä, vuonna 2005 Dennis Rodmanin ja vuonna 2008 Scottie Pippenin. Rodman-ottelun 7 420 katsojan yleisömäärä on edelleen Korisliigan ennätys. Vuonna 2011 Valavuori toimi Loimaa Bisonsin urheilujohtajana ja managerina. Vuonna 2016 hän toimi Espoo Unitedin general managerina, josta hän sai potkut samana vuonna homoseksuaaleja loukkaavan twiitin ja kommentin jälkeen.

Lähde: Ilta-Sanomat

Kuva: Instagram

Nämä muutokset astuivat voimaan 1.1. Kelan etuuksissa – katso koko lista

Tekijä
Halloota
-
0

Kansaneläkelaitoksen eli Kelan etuuksiin tuli vuodenvaihteessa paljon muutoksia.

1.1.2021 voimaan astuneet euromääräiset summat löytyvät Kelan julkaisemalta listalta. Kela eritteli tiedotteessaan alla olevat keskeiset muutokset sosiaaliturvaan.

Korotuksia eläkkeisiin

Täysimääräinen kansaneläke on yksin asuvalle 665,29 e/kk ja parisuhteessa elävälle 593,97 e/kk (662,86 e/kk ja 591,79 e/kk vuonna 2020).

Takuueläkkeen täysi määrä ja täysimääräinen eläketuki ovat 837,59 e/kk (834,52 e/kk vuonna 2020).

Lesken alkueläke on 328,74 e/kk ja jatkoeläkkeen perusmäärä 102,97 e/kk. Lapseneläkkeen perusmäärä on 60,49 e/kk.

Eläkeläisen saama lapsikorotus alle 16-vuotiaasta huollettavasta lapsesta on 22,23 e/kk.

Rintamalisän määrä on 125,46 e/kk ja ylimääräisen rintamalisän määrä on yksin asuvalle 258,13 e/kk ja parisuhteessa elävälle 226,04 e/kk.

Myös työkyvyttömyyseläkkeen ja takuueläkkeen lepäämäänjättämisen ansaintaraja nousi. Työkyvyttömyyseläkkeen ohella voi nyt ansaita 837,59 e/kk ilman, että se vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeen tai takuueläkkeen maksun jatkumiseen.

Eläkkeensaajan asumistuessa muutoksia

Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärät suurenivat 0,9 % kaikissa kolmessa kuntaryhmässä.

Asumismenojen enimmäismäärä on

  • I kuntaryhmässä 8 433 e/v
  • II kuntaryhmässä 7 755 e/v
  • III kuntaryhmässä 6 804 e/v.

Kuukausittaisina asumismenoina huomioon otettavat vesikustannukset nousivat 29,81 euroon henkilöä kohden (29,42 e/hlö/kk vuonna 2020). Huomioon otettavat lämmityskustannukset pysyivät ennallaan. Omakotitalon kuukausittaisista kunnossapitokustannuksista huomioon otettava määrä suureni 43,44 euroon (43,28 e/kk vuonna 2020). Korotukset otetaan huomioon seuraavassa eläkkeensaajan asumistuen tarkistuksessa.

Etuus- ja eläketiedot tulorekisteriin

Vuoden 2021 alusta lähtien tulorekisteriin ilmoitetaan palkkatietojen lisäksi myös tiedot maksetuista etuuksista ja eläkkeistä. Tulonsaaja voi tarkastaa tulorekisterin sähköisestä asiointipalvelusta ajantasaiset tiedot omista palkka-, eläke- ja etuustuloistaan.

Kela ilmoittaa tulorekisteriin kaikki 1.1.2021 alkaen maksetut veronalaiset etuudet ja ne verovapaat etuudet, jotka vaikuttavat perustoimeentulotukeen. Kela ilmoittaa tulorekisteriin myös työttömyyskorvauksiin liittyvät kulukorvaukset. Perustoimeentulotuen ja vammaistukien maksutietoja ei ilmoiteta tulorekisteriin.

Kela toimittaa tiedon maksetusta etuudesta tulorekisteriin viiden päivän kuluessa sen maksupäivästä. Tulorekisteriin ilmoitetut tiedot etuuksien maksamisesta korvaavat vuosi-ilmoitukset, jotka Kela on aiemmin tehnyt Verohallinnolle.

Korkeakouluopiskelijat maksavat terveydenhoitomaksun Kelalle

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuu ja terveydenhoitomaksun kerääminen siirtyivät Kelalle 1.1.2021. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) palvelee nyt yliopisto-opiskelijoiden lisäksi myös ammattikorkeakouluissa opiskelevia.

Opiskelijoiden terveydenhoitomaksun maksavat kaikki suomalaiseen korkeakouluun tutkintoa suorittavat opiskelijat, jotka ovat ilmoittautuneet lukukaudelle läsnä olevaksi.

Korkeakouluopiskelijat maksavat terveydenhoitomaksun Kelalle ensimmäisen kerran kevätlukukaudelta 2021. Terveydenhoitomaksun suurus on 35,80 euroa lukukaudessa vuonna 2021. Opiskelijalle ei lähetetä laskua, vaan opiskelijan täytyy maksaa maksu oma-aloitteisesti Kelan asiointipalvelussa.

Opiskelijoiden tukien koronamuutokset

Opintolainahyvitykseen tai opintolainavähennykseen oikeuttavaa määräaikaa voidaan pidentää 0,5 lukuvuodella, jos opiskelija suoritti korkeakoulututkinnon syyslukukaudella 2020 (1.8. – 31.12.2020) ja valmistuminen viivästyi koronaepidemian takia.

Kela lähettää maalis-huhtikuussa 2021 hylkäävän päätösehdotuksen kaikille niille syyslukukaudella 2020 valmistuneille opiskelijoille, joiden opiskeluaika ylitti opintolainahyvitykseen tai -vähennykseen oikeuttavan määräajan. Jos valmistuminen viivästyi koronaepidemian takia, opiskelija voi pyytää Kelaa käsittelemään asian uudelleen. Uudelleenkäsittelypyynnössä opiskelija ilmoittaa, mitä tutkinnon suorittamiseksi vaadittavia opintoja hänellä jäi kevätlukukaudella 2020 (1.1.–31.7.2020) suorittamatta ja miten koronaepidemia vaikutti siihen, että ne jäivät suorittamatta.

Koronaepidemian aiheuttama opintojen viivästyminen voidaan ottaa huomioon myös silloin, kun opiskelija on siirtänyt korkeakouluopintojensa aloittamista koronaepidemian vuoksi. Tämä koskee opiskelijaa, joka on saanut ensimmäisen opiskeluoikeutensa tutkinto-opintoihin syyslukukaudella 2020 tai kevätlukukaudella 2021 alkavaan koulutukseen, mutta joka aloittaa opintonsa vasta myöhemmin koronaepidemian vuoksi.

Koulumatkatuen myöntämisehdot muuttuvat väliaikaisesti, koska koronasta johtuva etäopetus on yleistynyt. Opiskelija voi saada koulumatkatukea, jos hän kulkee vähintään 8 koulumatkatukeen oikeuttavaa edestakaista matkaa kalenterikuukaudessa. Koulumatkatukea voi saada näillä ehdoilla vain, jos koulumatkojen määrä on vähentynyt koronasta johtuvien opetusjärjestelyiden vuoksi. Muutos on voimassa kevätlukukauden eli 1.1.–31.7.2021.

Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki nousi 0,36 euroa. Tuki on 1.1. alkaen 2,30 euroa aterialta. Ateriatuen määrän nousu tarkoittaa käytännössä sitä, että Kela maksaa korkeakouluopiskelijan ateriasta aiempaa suuremman osuuden ja korkeakouluopiskelijan maksama osuus pienenee.

Perhe-etuuksiin korotuksia

Äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan sekä erityishoitorahan vähimmäismäärä suurentui ja on nyt 29,05 e/pv (28,94 e/pv vuonna 2020).

Kansaneläkeindeksiin sidottujen lastenhoidon tukien euromäärät suurenivat 0,4 %.

Elatustukeen korotus

Täyden elatustuen määrä suurentui ja on nyt 167,35 e/kk (167,01 e/kk vuonna 2020).

Elatusapuvelan maksuvapautuksen tulorajat muuttuivat. Elatusvelvollinen voi saada nyt maksuvapautuksen, jos hänen tulonsa ovat enintään 1 130,86 e/kk. Tulorajaa korotetaan jokaisesta alaikäisestä lapsesta 282,71 e/kk. Tulorajaa eivät kuitenkaan korota ne lapset, joille on myönnetty elatustuki. Vuoden 2020 määrät olivat 1 128,57 e/kk ja 282,14 e/kk.

Kela ei maksa elatustukea, jos lapsi pystyy elättämään itsensä omilla tuloillaan. Lapsen ansio- ja pääomatulojen rajat nousivat ja ovat nyt 791,60 e/kk, kun lapsi asuu kotona, ja 1 130,86 e/kk, kun hän asuu itsenäisesti. Vuonna 2020 rajat olivat 790,00 e/kk ja 1 128,57 e/kk.

Työttömyysetuuksiin korotuksia

Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrä suureni 33,78 euroon päivässä (oli 33,66 e/pv).

Myös työttömyysetuuden korotusosa ja lapsikorotukset suurenivat. Työttömyysetuuden korotusosa on 4,80 e/pv.

Lapsikorotukset ovat

  • yhdestä lapsesta 5,30 e/pv
  • kahdesta lapsesta yhteensä 7,78 e/pv
  • vähintään kolmesta lapsesta yhteensä 10,03 e/pv.

Osa työttömyysturvan poikkeuksista jatkuu 31.3.2021 saakka

Koronaepidemian aikana työttömyysturvaan on tehty useita väliaikaisia lakimuutoksista. Osa poikkeuksista jatkuu 31.3.2021 asti. Esimerkiksi työttömyysetuuden suojaosa on korotettu 500 euroon. Tavallisesti suojaosa on 300 euroa. Suojaosa on rahamäärä, jonka työtön työnhakija voi ansaita ilman että se pienentää työttömyysetuutta.

Myös esimerkiksi liikkuvuusavustuksen ehtoja on helpotettu niin, että liikkuvuusavustusta voi saada 31.3.2021 asti kokoaikatyön työmatkaan, jos päivittäinen edestakainen työmatka kestää yli 2 tuntia. Tavallisesti työmatkan pitää olla yli 3 tuntia.

Lisäksi yrittäjät voivat saada maaliskuun loppuun asti työmarkkinatukea, jos yritystoiminta on kärsinyt koronaepidemian takia. Tukea voi saada yritysmuodosta riippumatta, eikä yritystoimintaa tarvitse lopettaa.

Yleisen asumistuen enimmäisasumismenot suurenivat

Yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja tarkistetaan elinkustannusindeksin mukaan. Se tarkoittaa sitä, että asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärät suurenivat hieman vuoden 2021 alussa. Uudet enimmäisasumismenot otettiin käyttöön 1.1.2021 alkaen tehtävissä tarkistuksissa ja uusissa myönnöissä.

Myös asumismenoksi hyväksyttävän vesimaksun määrä suureni hiukan. Nyt erikseen maksettavana vesimaksuna hyväksytään henkilöä kohden 19 e/kk.

Kansaneläkeindeksin tarkistuksen takia asumistuen perusomavastuu pieneni hieman. Hakijan täysimääräiseen asumistukeen oikeuttavat tulot voivat siis olla hieman suuremmat kuin vuonna 2020. Perusomavastuuta ei ole vuonna 2021 ollenkaan, jos ruokakunnan tulot ovat enintään 606 e/kk lisättynä 100 eurolla jokaista ruokakuntaan kuuluvaa aikuista ja 224 eurolla jokaista ruokakuntaan kuuluvaa lasta kohden.

Toimeentulotuen perusosa suureni

Toimeentulotuen perusosa suureni hieman. Vuonna 2020 perusosan määrä yksin asuvalla henkilöllä oli 502,21 e/kk, nyt se on 504,06 e/kk.

Toimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen vesimaksu nousi hieman. Vuonna 2020 vesimaksuna hyväksyttiin 21,60 euroa henkilöä kohden. Vuonna 2021 vesimaksuna hyväksytään 22,80 e / henkilö.

Lääkekattoon pieni korotus

Lääkekustannusten vuosiomavastuu (ns. lääkekatto) nousi hieman. Vuosiomavastuu on 579,78 e/kalenterivuosi (577,66 euroa vuonna 2020). Kun vuosiomavastuu ylittyy, asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta lääkevalmisteesta vain 2,50 euron omavastuun.

Lääkkeiden peruskorvaus (40 % lääkkeen myynti- tai viitehinnasta), alempi erityiskorvaus (65 % lääkkeen myynti- tai viitehinnasta) ja ylempi erityskorvaus (100 % lääkkeen myynti- tai viitehinnasta) säilyivät ennallaan. Myös alkuomavastuu (50 e), jonka asiakas maksaa kokonaan itse, säilyi ennallaan.

Kela-korvaus yksityisessä terveydenhuollossa tehtävistä koronavirustutkimuksista nousi

Korvaus yksityisessä terveydenhuollossa tehdystä PCR-testistä on nyt 100 e (1.4.2020 lähtien korvaus oli 56 e).

PCR-testi otetaan hengitysteistä, ja näyte tutkitaan nukleiinihaponosoitusmenetelmällä. Testiä pidetään tällä hetkellä luotettavimpana testausmenetelmänä koronavirustaudin COVID-19 toteamiseksi.

Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärät säilyvät lähes ennallaan

Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärä suureni. Määrä on 29,05 e/pv (28,94 e/pv vuonna 2020).

Myös nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan määrä suureni. Määrä on 33,51 e/pv (33,39 e/pv vuonna 2020).

Matkojen korvaaminen muuttui

Korkeakouluopiskelijat ja ammattikorkeakouluopiskelijat saavat tänä vuonna korvausta matkoista Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) tuottamiin perusterveydenhuollon palveluihin. Matkat korvataan enintään niiden kustannusten mukaan, jotka aiheutuisivat opiskelijan kotisosoitteesta tehdystä matkasta lähimpään YTHS:n toimipisteeseen, josta opiskelijan tarvitsema hoito on saatavilla.  

Matkojen korvaaminen muuttui myös tilanteissa, joissa annettu hoito maksetaan palvelusetelillä. Matkat korvataan nyt samalla tavoin kuin matkat hoitopaikkaan, joka on valittu terveydenhuoltolain mukaisen valinnanvapauden perusteella. Käytännössä tämä tarkoittaa asiakkaan asuinkunnan tai kuntayhtymän pääterveysasemaa.

Uusi kokeilu kuntoutuspalveluiden rekisteröitymismenettelystä

Kelan alkuvuodesta käynnistämässä kokeilussa kahden kuntoutuspalvelun tuottajat valitaan rekisteröitymismenettelyllä. Kuntoutuspalveluntuottaja voi rekisteröityä Oma väylä-kuntoutuksen ja aikuisten sydänkuntoutuskurssin toteuttajaksi, jos se täyttää Kelan asettamat ehdot ja hyväksyy Kelan määrittelemän hinnan.

Kuntoutuksen asiakkaille kokeilu tuo lisää vaihtoehtoja palveluntuottajan valintaan ja enemmän tietoja palvelujen toteuttamisesta.

Uutta neuropsykiatrista kuntoutusta nuorille ja nuorille aikuisille

Oma väylä -kuntoutus on uusi kuntoutuspalvelu 16–29-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat tukea neuropsykiatrisen häiriön vuoksi sosiaalisiin tai arjen hallinnan taitoihin, opintoihin ja työelämään.

Oma väylä -kuntoutukseen voi hakeutua nuori, jolla on todettu autismikirjon häiriö ilman kognitiivisen kehityksen häiriötä (Aspergerin oireyhtymä) tai aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD tai ADD. Oma väylä -kuntoutus alkaa huhtikuussa.

Tukea työuupumukseen

Uusi Oras-kurssi on tarkoitettu yli 18-vuotiaalle asiakkaalle tilanteeseen, jossa psyykkiset uupumusoireet uhkaavat hänen työkykyään. Oras-kurssilta asiakas saa konkreettisia ohjeita ja keinoja työn ja arjen haasteiden hallintaan. Kurssit alkavat huhtikuussa.

Kuntoutuskurssi uniapneaa sairastaville

Uniapneaa sairastavien kuntoutuskurssit alkavat vuoden 2021 aikana. Kurssilla asiakas saa konkreettisia ohjeita ja keinoja työn ja arjen haasteiden hallintaan.  Lisäksi asiakas tunnistaa omia vahvuuksiaan ja voimavarojaan ja saa valmiuksia hyödyntää niitä. Kurssi on tarkoitettu yli 20-vuotiaille asiakkaille. Kurssit alkavat toukokuussa.

Etäkuntoutusta yhdistetään kasvokkaiseen laitoskuntoutukseen

Keväästä 2021 lähtien osa kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseista sisältää kasvokkaisen kuntoutuksen lisäksi etäkuntoutusta. Etäkuntoutus toteutetaan reaaliaikaisina kuvapuheluina sekä ajasta riippumattomana verkkokuntoutuksena.

Keväällä alkavat seuraavat etäkuntoutusta sisältävät kurssit:

  • tyypin 1 diabetesta sairastavan nuoren sopeutumisvalmennus
  • tyypin 1 diabetesta sairastavan aikuisen sopeutumisvalmennus
  • metabolista oireyhtymää ja tyypin 2 diabetesta sairastavan sopeutumisvalmennus
  • nuorten Itu-mielenterveyskurssi
  • omaishoitajien kuntoutuskurssi
  • hengityssairautta sairastavan aikuisen sopeutumisvalmennuskurssi.

Korotuksia vammaisetuuksiin

Vammaisetuuksien määrät suurenivat indeksitarkistusten takia hieman 1.1.2021 alkaen:

Alle 16-vuotiaan vammaistuki

  • perusvammaistuki 93,39 e/kk
  • korotettu vammaistuki 217,93 e/kk
  • ylin vammaistuki 422,58 e/kk

16 vuotta täyttäneen vammaistuki

  • perusvammaistuki 93,39 e/kk
  • korotettu vammaistuki 217,93 e/kk
  • ylin vammaistuki 422,58 e/kk

Eläkettä saavan hoitotuki

  • perushoitotuki 71,48 e/kk
  • korotettu hoitotuki 155,72 e/kk
  • ylin hoitotuki 329,27 e/kk
  • veteraanilisä 107,88 e/kk

Suomessa työskentelevän sosiaaliturvan ansioraja nousi

Ulkomailta Suomeen tuleva työntekijä voi saada Kelan maksamia etuuksia. Oikeus etuuksiin alkaa, jos ansaitsee vähintään 726,27 e/kk (723,69 e/kk vuonna 2020). Tuloraja vastaa työttömyysturvan peruspäivärahan kuukausimäärää. Kelan etuuksia voi saada niiltä kuukausilta, joilta tuloraja ylittyy.

Brexitin vaikutus sosiaaliturvaan

Ison-Britannian ja EU:n välisen erosopimuksen siirtymäaika päättyi vuoden 2020 lopussa. Ennen siirtymäajan päättymistä Suomeen Isosta-Britanniasta muuttaneiden ja vastaavasti Isosta-Britanniaan Suomesta muuttaneiden sosiaaliturva säilyy pääsääntöisesti ennallaan myös siirtymäajan jälkeen.

Siirtymäajan jälkeen muuttavien sosiaaliturvaoikeudet riippuvat EU:n ja Ison-Britannian keskinäisistä sopimuksista. Kela päivittää ajankohtaista tietoa Brexitin vaikutuksista etuuksiin täällä.

Lähde ja kuva: Kela

Seiska: Entinen kiinteistökuningatar Kaisa Liski nauraa tuomiosta saamalleen yli 400 000 euron velalle

Tekijä
Halloota
-
0
kaisa-liski

Televisiosta ”kiinteistökuningattarena” tunnetuksi tullut Kaisa Liski, 52, on puinut oikeudessa sopimuskiistaa entisen työnantajansa Uudenmaan Vivan kanssa. Kiista syntyi, kun Liski perusti työsuhteensa aikana vuoden 2016 alussa oman uuden yrityksen, johon hän vei mukanaan Vivan työntekijöitä.

Joulukuussa 2018 käräjäoikeus määräsi Liskin maksamaan Vivalle noin 670 000 euroa sopimussakkoja, korvauksia, velkoja ja oikeudenkäyntikuluja.

Liski valitti asiasta hovioikeuteen, jossa korvaussummat pienenivät jonkin verran, mutta hänelle lankeaa maksettavaksi ainakin Vivalle yli 400 000 euroa. Vaikka ennen joulua Liski sai vielä rajoitetun valitusluvan korkeimpaan oikeuteen sopimussakosta, Seiskan mukaan hovioikeuden tuomio jää pääosin voimaan.

Liski toimii nykyisin Riihimäellä Kaisan lounasravintolan emäntänä.

– Nauroin tuossa juuri, kun sain vanhoja maksamattomia juttuja luettavaksi ja mietin, kuinka monta vuotta vanhoja ne oikein olivat, Liski hekotteli Seiskalle.

– En edes pysty enää sanomaan, montako vuotta tämä on kestänyt. Sehän tässä on ihan hullua.

Kolme ja puoli kuukautta auki ollut ravintola pyörii Liskin mukaan hyvin. Hän kertoi Seiskalle oppineensa, että rahasta ei kannata enää puhua.

– Ei sitä kyllä olekaan, joten ei siitä paljoa puhuttavaa ole.

Lähteet: Seiska, Yle

Kuva: Instagram

U20 MM-kisat: Leijonille kirvelevä maalin tappio hienon taistelun jälkeen

Tekijä
Halloota
-
0

Tilastojen valossa Leijonat oli hallitsevampi osapuoli. Laukauksia tuli enemmän, ylivoima tuotti kaksi maalia ja myös aloitukset menivät selkeästi suomalaisille.

Suomi osoitti jälleen taisteluhenkeä nousemalla kahdesti tasoihin. Päätöserässä Yhdysvaltojen kahden maalin karkumatka kirittiin 3–3-tilanteeseen, mutta tällä kertaa ei nähty Leijonien voittomaalia vaan vastustajan 4–3-osuma vain 76 sekuntia ennen loppua.

Avauserässä nähtiin kaksi maalia. Alex Turcotte onnistui 13. minuutilla suupaisemaan maalin edestä suomalaispakin estelyistä huolimatta tilanteeksi 1–0. Tasoittava maali nähtiin vain puolitoista minuuttia myöhemmin, kun upean ottelun pelannut Kasper Puutio löysi etunimikaimansa Kasper Simontaipaleen poikittaissyötöllään ylivoimapelissä ja tilanteeksi 1–1. Myös Ville Heinolalle kirjattiin syöttöpiste.

Toisessa erässä kaksi heikompaa suoritusta käänsi lukemat Yhdysvaltojen puolelle. Ensin puolustajat unohtivat merkitä vaihtotilanteessa John Farinaccin, joka karkasi tarkan syötön jälkeen läpiajoon ja lukemat muuttuivat 2–1:een. Seuraavassa vaihdossa Aku Räty sai 2+2 minuuttia korkeasta mailasta ja ylivoimapelin aikana Rädyn mailasta silmäkulmaansa osuman saanut Matthew Boldy ohjasi maalin edustalta taitavasti 3–1.

Pirteästi Ruotsi-ottelussa pelannut Ville Petman nostettiin Anton Lundellin ykkösketjuun ja vastaavasti Kasper Simontaival luisteli nelosketjussa. Lundellin panos jäi lopulta varsin vaisuksi, vaikka mies yhden syöttöpisteen kirjasikin tililleen Roni Hirvosen 3–3-tasoitusmaalissa. Joukkueen tehokkaimmalta hyökkääjältä olisi kuitenkin odottanut vahvempaa panosta.

Simontaival ei ketjumuutosta hätkähtänyt, vaan viimeisteli kaksi upeaa maalia nelosketjussa. Myös jälkimmäiseen osumaan syötön antoi Puutio. TPS-pakki osallistui vahvasti hyökkäyksiin ja osoitti vahvaa pelinlukutaitoa.

Ilman maalivahtia lopussa pelannut leijonalauma ei saanut enää kunnollista kiriä aikaan. Paras paikka tasoitukseen tuli Ville Heinolalle, joka ampui kovan lämärin b-pisteiden välistä. Matthew Boldy kuitenkin blokkasi hurjan kudin heittäytymällä ja yhdysvaltalaiset juhlivat suoritusta kuin maalia.

Suomi kohtaa pronssiottelussa Venäjän, joka jäi Kanadan jalkoihin lukemin 5–0. Ottelu pelataan ensi yönä klo 00.30 Suomen aikaa. Sen voi katsoa TV5-kanavalta tai DPlay-palvelusta.

1...861862863...1 023Sivu 862 / 1 023

AIHEALUEITA

TIETOA MEISTÄ

Halloota - tästä kaikki puhuvat!

Ota meihin yhteyttä täällä.

SEURAA MEITÄ

© Halloota.com